Vielä nelisen vuotta sitten Hannu Medina eli hyvin tavallista arkea perheensä, vaimon ja kolmen lapsen kanssa. Sitten kaikki muuttui.

– Tulin niin sanotusti kaapista ulos, ensin ex-vaimolle ja sitten pikkuhiljaa läheisimmille ja lopulta koko maailmalle. Se oli tietenkin iso muutos elämässä.

Medina, tuolloinen Virtanen, tapasi aviossa ollessaan miehen, jonka kanssa keskustelu johti vääjäämättömään ketjureaktioon.

– Tutustuin 46-vuotiaana mieheen, jolle ensimmäistä kertaa puhuin näistä tunteista. Se oli sellainen tunnekuohu, että ensimmäistä kertaa puhuin jollekin ihmiselle asiasta.

Hannu Medina toteaa nyt, että kiinnostus samaan sukupuoleen on ollut läsnä hänen elämässään aina, mutta nuorempana sitä ei osannut nimetä.

Ulostulo ei luonnollisestikaan ollut helppoa. Mielen täyttävät monet pelot, jotka loppujen lopuksi eivät toteudu.

– Ne peikot ovat tavallaan ihmisen pään sisällä. Ei se ikinä ole helppoa, varsinkin kun elämää ja perhettä, ja tiedät joutuvasi luopumaan tietyistä asioista. Oli se valtava suru samaan aikaan kuin se oli valtavan iso myönteinen asia.

Perheen hajoaminen ja avioero olivat ymmärrettävästi shokki ex-vaimolle. Lapset olivat tuolloin teini-ikäisiä, nyt jo aikuisuuden kynnyksellä.

– Minulla on sellainen olo, että olen huomattavasti parempi isä nyt, kun olen ihan kokonainen, oma itseni. Siitä olen ihan varma, sanoo Hannu Medina painokkaasti.

Rakkaus heitti suunnitelmat uusiksi

Tulevan miehensä Hannu Medina sai ensin seuraajakseen Instagramissa. Keskustellessaan Raul Medinan kanssa sosiaalisessa mediassa hän tajusi haluavansa lähteä tapaamaan tätä Meksikoon.

Raul Medinan elämä oli ollut jo 15 vuotta Kalifornian auringon alla Yhdysvalloissa, mutta hän oli tapaamassa perhettään Etelä-Amerikassa.

Miehet matkustelivat ympäri Meksikoa muutaman viikon ajan. Molempien elämä sai uuden suunnan.

– Hänen oli tarkoitus muuttaa Vancouveriin, Kanadaan. Viimeisenä päivänä päätimme, että hän muuttaakin Turkuun.

Sopeutuminen Suomeen ei ollut aivan helppoa valoon, vilinään ja moninaisuuteen tottuneelle Raul Medinalle. Kolmessa vuodessa täkäläiset tavat, muun muassa pidättäytyvämpi small talk -kulttuuri ovat kuitenkin tulleet tutuksi.

Nykyään Espoossa elävän parin arki on tavallista kahden miehen yhteistä elämää.

– Arjessamme ei ole mitään sen kummallisempaa kuin kenenkään muunkaan. Toki joudumme kulttuurieroja välillä miettimään, mikä johtuu kulttuurista ja mikä persoonastani, kun sitä ei ikinä tiedä, virnistää Hannu Medina.

Asenteissa yhä korjattavaa

Homoseksuaalisuuteen liittyy Hannu Medinan mukaan Suomessa yhä stigma.

Edellisessä elämässään hänen ei tarvinnut hetkeäkään empiä julkisia hellyydenosoituksia silloiselle puolisolleen.

– Ei Suomessa voi kaksi miestä kävellä käsi kädessä samalla lailla kuin esimerkiksi Espanjassa, missä asiat ovat jotenkin luontevampia. Suomessa ei tietysti muutenkaan ehkä niin näytetä tunteita, mutta kyllä kahden samaa sukupuolta olevan pitää aina miettiä, otetaanko kädestä kiinni ja mitä muut ajattelevat.

Asenteissa on Hannu Medinan mielestä vielä paljon parannettavaa. Siksi moninaisuutta esiintuovat Pride-viikot ovat tarpeen. Helsingin teemaviikko oli jo alkukesästä, Turku Pride huipentuu tänä lauantaina.

Medinan mukaan enemmistö seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä piilottelee vielä itseään työelämässä.

– Vain reilu kymmenen prosenttia uskaltaa avoimesti olla itsensä. Nuorilla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajilla itsemurhariski on huomattavasti suurempi, listaa Medina muutamia syitä Pride-tapahtumien tarpeellisuudelle.

• Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja työelämä (Pride.fi)
• Sateenkaariväkityöelämässä ja asiakkaina (FIBS, Seta ry, Accenture & IBM)

Gay friendly tarkoittaa turvallisuutta

Googlaillessaan sopivia lomakohteita aviomiehensä kanssa Hannu Medina havaitsi, että haku ”gay friendly Turku” tuotti tulokseksi tasan nolla osumaa. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille suunnattu matkailu ja muu palvelutarjonta on Suomessa yhä vähäistä.

Medina lanseerasi vuonna 2018 Helsingin Matkamessuilla Gay Travel Finland -sivuston. Tällä hetkellä We Speak Gay -yhteisöön kuuluu noin 40 yritystä.

Gay friendly ei Medinan mukaan tarkoita mitenkään erikoisesti homoille kohdennettuja palveluja. Potentiaalisille ulkomaalaisvieraille on tarpeen kertoa, että Suomi on yhdenvertainen ja turvallinen maa (Statista.com)

– Gay friendly tarkoittaa, että kaikki ovat turvallisesti tervetulleita. Mutta se pitää sanoa ääneen. Suurin osa maailman väestöstä ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä asuu maissa, joissa tilanne oikeuksiemme suhteen on ihan toista kuin meillä.

Suomi sijoittuu useissa vertailussa korkealle homomyönteisyydessä. Tuoreessa eurooppalaisjärjestöjen julkaisemassa tilastossa Suomi on neljäntenä.

Yrityksillä on yhä tekemistä asian ymmärtämisessä, ja niin kutsuttu ”pinkki raha” jää saamatta. Edelleen pelätään leimautumista ja muiden asiakkaiden reaktioita.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa monet suuret lentoyhtiöt ja hotelliketjut panostavat kohderyhmään.

– Maailmallahan tämä on valtava markkina. Lasketaan, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen muodostama matkailumarkkina on yli 200 miljardin dollarin arvoinen, kertoo Medina.

Moninaisuus saisi näkyä nykyistä paremmin etenkin yritysten kuvallisessa viestinnässä, jota paljon seurataan sosiaalisessa mediassa. Hannu Medina huomauttaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvan varovaistenkin arvioiden mukaan kuutisen prosenttia suomalaisista.

– Eri ikäiset ja väriset, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt sekä sateenkaariperheet eivät oikeastaan näy viestinnässä tällä hetkellä. Yritysten pitäisi panostaa siihen, jotta kaikki suomalaiset, ja myös ulkomaalaiset kokisivat olevansa osallisia tässä yhteiskunnassa. Siitä on kyse.

Pinkkipesulla katteettomia markkinointihyötyjä

Monet yritykset toki julistautuvat vähemmistöjen ystäviksi Pride-viikon kunniaksi. Sosiaalinen media täyttyy sateenkaaren sävyistä, mutta Hannu Medinan mukaan se on vasta ensimmäinen askel.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistötkin saisivat Medinan mielestä olla vaativampia, eivätkä tyytyä pelkkään väri-iloitteluun. Kuluttajilla pitäisi olla tarkempi tieto, miten yritys oikeasti toimii arjessaan.

– Logon vaihtaminen sateenkaariväreihin tai lipun laittaminen ikkunaan Priden aikaan on helppoa, koska kaikki muutkin tekevät niin. Mutta mitä yritys tekee lokakuun pimeinä viikkoina tai keskellä talvea asian eteen?

Termi pinkkipesu onkin kesän aikana noussut esiin Hannu Medinan luotsaamassa We Speak Gay -podcastissa (Gay Travel Finland) . Viherpesun tavoin yritykset saattavat syyllistyä katteettomaan arvojen hyödyntämiseen markkinoinnissaan.

– Jos yritys vaan puhuu ympäristöteoista eikä tee mitään, niin menisikö se läpi? Sanotaan, että Itämeren suojelu on tärkeää ja kannatamme sitä, mutta yritys ei tee mitään ympäristötekoja tai lahjoita varoja suojeluun. Pinkkipesussa on samasta asiasta kyse.

Ympäristöosaamistaan yritykset voivat todentaa monenlaisin sertifikaatein.

Hannu Medina onkin lähiaikoina lanseeraamassa vastaavaa sateenkaarimarkkinointiin. Sertifikaatti kertoo, että moninaisuus on huomioitu yrityksessä ja asiaan saatu koulutusta. Yritys myös tekee jollain tapaa hyvää LGTBIQ-yhteisölle.

– Jos oletat rakentavasi sellaista imagoa, että otat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt huomioon, niin sen pitää näkyä yrityksen arjen tekoina myös, toteaa Hannu Medina.

Yhdysvalloissa tutkitaan sähkötupakan yhteyttä vastikään sattuneeseen kuolemantapaukseen.

Illinoisin osavaltion terveysviranomaiset kertoivat perjantaina, että potilas oli joutunut sairaalaan vakavan ja selittämättömän hengitystiesairauden vuoksi. Hän oli polttanut äskettäin sähkötupakkaa. Potilas kuoli sairauteensa.

Sähkötupakan käyttäjä hengittää laitteen kautta nikotiinipitoista höyryä. Sähkötupakka on kasvattanut suosiotaan muun muassa tupakoinnin lopettamista yrittävien keskuudessa, sillä sitä ei ole pidetty niin haitallisena kuin perinteistä tupakkaa.

Kesäkuun lopulta alkaen 22:ssa Yhdysvaltojen osavaltiossa on tullut tietoon ainakin 193 tapausta, joissa keuhkosairauden epäillään olevan yhteydessä sähkötupakointiin tai esimerkiksi kannabiksen käyttöön vaporisaattorilla eli höyrystämiseen tarkoitetulla laitteella. Yhdysvaltain sairauksien valvonnasta ja ehkäisystä vastaavan viranomaisen CDC:n mukaan monet sairastuneista ovat nuoria ja nuoria aikuisia.

– Sairauden vakavuusaste on hälyttävä. Meidän on levitettävä sanaa, että sähkötupakointi voi olla vaarallista, Illinoisin terveysviraston johtaja Ngozi Ezike sanoi.

WHO varoitti viime kuussa sähkötupakasta

Vaikka sairaustapaukset vaikuttavat samanlaisilta, CDC:n virkaa toimittavan apulaisjohtajan Ileana Ariaksen mukaan ilmassa on vielä paljon kysymyksiä. Toistaiseksi on epäselvää, onko tapauksilla yhteinen syy vai ovatko ne eri sairauksia, joiden ilmenemismuoto on samanlainen.

Illinoisissa ainakin 22 ihmistä on viranomaisten mukaan sairastunut poltettuaan sähkötupakkaa tai käytettyään muita tuotteita vaporisaattorilla. Sairastuneet ovat olleet iältään 17-38-vuotiaita.

Washington Post -lehden mukaan sairastuneilla on ollut yskää, hengenahdistusta ja heikotusta. Jotkut ovat oksennelleet ja sairastuneet ripuliin. Oireet ovat pahentuneet päivien tai viikkojen kuluessa.

Maailman terveysjärjestö WHO varoitti viime kuussa sähkötupakan vaaroista. WHO:n mukaan sähkötupakointi on kiistatta haitallista terveydelle ja tuotteita tulisi sen vuoksi säännellä.

WHO:n mukaan ei ole kunnollisia todisteita puoltamaan väitettä, jonka mukaan sähkötupakka auttaisi tupakoitsijoita lopettamaan perinteisten savukkeiden polttamisen.

Sosiaali-ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee istuu viimeisiä viikkoja huoneessaan Etelä-Helsingissä. Hän on tyytyväinen menneisiin virkavuosiin siitä huolimatta, että ministeriö tuo suomalaisten mieleen surullisen kuuluisan sote-uudistuksen, jota on yritetty saada kasaan monen hallituksen aikana. Viimeinen sote-sotkuksi ristitty ponnistus kaatui keväällä.

Sillanaukee muistuttaa, että ministeriössä on tehty paljon muutakin kuin sote-uudistusta.

– Puhutaan pehmoministeriöstä, vaikka täällä työskentelevillä on paljon osaamista, joka on kovaa yhteiskuntapolitiikan ydintä. Täällä tehdään töitä ihmisten elämän ja monenlaisten elämäntilanteiden parantamiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksiin vaikuttavat yhä enemmän kansainväliset sopimukset kuten EU-säädökset vaikka suurin osa päätöksistä tehdään lopulta kansallisesti eduskunnassa.

Kansainvälinen verkottuminen on ollut ollut Sillanaukeelle tärkeää: hän kutsuu sitä toimintansa punaiseksi langaksi.

– Se ei ole ollut ylimmän johdon toimintatapa ennen minua, vaan on keskitytty enemmän oman hallinnonalan asioihin. Me teemme jokainen tästä työstä oman näköistämme.

Sillanaukee valittiin Maailman terveysjärjestön WHO:n hallintoneuvostoon kaudelle 2018–2021.

Hän pyrki STM:n kansliapäälliköksi uudelle viisivuotiskaudelle, mutta laajasta kokemuksesta ja kansainvälisestä ansioista huolimatta häntä ei nimitetty.

Mitä tapahtui?

Sote sotki tekijöiden mielenrauhan ja urat

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote-ratkaisun kaatuminen alkuvuodesta 2019 väsytti monet soten kanssa tekemisissä olleet. Ministereitä ja virkamiehiä kutsuttiiin leikkisästi sote-veteraaneiksi, mutta myöhemmin sana muistutti käydystä taistelusta.

Sillanaukeen haastatteluaamuna entinen sote-ministeri ja eduskunnasta pudonnut Juha Rehula (kesk.) kertoo Iltalehdessä unettomuudestaan ja siitä, miten kaverit hävisivät. Rehulan paras työtarjous on tullut mansikanmyynnistä torilla.

Sillanaukee sanoo ymmärtävänsä hyvin Rehulan tuntoja, vaikka hän ei itse ollut suorassa operatiivisessa vastuussa sotesta. Madame Soteksi kutsuttiin projektia vetänyttä Päivi Nergiä tai osastopäällikkö Kirsi Varhilaa. Sillanaukee keskittyi ministeriön strategiseen johtamiseen ja osin kansainvälisiin tehtäviin.

– Se oli ministerin päätös. Soteen haluttiin oma projektipäällikkö. Minä tein tehtäviä, joita ministeri ohjasi.

Sote-paineet ryöpsähtivät kuitenkin Sillanaukeen pöydälle ja nostivat hänet otsikoihin vuosi sitten joulun alla. "Ylikuormitus on täällä ihan hysteeristä", otsikoi Helsingin Sanomat juttunsa STM:n uupuneesta työilmapiiristä marraskuussa 2018. Vaikka jutussa puhuttiin monikossa virkamiesjohdosta ja esimiehistä, kritiikin kärki kohdistui ylimpään virkamieheen, kansliapäällikköön.

– Se liittyi sote-valmisteluun, Sillanaukee muistelee.

– Se oli hektistä ja aikataulut olivat tiukkoja. Henkilöstö oli erittäin sitoutunutta ja halusi palvella ministereitä. Ministeri kysyi usein suoraan valmistelijalta, pystytkö tekemään tämän, ja virkamies vastasi kyllä.

Ministeriöllä ei ollut Sillanaukeen mielestä riittävästi resursseja, tuottavuusohjelman säästöt nakersivat henkilöstöbudjettia ja kaikki halusivat soten valmiiksi. Se vaikutti kaikkeen lainvalmisteluun. Kohun jälkeen ministeriöön tehtiin suunnitelma siitä, missä järjestyksessä lait kulkevat valmisteluun.

– Nyt voidaan vastata ministerille, että henkilöt ovat kiinni, tämän enempään ei pystytä.

Kansliapäällikön virka meni alaiselle

Viime syksynä ministeriöissä valmistauduttiin kevään eduskuntavaaleihin ja mahdolliseen hallituksen vaihtumiseen. Sote kompuroi valiokunnissa eteenpäin, mutta sen läpimenoon eivät uskoneet enää monet ministeritkään.

STM:n kansliapäällikön virka pantiin yllättäen marraskuussa auki, lähes vuosi ennen viran päättymistä. Julkisuudessa Sipilän porvarihallituksen arveltiin haluavan varmistaa itselleen sopivan ehdokkaan eli kokoomustaustaisen Sillanaukeen jatkokausi.

Sosiaalidemokraaatit kantelivat viran täyttämisestä oikeuskansleri Tuomas Pöystille.

– Olin ehdottamassa ministerille, että paikka avataan. Edessä olivat EU-puheenjohtajuuskausi ja mahdollisesti pitkittyvät hallitusneuvottelut. Organisaation jatkuvuuden ja ylimmän johdon piti olla kunnossa, Sillanaukee perustelee omaa kantaansa viran aikaiseen avaamiseen.

Nimitys siirtyi kuitenkin uudelle hallitukselle kun Sipilän hallitus hajosi ennen vaaleja. Antti Rinteen (sd.) hallitus nimitti Sillanaukeen vahvimman vastaehdokkaan, demaritaustaisen Kirsi Varhilan elokuussa STM:n kansliapäälliköksi 1. lokakuuta 2019 alkaen.

Nimitysmuistiossa todetaan, että Varhilalla on parhaat valmiudet ja motivaatio johtaa tuoreeseen hallitusohjelmaan sisältyvien suurten uudistushankkeiden läpivienti. Tämä ihmetyttää Sillanaukeeta.

Sosiaali- ja terveysministeri Anna-Kaisa Pekosella (vas.) on laaja harkintavalta virkojen täyttämisessä, mutta kuultuaan toisen hakijan esittämisestä Sillanaukee halusi muistuttaa valitsijoita laajasta kokemuksestaan kunnan ja valtion tehtävissä.

Hän soitti oikeuskanslerille ja kertoi lähettävänsä kirjelmän huomioitavaksi nimityksen yhteydessä. Oikeuskanslerin mielestä sille ei ollut estettä.

Kirjelmistä ja yhden viestin kellonajasta nousi kohu. Sitä ei Sillanaukee aavistanut.

Poliittiset vai objektiiviset virkanimitykset?

Kansliapäällikön viran täyttöprosessista ja erityisesti Päivi Sillanaukeen oikeuskanslerille lähettämistä kirjelmistä on kysytty muiden muassa hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään näkemystä. Hän on pitänyt Sillanaukeen viestittelyä oikeuskanslerille poikkeuksellisena. Lännen Median haastattelussa aiemmin tällä viikolla hän totesi, että Sillanaukeen toiminta kuulostaa "jännittyneeltä".

Sillanaukee ei mieltänyt kirjelmiä kanteluksi vaan halusi täydentää viranhakua.

– Minusta on mielenkiintoista, että Mäenpään mielestä virkamies ei voi laittaa kirjettä oikeuskanslerin virastoon. Oikeuskansleri ei nähnyt sille estettä, Sillanaukee ihmettelee.

Hän kertoo lähettäneensä täydennykset kirjelmiin sähköpostilla ja muistutuksen Whatsapp-viestillä eikä pidä kellonaikaa 00.27 mitenkään kummallisena.

– Virkamiehet pääsevät usein sähköpostin kimppuun vasta illalla.

Sillanaukee ei kyseenalaista ministerin laajaa harkintavaltaa mutta haluaa herättää keskustelua hakukriteerien täyttymisestä ja pätevyysvaatimuksista.

– On reilua kansalaisia ja virkamiehiä kohtaan, että on selkeää, millä perusteella virkaa haetaan ja täytetään, hän toteaa.

Nyt tehtyä kansliapäällikkönimitystä hän pitää poliittisena.

– Totta kai se oli poliittinen, Sillanaukee sanoo.

Hallinto-oikeuden professori Mäenpää totesi vuosi sitten Ylelle, että hakijan sopivuus istuvalle hallitukselle ei saisi vaikuttaa virkanimityksiin.

– Sitä varten ovat poliittiset valtiosihteerit, joita kulloinkin istuva hallitus voi nimittää niin kuin haluaa. Virkamiespaikat on tarkoitus ja niistä pitäisi päättää objektiivisin perustein, professori Mäenpää sanoi.

Sillanaukee on jäänyt nimityskuvioiden jälkeen pohtimaan, pitäisikö kansliapäälliköiden nimitysten olla avoimen poliittisia. Sitä on myös mietitty useiden vuosien ajan valtionhallinnon kehittämishankkeiden yhteydessä, mutta aina on päädytty nykyisiin, ei-poliittisiin virkamiesnimityksiin.

– En näe tässä dramatiikkaa, mutta nimitykset pitäisi tehdä toisella tavalla, jos lopulta muut kuin pätevyyteen perustuvat kriteerit vaikuttavat, Sillanaukee sanoo.

Sosiaali-ja terveysministeriön kansliapäällikön paikka ei ole ensimmäinen, jonka poliittisuudesta syntyi jälkipuheita.

Vuonna 2013 silloinen peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) nimitti kansliapäälliköksi siirtyneen Päivi Sillanaukeen paikalle STM:n osastopäälliköksi demaritaustaisen Kirsi Varhilan (tuolloin sukunimeltään Paasikoski). Tämä koki julkisuudessa esitetyt väitteet poliittisesta virkanimityksestä loukkaaviksi.

– Olen huolissani jos virkamiehellä ei saa olla poliittista kantaa, Varhila totesi tuolloin.

Porvaritaustainen Sillanaukee nousi itse sosiaali- ja terveysministeriön virkamieheksi ja myöhemmin kansliapäälliköksi kokoomusministeri Paula Risikon nimittämänä.

Myös Rinteen hallituksen nimittämien valtiosihteerien ja poliittisten avustajien määrää on arvosteltu julkisuudessa. Ne ovat avoimen poliittisia nimityksiä, joihin nostettiin kesällä useita eduskunnasta pudonneita kansanedustajia. Etenkin ministeriöiden valtiosihteereillä on mahdollisuus toimia virkamiesjohdon päällystakkina.

Sillanaukee haluaa, että kansliapäälliköiden ja poliittisten valtiosihteerien työnjaosta ja rooleista uskallettaisiin käydä avoin keskustelu.

Hän tietää, ettei oman hakuprosessinsa kyseenalaistamisesta saa välttämättä kiitosta, vaikka tavoitteena olisi keskustelu laajemmasta avoimmuudesta ja virkanimitysten poliittisuudesta.

Hän aikoo siirtyä lokakuun alusta vanhaan kansliapäällikkyyttä edeltävään virkaansa, STM:n osastopäälliköksi.

– Sitten olen kädet savessa sote-uudistuksen kanssa tekemisissä. Toivottavasti nyt ei enää keskitytä vain järjestelmiin ja mietitä vain niitä vaan sitä, tuleeko ihmisen asia ratkaistua.

Hän myöntää, että viime hallituskaudella yritettiin viedä läpi liian suurta pakettia. Kiistelty valinnanvapauskin olisi voitu yrittää jo alunperin toteuttaa toisin.

– Nythän siellä on tehty rajujakin linjauksia siitä mitä valinnanvapaus voi tulevaisuudessa olla. On mielenkiintoista miettiä, olisiko se voitu viedä portaittain läpi. Veikkaan, että olisi.

Koukkuniemen ryöpytys

Sillanaukee pitää itseään esimerkkinä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnnan antamista mahdollisuuksista. Hän tulee kolmilapsisesta perheestä, jossa vanhemmilla ei olisi ollut varaa kolmen tytön koulutukseen ilman yhteiskunnan tarjoamaa koulutusjärjestelmää.

Hän sanoo oppineensa perheessään yltiörehelliseksi ja onkin joutunut toistuvasti kohun keskelle suorapuheisuutensa takia.

Vuonna 2006 Suomi kohisi Koukkuniemen vanhainkodista. Vanhusten hoito oli puutteellista ja laitoksen arvioitiin tarvitsevan jopa sata hoitajaa, jotta asiat saataisiin hyvälle tolalle.

Päivi Sillanaukee oli tuore Tampereen apulaiskaupunginjohtaja vastuualueenaan sosiaali- ja terveydenhuolto. Hän osallistui Ylen A-talk-ohjelmaan ja tyrmistytti katsojat puheillaan. Keskustelupalstoilla häntä haukuttiin kylmäkiskoiseksi.

– Sain ihan hirveän ryöpyn. Minusta tuli syyllinen kaikkeen, hän muistelee.

Sillanaukee uskoi puolustavansa omia työntekijöitään selittämällä ohjelmassa, ettei kaikki ole niin huonosti kuin väitetään. Hän ei myöskään luvannut nopeita muutoksia.

– Minun on hirveän vaikea sanoa sellaista, joka ei ole mahdollista, luvata, että ilman muuta tähän otetaan tuhat hoitajaa lisää.

Hän myös kysyi ohjelmassa, että eihän tässä vaan olla ostamassa hyvää omaatuntoa keskiluokalle. Sen taustalla oli Sillanaukeen kokemus muunmuassa Mänttä-Vilppulan vanhusten hoitolaitoksista.

– Olin suivaantunut siitä, että laitoksissa olevien vanhusten omaisista osa tuli kerran kesässä haukkumaan ne hoitajat ja lähti sen jälkeen taas pois.

Sillanaukee sanoo oppineensa Koukkuniemen jälkeisestä ryöpytyksestä paljon.

Hän uskoo, että tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän avointa keskustelua siitä mikä on yksilön vastuu ja mikä yhteiskunnan vastuu.

– Näillähän ei saada ääniä ja ehkä siksi olenkin enemmän virkamiespuolella.

Suorapuheisella Sillanaukeella saattavat olla uudet koettelemukset edessä. Lokakuun alusta virkamiesura jatkuu sosiaali- ja terveysministeriön uudistushankkeita ja vanhusmitoituksia valmistellessa.

Poliisia ammuttiin ilma-aseella Jyväskylässä varhain lauantaiaamuna.

Sisä-Suomen poliisilaitos kertoo tiedotteessa, että poliisille tuli kello viiden aikaan ilmoitus Säynätsalossa itsetuhoisesta henkilöstä. Poliisi saapuessa paikalle kohdehenkilö ampui poliisia kohti kaasutoimisella ilma-aseella useita laukauksia. Yksi kuulista osui kasvoihin.

Poliisi loukkaantui tilanteessa, mutta hänellä ei ole hengenvaaraa.

Ampuja otettiin paikalta kiinni. Kiinniottotilanteessa ampuja potkaisi poliisia kasvoihin.

Poliisi epäilee keskisuomalaista vuonna 1998 syntynyttä miestä murhan yrityksestä ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Hänet on toimitettu sairaalaan.

Lain mukaan tapon yrityksen kohdistuessa poliisiin rikosnimikkeenä on lähtökohtaisesti murhan yritys.

Tapauksen tutkinta on alkuvaiheessa, eikä poliisi kerro tapahtumista tässä vaiheessa enempää. Poliisi kertoo, että seuraava tiedote tapauksesta annetaan maanantaina.

Uutinen 50 uudesta lottomiljonääristä on tänään kiirinyt pitkin Pohjois-Savossa sijaitsevaa Siilinjärven pikkukuntaa. Paikallisessa ruokakaupassa pelattu Eurojackpot-kimppa voitti eilen illalla lähes 92 miljoonaa euroa, joka siis jaetaan 50 osaan.

Tieto jättipotista sai tänään myös siilinjärveläisen Elina Korhosen liikkeelle. Hän on yksi niistä, joka lähti voitokkaaseen K-Supermarket Herkkupataan saadakseen lisätietoa siitä, onko voittajien joukossa tuttuja.

– Kysäistiin juuri tuossa kassalla, että joko on käynyt voittajia. Myyjä vain hymeksi, Korhonen naurahtaa.

Kylillä käy nyt kova kuhina siitä, kelle kaikille voitto osui. Korhonen uskoo, että 50 uutta miljonääriä Siilinjärven alueella tulee näkymään katukuvassa.

– Kyllä täällä varmasti kohta näkyy pientä pöhinää, että on tällainen hyvä onni osunut tänne kylälle, sanoo Korhonen.

Mairelta meni miljoonavoitto sivu suun

Maire Ruotsalaisesta tuli melkein miljonääri. Siilinjärven naapurikunnasta Lapinlahdelta kotoisin oleva Ruotsalainen oli nähnyt kaupalla Eurojackpotin kimppalistan.

– Meinasin kanssa itse ostaa, mutta ei sitten tullut ostettua, sanoo Ruotsalainen.

Harmittaako?

– Ei harmita, Ruotsalainen sanoo suu hymyssä.

Siilinjärveläisellä Vesa Väätäisellä ei ollut voiton riskiä, koska hän ei pelannut tällä kierroksella ollenkaan. Väätäisen mukaan on parempi, että 92 miljoonan euron voitto jakautui 50 osaan.

– Johan siinä nyt riittää makkaraa leivän päälle tuossakin, sanoo Väätäinen.

Lue lisää:

Eurojackpotin kaikkien aikojen suurin päävoitto Pohjois-Savoon – IL: Voitto jakautuu 50 ihmisen porukalle

Jemenissä kahdeksanvuotias tyttö on kuollut sisäiseen verenvuotoon järjestetyn avioliittonsa hääyön jälkeen, kertoi arabimedia maanantaina. Tyttö kuoli Hardhissa Jemenin luoteisosan heimoalueella Saudi-Arabian rajalla.

Tapaus on herättänyt valtavasti raivoa sosiaalisessa mediassa. Ihmisoikeusjärjestöt ovat vaatineet noin 40-vuotiasta sulhasta ja tytön perhettä vangittavaksi.

Lapsimorsiamien pakkoavioliitot ovat yleisiä Jemenissä erityisesti köyhillä heimoalueilla, joissa tyttöjen myötäjäisiä katsotaan tärkeiksi tulonlähteiksi. Noin neljäsosa jemeniläistytöistä avioituu ennen 15 ikävuottaan ja yli puolet ennen 18 ikävuottaan.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat vaatineet lapsiavioliittojen kieltämistä Jemenissä. Aiemmin laki kielsi alle 15-vuotiaiden avioliitot, mutta laki kumottiin 1990-luvulla. Lainsäätäjät katsoivat, että sopiva avioikä on vanhempien oma päätös. Jordanialaisen Al-Bawaba-lehden mukaan vuonna 2009 annettiin lakiesitys, joka olisi kieltänyt alle 17-vuotiaiden avioliitot. Se ei kuitenkaan mennyt läpi, sillä sen katsottiin olevan islamin vastainen.

Huhtikuussa 2010 Jemenissä 13-vuotias lapsimorsian kuoli sisäiseen verenvuotoon viisi päivää häidensä jälkeen. Syyskuussa 2010 puolestaan 12-vuotias jemeniläistyttö kuoli synnytyksessä, joka oli kestänyt kolme päivää. Alle 15-vuotiaat kuolevat synnytykseen viisi kertaa useammin kuin kaksikymppiset synnyttäjät.

Poliisi sai lauantaina aamupäivällä hälytyksen Mäntyharjun eteläpuolella sijaitsevalla Voikoskella sijaitsevaan omakotitaloon, josta sivullinen oli löytänyt kaksi henkilöä kuolleena.

Poliisin mukaan kuolleet olivat talossa asuneet vuonna 1939 syntynyt nainen ja hänen vuonna 1964 syntynyt poikansa.

Poliisi epäilee pojan surmanneen ensin äitinsä ja tämän jälkeen itsensä. Tapausta tutkitaan henkirikoksena ja kuolemansyyntutkintana.

Kuusituntinen työpäivä teki 90-luvulla tehdyssä kokeilussa "tuottavuusloikan", mutta vajaan kolmen vuoden kokeilun jälkeen kuusituntisuus ei juurtunutkaan suomalaiseen työelämään.

Miten se on mahdollista, vaikka tuottavuus, jaksaminen ja työhyvinvointi vain paranivat?

Kokeilun hyytymiseen oli useita syitä: työnantajien ja työntekijöiden epäluulo ja vastustus, monenlaiset sosiaaliset paineet, pelot palkkatulojen vähenemisestä tai palkkamenojen kasvamisesta, yhteiskunnan eritahtisuus ja kuntapuolella rahoituksen loppuminen.

Ja lopulta muuttui maailma: lama meni ja nousukausi tuli. Töitä löytyi jakamattakin ja tuottavuuskin oli kohdillaan.

Vanha kokeilu

Nykyistä lyhyempi työviikko nousi jälleen otsikoihin, kun liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) visioi viime viikonvaihteessa ihmisille uudenlaista ajankäyttöä.

– Mielestäni ihmiset ansaitsevat enemmän aikaa perheidensä, harrastusten ja muunkin elämän parissa, sivistyksen parissa, Marin perusteli SDP:n 120-vuotisjuhlassa.

Ratkaisuksi hän esitti vanhaa ideaa lyhyemmästä, kuusituntisesta työpäivästä. Vaihtoehtoisesti työviikko voisi olla nelipäiväinen.

Idea on vanha, koska Suomessa todellakin kokeiltiin lyhyempää työaikaa vajaat kolme vuotta 1996—98.

Mukana kuntia ja yksityisiä yrityksiä

Alkuperäinen ajatus perustui sosiologian professorin Paavo Seppäsen ajatukseen, jonka mukaan tuottavan organisaation tulisi toimia 12 tuntia päivässä kahdeksan tunnin sijaan. 12 tuntia jaettaisiin kahteen kuusituntiseen työvuoroon. Mallin nimeksi tuli havainnollisesti 6+6.

Kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin Euroopan sosiaalirahaston pilottiprojekti "Flexibility through 6-hour shifts" eli "Joustavuutta kuusituntisten työvuorojen avulla" testasi 6+6-mallia kuntatasolla Espoossa, Jyväskylässä ja Naantalissa.

Hanke laajeni useihin muihin kuntiin työministeriön omana projektina. Sitä rahoitettiiin osittain työllistämistuella.

Kaikkiaan 20 kuntaa osallistui työaikakokeiluun. Yhteensä 1 320 työntekijää lyhensi työviikkonsa keston 30 tuntiin. Samalla 580 uutta työntekijää palkattiin paikkaamaan syntynyttä työvoiman tarvetta.

Syntyi työtä ja toisaalta työuupumus hieman hellitti.

Yksityisillä "tuottavuusloikka"

Mukana oli myös 12 yksityistä yritystä, jotka eivät saaneet minkäänlaisia tukia. Niissä työskenteli yhteensä 200 henkilöä, joista 40 oli saanut työajan lyhentämisestä johtuen työpaikan ja sen lisäksi 15 henkilön irtisanomisesta oli voitu luopua.

Malliesimerkkeinä on kerrottu kuinka kokeiluun osallistuneiden Nokian Renkaiden tuottavuus kohosi 33 prosenttia ja putkiyhtiö KWH-Pipe kasvatti tuottavuuttaan 42,2 prosenttia.

Muita kokeilun yrityksiä olivat muun muassa linssinvalmistaja Essilor, muoviyritys Orthex, lämmitinvalmistaja Wallas-Marin, teräsyhtiö Imatra Steel Billnäs, rakennusyhtiö Ou-Ra, kustannusyhtiö Otava ja komponenttivalmistaja MFG-components.

Yrityksistä yksikään ei liene enää aivan entisen kaltainen erilaisten yritysjärjestelyjen, myyntien ja fuusioiden jäljiltä.

Useita motiiveja

Työelämätutkija ja Jyväskylän yliopiston yliopistolehtori Timo Anttila seurasi aikanaan kokeilua ja sen tuloksia tarkkaan ja teki niistä vuonna 2005 julkaistun väitöstutkimuksensa.

Anttila kertoo, että lyhennettyyn työaikaan johti monta eri vaikutinta: kuntapuolella enimmäkseen oli laman ja työttömyyden aikana tarve jakaa töitä ja työllistää, yksityisillä lyhentäminen taas palveli tuotannon uudelleen organisoimista ja tuottavuuden kasvattamista.

Tosin jotkut yrityksetkin olivat työn jakamisen tiellä, jolla ne pyrkivät torjumaan laman vaikutuksia. Jos kysyntä lopahti, lyhyt työaika merkitsi pienempiä palkkoja tai sitten torjuttiin lomauttamisia ja irtisanomisia.

Tuottavuuden kasvulla sitoutettiin

– Kokeiltiin fiksua työajan lyhentämistä ja työn organisointia – miten sillä voisi paremmin ratkaista tuotannon ongelmia.

– Useimmiten maksettiin entinen kahdeksan tunnin palkka ja työ tehtiin esimerkiksi kahdessa kuuden tunnin vuorossa. Tuottavuutta saatiin nostettua sen verran, että se myös teki mahdolliseksi entisen suuruisten palkkojen maksun.

Anttilan mukaan yrityksissä myös keskityttiin tuottavuuteen uudella tavalla. Maksettiin tuloksesta eikä tunneista ja sitoutettiin työntekijät uudella tavalla työhön.

Avain oli siinä, että kalliit investoinnit, kuten koneet – ja vaikka hammaslääkärien tuolit kuntapuolella – olivat pidempään yhtäjaksoissa käytössä ja tuottivat siten enemmän suhteessa pääomaan.

Monta kompastuskiveä

Miksi hyväksi havaittu kehitys ei sitten jatkunut?

– Lama-aika pikku hiljaa hiipui eikä lyhyelle työajalle ollut tilausta työn jakamisen takia.

Anttilan mukaan myös työnajantajajärjestöt olivat penseitä työaikakokeilua kohtaan.

– Ongelmia aiheutti myös se, että yhteiskunta elää kello kahdeksasta viiteen -rytmissä.

Kun tästä poiketaan 06–12 -työajalla, se aiheuttaa vaikeuksia vaikkapa lastenhoidossa. Toisille taas kello 18 loppuva vuoro ei sovi harrastusten takia.

Anttila havaitsi tutkimuksessaan myös selvän sukupuolijaon. Jos työajan lyhennys merkitsi palkan alenemista, kyseessä olivat enimmäkseen naisvaltaiset työpaikat.

Kateutta, pelkoa ja palkanalennuksia

Kun työpaikalla kaikki eivät ole kuusituntisessa työvuorossa, se aiheuttaa kateutta niiden joukossa, jotka joutuvat tekemään pari tuntia enemmän saman palkan eteen.

Anttila kertoo myös, että työntekijät saattoivat pelätä kokeilun kuusituntisen muuttuvan normiksi: pian vaaditaan samaa tehokkuutta kahdeksantuntisilta työpäiviltä.

– Onnistuminen vaati lujaa luottamusta työntekijöiden ja työnantajan välillä, Anttila kertoo.

Kunnallisella puolella lyhyttä työaikaa kompensoimaan olisi pitänyt palkata lisää tekijöitä. Se olisi lisännyt työvoimakustannuksia tai vastaavasti palkkatasoa olisi pitänyt alentaa. Pienipalkkaisilla aloilla se on vaikeaa.

Työpäivän pituus vireillä usein

Alkiolaisen keskustaryhmän perustanut kansanedustaja Sulo Aittoniemi teki vuonna 2001 kirjallisen kysymyksen kuusituntiseen työpäivään siirtymiseksi. Perusteena oli työn jakaminen työttömyyden vaivaamassa Suomessa.

Työministeri Tarja Filatovin (sd.) vastauksessa viitattiin 90-luvun kokeilun hyviin tuloksiin kannattavuuden ja jaksamisen suhteen, mutta todettiin samalla ettei työaikaa voida lyhentää ilman työmarkkinaosapuolten sopimista – ovathan kyseessä aina palkat.

Vuonna 2012 eduskunnan työelämävaliokunta kannatti lyhennetyn työajan kokeilua uudelleen, mutta SDP:n työministeri Lauri Ihalainen tyrmäsi ajatuksen, eikä rahaa enää herunut 90-luvun tavoin.

Vuonna 2016 vasemmistoliitto teki eduskuntaan toimenpidealoitteen kuusituntisen työpäivän kokeilusta.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson esitti viime talvena, että tulevalla vaalikaudella pitäisi tehdä lyhyempien työviikkojen tai työpäivien kokeilu.

Ja nyt keskustelu pulppuaa Marinin ehdotuksen jälkimainingeissa.

Anttila uskoo, että tulevaisuudessa lyhyttä työpäivää tullaan ehdottamaan lisääntyvästi.

– Jos esimerkiksi robotisaatio vie työpaikkoja merkittävästi – jota ei juuri nyt näy – niin sitten ehdotuksia kuullaan lisää.

Työaika vähenee koko ajan

Anttila huomauttaa, että työviikon lyheneminen on perustunut tuottavuuden kasvuun. Siihen perustui viisipäiväiseen työviikkoon siirtyminen 1960-luvulla. Nyt tuottavuuskasvu on ollut vähäistä ja kasvu on siirtynyt työajan lyhenemisen sijaan palkkoihin ja kulutukseen.

Alati kasvava elinajanodote tosin toimii toiseen suuntaan.

– Meillä työaika lyhenee aika merkittävästi koko ajan, jos sitä ajatellaan elinkaarella. Meidän elinikämme koko ajan pitenee ja suhteessa siihen työaikamme lyhenee.

Kun 50 vuotta sitten miehen eliniästä 70 prosenttia oli työuraa, nykyään töitä paiskitaan alle puolet elämästä.

– Tätä ei usein huomata. Ajatellaan vain viikkotyöaikaa ja että se ei ole lyhentynyt, mutta sehän on lyhentynyt koko ajan, Anttila sanoo.

Lue myös:

Keskustelu kuuden tunnin työpäivästä käy kuumana: “Se kertoo tästä ajasta, että muutos herättää tunteita"

Vierekkäisten luokkien ovet ovat auki ja oppilaat kulkevat innokkaina luokasta toiseen. Puheensorinaan sekoittuu surinaa ja sirinää, kun pienet robotit liikkuvat toimintamatoilla ja oppilaat ohjaavat niitä. Meneillään on Kokkolan Halkokarin matematiikkaluokkien koodauspajapäivä.

Tällä kertaa kuudennen luokan oppilaat opastavat kolmannen luokan oppilaita. Pienempiä ruvetaan pikku hiljaa ohjaamaan ohjelmoinnin pariin, jotta he voivat myöhemmin samalla tavalla opastaa pienempiään koodauksen saloihin, kertoo luokanopettaja Anna Polso.

– Koulutus tapahtuu tämmöisissä pienissä pajatuokioissa. Välillä isot oppilaat sitten ihan luokissakin toimivat koodauksen apuopeina.

Halkokarin koulu kehittelee koodiagentti-toimintapolkua, johon on saatu Opetushallituksen hankerahaa vajaat 20 000 euroa. Halkokaristen keksintö on yksi Uusi peruskoulu -hankkeen innovatiivisista kokeiluista. Rahat ovat kuluneet suunnitteluun ja laitehankintoihin.

Koodiagentti-mallia voisi jatkossa käyttää ainakin Kokkolan muissa kouluissa, mutta mahdollisesti myös muissa kunnissa.

Miksi oppilaat opettavat?

Koodiagentteja luotsaavalla opettajalla on selkeä näkemys siitä, miksi vetovastuu kannattaa siirtää opettajalta oppilaille.

– Monesti lapset osaavat selittää asiat toisilleen paremmin kuin opettaja. Jotenkin se tulee oman kokemusmaailman kautta ymmärrettävämmin esille ja menee paremmin perille näin, on luokanopettaja Anna Polso huomannut.

Osasta opettajia saattaisi tuntua helpommalta, että koodausta ja ohjelmointia neuvoisivat juuri oppilaat oppilaille, sillä tuoreen selvityksen mukaan osa erityisesti vanhemmista opettajista arastelee digitaalista maailmaa. Omien arvioidensa mukaan he myös kaipaisivat aiheesta täydennyskoulutusta.

Koodaus on kuitenkin kirjattu nykyiseen opetussuunnitelmaan osana sen laaja-alaisia osaamistavoitteita. Sitä pitäisi sen mukaan opettaa jossain määrin jo peruskoulun alaluokilta, ei pelkästään valinnaisilla kursseilla.

Opetussuunnitelmassa mainitaan esimerkiksi, että alimmilla vuosiluokilla "tutustutaan ohjelmoinnin alkeisiin laatimalla vaiheittaisia toimintaohjeita, joita myös testataan".

Opetusneuvos Juho Helminen Opetushallituksesta myöntää ongelman, mutta hänen mielestään ollaan jo menty eteenpäin. Kun 2014 alettiin puhua koodauksesta ja opetussuunnitelmasta, syntyi valtava huoli. Nyt hänen mielestään on edetty, mutta maanlaajuisesti ajatellen eritahtisesti.

– Ei silti olla vielä siinä pisteessä, mitä opetussuunnitelma edellyttää. Jotkut ovat todella pitkällä ja osa vasta ottaa ensimmäisiä digiaskelia. Ei ilmeisesti ole teknologiavastaisuutta sinänsä, mutta ikä ja sukupuoli liittyvät siihen, miten opettajat kokevat hallitsevansa nämä asiat.

Innostusta näkyvissä

Koululaisten koodauspajassa ei näy arastelua tai vastahakoisuutta. Kaikkein pienimmät eivät saa vielä legorobotteja noudattamaan käskyjä, mutta heidän ei tarvitsekaan osata sellaista vielä, vakuuttaa luokanopettaja Ville Valkama.

– Parasta mitä minä näen, on se kuinka oppilaat nauttivat tästä ja millä innolla he lähtevät tätä tekemään. Aikuiset mieltävät koodauksen sellaiseksi, että tietokoneella kirjoitetaan jotain kieltä. Se onkin vaikeaa, mutta ei tämä, mitä täällä tehdään.

Jos unohdetaan ensin se legorobotti ja ajatellaan koodauksen taustalla olevaa ajatusrakennelmaa, päästään logiikan ja ongelmanratkaisun perusteisiin.

– Tämä on ajattelun taitojen kehittämistä. On leikkejä ja pelejä, joissa opetellaan ongelmanratkaisua. Mietitään, mitä halutaan saada aikaan ja niitä keinoja, millä siihen päästään, summaa luokanopettaja Anna Polso.

Kuudesluokkalainen Linnea Rasehorn istuu lattialla ja näpyttelee tablettitietokonetta. Hän ohjelmoi legorobottia, jonka pitäisi värisensorinsa avulla osata kulkea valkeaa viivaa pitkin.

– Se on kieltämättä mukavaa, että on semmoista puuhaa, jossa pitää pitää oma kärsivällisyytensä että sen saa toimimaan kunnolla. On siinä haasteensakin.

Kuudesluokkalainen Santeri Kallio yrittää myös käskyttää legorobottia käyttämään värisensoria, kun se liikkuu valkoiselta paperilta mustalle.

– Mun mielestä koodaus on aivan sairaan kivaa ja mä kotonakin tykkään välillä koodailla kaikkia hauskoja pelejä tai jotain muuta.

Santeri on muiden kuudesluokkalaisten tapaan innoissaan siitä, että hän saa opastaa nuorempiaan itselle tärkeän aiheen pariin.

– Tuntuu aivan mahtavalta saada opettaa pienemmille tällaista uutta ja kivaa!

Sevettijärven koulun pihapiirissä riittää iloisia kasvoja. On jälleennäkemisen aika, kun kolttasaamelaiset Suomesta, Venäjältä ja Norjasta ovat saapuneet juhlimaan kolttasaamelaista kulttuuria Sevettijärvelle.

On kulunut 70 vuotta siitä, kun toisen maailman sodan jälkeen kotinsa menettäneet kolttasaamelaiset viimein pääsivät asettumaan uusiin koteihinsa. Takana oli vuosia kestänyt sota- ja evakkoaika, jona oman elämän tulevaisuus ei ollut vielä selvää.

Nämä vuosikymmenet eivät ole olleet aina suotuisat kolttasaamelaisten elämälle. Oman kotiseudun jättäminen jätti jälkeensä monet traumat. Alkoi suomalaistamisen ajanjakso, jolloin oma kieli melkein menettiin.

Vaikka historia on paikoin ollut koetteleva, täällä kolttakylässä Sevettijärvellä sodan jäljet eivät tänään näy.

– Voi sanoa, että meidän kulttuuri on eräänlaisessa uudessa nousussa. Vaikka siitä kukoistuksesta, mikä vielä ennen sotaa oli, meidän kulttuurimme ja kielemme on muuttunut uhanalaiseksi. Siitä huolimatta, nyt selkeästi on kiinnostusta koltansaamen kieleen ja se arvostus on noussut, iloitsee kolttasaamelaisten luottamusmies Veikko Feodoroff.

300 puhujan koltansaamesta tullut jälleen koko kansan kieli

Kolttasaamelaisilla on ollut tapana juhlia asuttamisjuhlaa kymmenen vuoden välein.

Juhlapuheissa palataan usein menneeseen ja tuodaan esiin se ylpeys, miten kieli on jo viimeisen kymmenen vuoden aikana ottanut isoja harppauksia eteenpäin. Moni kolttasaamelainen on ottanut haltuunsa kielen ja tänä päivänä on useita äidinkielisiä kolttasaamelaisia lapsia.

Vielä vuonna 2009 koltansaamea pidettiin vanhemman polven kielenä. Serkukset Henna Lehtola ja Petteri Feodoroff huomaavat suuren eron kymmenen vuoden takaiseen juhlaan.

– Koltansaamen kieli on nykyisin paljon enemmän esillä. Itse en puhun inarinsaamea ja olen kymmenen vuoden aikana oppinut ymmärtämään todella paljon kolttaa. Ihmiset eivät häpeile täällä käyttää kieltään ja sillä on vain positiivisia vaikutuksia, hehkuttaa Henna Lehtola.

– Koltansaamea kuuluu enemmän nuortenkin puheessa. Minulla kyllä on vahva usko siihen, että me kolttasaamelaiset puhumme ja käytämme kieltämme vielä vuosikymmenten päästäkin, kertoo sevettijärveläinen Petteri Feodoroff.

Yhdessä tekeminen tekee juurista vahvemmat

Kolttasaamelaisten juhla on yhdistelmä mennyttä ja nykyistä. Ääriään myöten täynnä olevan juhlateltan yleisö tempaistiin mukaan perinteiseen katrillitanssiin. Kun nuoret tanssivat lavalla, ponnahti yleisössä vanhempi kolttavieraat tanssimaan paikoillaan.

Viime vuosina kolttasaamelaiset ovat yhdessä löytäneet niin kielensä ja kulttuurinsa, mutta myös toisensa uudelleen. Kolttien luottamusmies näkee, että viimein tuli aika, jolloin juuret saivat uuden yhteyden kolttien elämässä.

– Nykyisin asumme niin monella eri paikkakunnalla ja eri maissa. Nyt kun eri sukupolvet täällä juhlassakin kohtaavat, he pääsevät näkemään ja kokemaan yhteyden omiin sukulaisiin. Sillä tavalla ne omat juuret koko ajan vahvistuvat, pohtii Feodoroff.

Kolttasaamelaisuuteen liittyi vielä vuosikymmeniä sitten häpeää, jonka vuoksi oma kieli ja kulttuuri oli lähellä vaipua viimeisten puhujiensa myötä hautaan.

Nyt juhlapäivänä Sevettijärven koulun syksyinen piha on täynnä kolttasaamelaiseen pukuun pukeutuneita nuorista vanhuksiin.

– Paljon on tapahtunut. Minä olen huomannut, miten meidän kulttuurimme arvo on myös meidän kolttasaamelaisten keskuudessakin kasvanut. Kolttasaamelaisiin pukuihin pukeudutaan ja kieli on yhä useamman hallussa. Siitä ei voi kuin olla iloinen, hymyilee Feodoroff.

Rautatientorin metroaseman avautuminen matkustajille varmistuu illan aikana teknisten järjestelmien testausten jälkeen, kertoo HKL.

Aseman avaamisesta tiedotetaan kello 19 jälkeen.

HKL:n mukaan tilojen siivous ja tarkastaminen sekä järjestelmien testaus ovat edenneet suunnitellusti. HKL:n mukaan tässä vaiheessa on kuitenkin selvää, että hissit metroasemalla tulevat olemaan poissa käytöstä pitkään.

HKL pyytää hissillä liikkuvia välttämään Rautatientoria.

– Tarvittaessa järjestyksenvalvojat avustavat asemalla. Esimerkiksi polkupyörien ja lastenrattaiden kuljettaminen liukuportaissa on kielletty, tiedotteessa sanotaan.

Helsingin päärautatieaseman yhteydessä sijaitseva metroasema suljettiin perjantaina rankkasateesta johtuneen vesivahingon vuoksi. Vesi pääsi metroaseman teknisiin tiloihin ja muun muassa hissikuiluihin.

Lue myös:

Rautatientorin metroasema pysyy kiinni sunnuntainakin – Metroasemaa kuivataan ja siivotaan, samalla arvioidaan teknisten järjestelmien toimivuutta

Samoksen turistisaaren itäosassa Kreikassa syttyi eilen lauantaina voimakkaita maastopaloja.

Palot levisivät niin nopeasti, että matkatoimistot Tui ja Apollo päättivät evakuoida asiakkaansa kolmesta hotellista, jotka sijaitsivat Pythagorionin kylässä. Palot riehuivat erityisesti Pythagorionin ja saaren pääkaupungin välisillä kukkuloilla.

Tui- ja Apollo -yhtiöillä on kaikkiaan noin tuhat pohjoismaista matkalaista Samoksella. Heistä yhdeksän suomalaista on Tui-yhtiön matkalla ja he saivat lauantai-iltana kehotuksen poistua hotelleistaan.

– Palo levisi nopeammin kuin odotimme. Suunnitelmamme on evakuoida matkustajat samaan aikaan, kun odotamme Kreikan viranomaisten määräyksiä, sanoi Tuin ruotsalainen tiedottaja Linda Netterström Ruotsin yleisradiolle SVT:lle.

Evakuoidut koottiin aluksi paikalliseen kouluun, jonka jälkeen matkatoimisto kuljetti heidät toisiin hotelleihin, kertoo Tui-matkatoimiston tiedotuspäällikkö Laura Aaltonen Yleisradiolle.

Aaltosen mukaan palot saatiin jo illalla sammumaan. Evakuoidut olisivat voineet palata omiin hotelleihinsa jo yöllä, mutta koska kello oli jo paljon, heille järjestetään paluukuljetus hotelleille sunnuntaina päivällä.

Samoksella on kuluneen vuorokauden aikana syttynyt yli 50 maastopaloa, kertoo saaren palokunta. Paloja kiihdyttää voimakas tuuli.

Pythagorion kylä ei missään vaiheessa ollut varsinaisessa vaarassa, sanoo saaren pormestari Christodoulos Sevastakis SKAI-TV:n haastattelussa.

– Palorintama ei ollut leveä, mutta se oli lähellä hotelleja.

Kreikan rannikkovartiosto joutui evakuoimaan kymmeniä ihmisiä myös uimarannoilta.

Iranin valtiolle kuuluva Airbus A321 laskeutui Biarritzin lentokentälle sunnuntaina iltapäivällä. Biarritzissä on ollut koolla johtavien teollisuusmaiden G7:n johtajat mukaanlukien Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.

Iran vahvisti, että koneessa oli mukana maan ulkoministeri Mohammed Javad Zarif.

Kun presidentti Trumpilta kysyttiin onko Zarif tulossa Biarritziin, hän vastasi "en kommentoi".

Iranin ulkoministeriön mukaan Zarif ja Trump eivät kuitenkaan aio käydä neuvotteluja. Maiden välit ovat kiristyneet sen jälkeen, kun Yhdysvallat irtautui Iranin ydinsovusta.

Zarif käväisi alkuviikosta myös Suomessa, ja vierailullaan hän antoi ymmärtää, että neuvotteluhaluja Yhdysvaltain kanssa ei juuri ole.

Iranin ulkoministerin vierailu saattaakin liittyä Iranin ydinohjelmaan tai -sopimukseen, josta kokousta isännöivä Ranskan presidentti Emmanuel Macron kävi keskusteluja ennen G7-maiden tapaamista.

Presidentti Trump oli kuitenkin tiedustellut, onko Zarif kutsuttu Biarritziin.

Noin kolmenkymmenen sonnin, lehmän ja vasikan lauma saatiin houkuteltua rehuilla ja muilla herkuilla torstaina rakennettuun uuteen aitaukseen. Karkurit saatiin ohjattua ajomiehen avulla aitaukseen noin kello 19.

– Alkuperäinen ruokahoukutin puri hyvin. Se kävi nenään niin hyvin, että tulivat katsomaan ja koko porukka on tullut aitaukseen, kertoo Laukaan ympäristötoimenjohtaja Jukka Lappalainen.

Lauman tarkaksi nuppiluvuksi on vahvistunut 29 eläintä.

Maatilan isäntä kertoi puhelimessa olevansa erittäin helpottunut pitkään jatkuneen tilanteen laukeamisesta.

Vielä aamulla viiden aikaan laumaa ei tilan lähettyvillä näkynyt. Todennäköisesti lauma oli suojatunut runsailta sateilta lähimetsän tiheään kuusikkoon.

– Nyt on välintilinpäätöksen aika. Katsotaan nyt kuinka ne rauhoittuvat siellä olemaan, miettii Jukka Lappalainen.

Uteliaita ei kaivata maatilalle

Tilalle johtava tie on suljettu traktorilla, jotta sivulliset eivät pääse häiritsemään nautajahdin finaalia. Lauma on tarkoitus saada laajasta aitauksesta vielä pihattoon. Jännitettävää riittää vielä siitä, pysyvätkö eläimet aitauksen sisällä ennen pihattoon saamista.

– Nyt pitää erityisen tarkasti pysyä pois sieltä alueelta, että eläimet eivät lähde ryntäilemään. Siellä on massaa niin paljon, että vaikka on tehty vahvat sähköaidat, niin lauman vauhkoontuessa niitä ei pidätä mikään muu kuin betoni, muistuttaa Lappalainen.

Koska kyseessä on lihakarja, niin seuraavassa vaiheessa sitä odottaa teurastamokyyti.

Villinautalauma saatiin melkein kiinni perjantaina illansuussa, mutta toimittajien hurautettua paikalle autolla, osittain aitauksessa sisällä ollut lauma pakeni takaisin lähimetsiin.

Jukka Lappalainen ja suurriistayhdyshenkilö Jari Halttunen tunnustavat olevansa helpottuneita operaation saamisesta maaliin.

– Laitoin saunan päälle ja Jari laittaa varmaan myös, naurahtaa Lappalainen.

Arvovaltainen amerikkalainen Time–lehti on valinnut Helsingin keskustakirjasto Oodin maailman sadan kiinnostavimman kohteen listalleen.

Time kuvailee World's Greatest Places 2019 –listallaan Oodia tulevaisuuden kirjastoksi robotteineen, pelihuoneineen, äänitysstudioineen ja elokuvateattereineen. Kolmannen kerroksen Kirjataivas saa myös huomiota.

Listalle on Oodin lisäksi päässyt kaksi muuta kirjastoa, Calgaryn keskuskirjasto Kanadassa ja Hanoin VAC-kirjasto Vietnamissa.

Muita listan kulttuurikohteita ovat muun muassa Qatarin kansallismuseo, Dohassa, Museum of Black Civilizations Dakarissa, Senegalissa ja Uluru-Kata Tjutan kansallispuisto, Australian Pohjois-Territoriossa.

Time listaa vuosittain kohteita puistoista ravintoloihin ja kulttuurikohteisiin toimittajiltaan, kirjeenvaihtajiltaan ja alan asiantuntijoilta keräämänsä listan perusteella. TOP–100–listalle pääsyn kriteereitä ovat muun muassa omaperäisyys, kestävyys ja vaikuttavuus.

Oodi on myös yksi neljästä ehdokkaasta maailman parhaaksi kirjastoksi Kirjastojen kansainvälisen kattojärjestön IFLAn ja IT-yritys Systematic Vuoden julkinen kirjasto –palkinnon saajaksi.

Palkintoa haki yhteensä 16 kirjastoa eri puolilta maailmaa. Finalistit valitsi IFLAn alan asiantuntijoista koostuva kansainvälinen tuomaristo. Voittaja julkistetaan tiistaina 27. elokuuta Ateenassa.

Maailmankaikkeutemme sai alkunsa alkuräjähdyksessä runsaat 13 miljardia vuotta sitten. Sitä taas seurasi välittömästi universumia rajusti laajentanut kosmisen inflaation vaihe. Näinhän meille on opetettu.

Väärin, sanoo tutkija Tommi Tenkanen yhdysvaltalaisesta Johns Hopkins -yliopistosta.

– Alkuräjähdys ei ollut alku eikä räjähdys. Sillä tarkoitetaan tilaa, jossa havaittava maailmankaikkeus oli yli 13 miljardia vuotta sitten. Se oli tila, jossa kaikki maailmankaikkeuden aine oli pakkautunut hyvin tiiviisti yhteen ja oli hyvin kuuma.

Tenkanen on hiljan julkaissut arvostetussa Physical Review Lettersissä artikkelin, joka on herättänyt kiinnostusta maailmalla. Siinä hän esittää, että ensin tapahtui pimeän aineen synnyttänyt kosminen inflaatio. Sitä seurasi välittömästi kuuma alkuräjähdys, joka synnytti tavallisen aineen. Kosmisessa inflaatiossa maailmankaikkeus olisi laajentunut hetkessä eksponentiaalisen paljon.

Voiko siis olla, että jotain on ollut jo ennen hetkeä, joka on pitkään mielletty kaiken aluksi?

– Kyllä voi, vastaa Tenkanen.

Pimeän aineen synty heijastuu vieläkin tähtitaivaalla

Alkuräjähdyksen tiedetään varmasti tapahtuneen, ja kosmisesta inflaatiostakin on paljon todisteita. Toisaalta meillä ei Tenkasen mukaan ole mitään tietoa siitä, mitä tapahtui ennen kosmista inflaatiota. Tai edes siitä, oliko maailmankaikkeudella alkua ensinkään.

Tietoa alun tapahtumista kertyy tulevaisuudessa lisää ja on hyvin mahdollista, että uusia elementtejä ja uusia järjestyksiä löytyy jatkossakin, hän sanoo.

Pimeän aineen syntymisestä kosmisen inflaation aikana – ja siis ennen alkuräjähdystä – voi Tenkasen mukaan nähdä merkkejä nykyuniversumissamme. Osaava katse pitää suunnata kauas tähtitaivaalle.

– Jos pimeä aine syntyi kosmisen inflaation aikana, vaikutti se aivan tietyllä tavalla siihen, millä tavalla galaksit ja galaksijoukot jakaantuivat maailmankaikkeudessa.

Käytännössä galaksien ja galaksijoukkojen ryhmittyminen tapahtui siis eri tavalla kuin olisi käynyt, jos pimeä aine olisi syntynyt alkuräjähdyksen aikana eli inflaation jälkeen.

Pimeän aineen olemassaolon päätteli jo 1930-luvulla Fritz Zwicky.

Caltech-yliopistossa Yhdysvalloissa työskennellyt Zwicky päätyi ideaansa kummasteltuaan Coman galaksijoukon galaksien liikkeitä. Ne eivät vastanneet galaksien oletettua massaa.

Sittemmin on esitetty, että jopa yli 80 prosenttia universuminen kaikesta aineesta on pimeää.

Hiukkasen metsästys jatkuu

Pimeän aineen olemassaoloa pidetään siis jo varmana, mutta kovasta yrityksestä huolimatta sitä ei ole saatu minkäänlaisen mittalaitteen pyydykseen.

Esimerkiksi Sveitsissä maan alle kaivettu Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen Cernin LHC-törmäytin on yrittänyt tuloksetta luoda pimeän aineen hiukkasia.

Pimeää ainetta on houkuteltu esiin myös Gran Sassossa Italiassa. Siellä vuoren sisään on sijoitettu iso tynnyri, joka on täynnä ksenon-alkuainetta nestemäisessä muodossa.

Toiveena on, että pimeän aineen hiukkanen eksyisi tynnyriin ja törmäisi siellä tavallisen aineen hiukkaseen. Törmääminen näkyisi tietynlaisena valonvälähdyksenä.

Ensimmäistä havaintoa odotetaan yhä.

Tenkasen mukaan se voi kuitenkin tapahtua vaikka tänään. Siitä kuluisi muutama kuukausi siihen, että meillä olisi vahvaa näyttöä siitä, mitä pimeä aine oikeasti on.

Pimeäksi aineeksi paljon ehdokkaita

Eikö tieteen kannalta ole aika noloa, että etsintä ei ole vieläkään tuottanut tulosta?

– Ei oikeastaan. Kyse on jostain, mikä on täysin näkymätön, täysin hajuton ja mauton. Eikä pelkästään meille, vaan myös kaikille mittalaitteille. Onhan se aika huikeata, että voimme silti sanoa, että tällaista ainetta täytyy olla olemassa, Tenkanen sanoo.

Ja sekään ei ehkä riitä, että etsimme hiukkasta. Ei nimittäin ole edes varmaa, muodostuuko pimeä aine hiukkasista. Kyse voi olla painovoiman ominaisuudesta, jota emme vielä tunne.

Tenkanen pitää hiukkasvaihtoehtoa kuitenkin todennäköisempänä.

Tosin sitäkään ei tiedetä, minkälaista uutta hiukkasta pitäisi etsiä. Vaihtoehtoja on monia. Yksi niistä on vuosikymmenen alkupuolella löydetyn Higgsin bosonin kaltainen niin sanottu skalaarihiukkanen. Se voisi olla yksinkertaisin selitys, Tenkanen sanoo.

Jos pimeää ainetta on yli 80 prosenttia kaikesta aineesta, niin luulisi, että sitä olisi tullut jo jossain vastaan, eikö?

– No ehkä. Se riippuu siitä, kuinka pimeää pimeä aine on.

Vaikka kosmologit kutsuvat pimeää ainetta pimeäksi aineeksi, niin Tenkasen mielestä parempi nimi sille olisi läpinäkyvä aine.

– Meillä on paljon esimerkkejä läpinäkyvästä aineesta, esimerkiksi radioaallot ovat sellaisia. Nehän eivät ole muuta kuin fotoni-nimisiä hiukkasia, jotka tietyn aallonpituuden tapauksissa eivät ole herkkiä meidän havaintolaitteillemme – kuten silmille.

– Pimeä aine voi olla jotain samantapaista.

Herättikö juttu jatkokysymyksiä? Voit lähettää kysymyksesi artikkelin keskusteluosuuteen. Valikoimme kiinnostavimmat ja haemme niihin vastaukset Tommi Tenkaselta. Keskustelu on auki sunnuntaihin kello 9.00 saakka.

Brasilian armeijan sotilaat ovat aloittaneet maailmanlaajuista huomiota saaneiden metsäpalojen sammutustyön, kertoo maan puolustusministeri Fernando Azevedo.

Ministerin mukaan 44 000 sotilasta on valmiudessa lähetettäväksi sammutustehtävään.

Ensimmäinen 700 miehen osasto on jo aloittanut työt Rondonian osavaltion pääkaupungin Porto Velhon suunnalla. Sotilaiden käytössä on kaksi C-130 Hercules -kuljetuskonetta, jotka voivat pudottaa kerralla 12 000 litraa vettä.

Uutistoimisto AP:n toimittaja on lentänyt paloalueiden yläpuolella. Hän kertoo, että Porto Velhossa on kulotettu jo aiemmin sademetsästä raivattua maatalousaluetta. Toimittaja näki suuria metsäpaloja esimerkiksi Mato Grosson alueella. Ilma on hämärä valtavien savupilvien takia.

Uutistoimistojen mukaan Brasiliassa on viime päivien aikana syttynyt jälleen satoja uusia metsäpaloja.

Maa on joutunut erittäin voimakkaan kansainvälisen painostuksen kohteeksi, koska laittomaasti sytytetyt metsäpalot ovat yleistyneet tänä vuonna huomattavasti sen jälkeen, kun presidentti Jair Bolsonaro kannusti maatyöläisiä raivaamaan itselleen lisää maata sademetsästä. Hänen mukaansa metsien suojelu haittaa maan taloudellista kehitystä.

Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron on uhannut estää Brasilian ja EU:n välille neuvotellun taloussopimuksen ratifioimisen.

Myös Boliviassa palaa

Eilen lauantaina Bolsonaro sanoi, että palotilanne on palaamassa normaaliksi.

Palot eivät rajoitu vain Brasiliaan. Naapurimaa Bolivian hallitus kertoo, että tänä vuonna noin 10 000 neliökilometriä metsää on poltettu. Maan presidentti Evo Morales on tukenut metsän raivaamista biopolttoaineiden tuotantoa varten.

Bolivia on lähettänyt poliiseja, palomiehiä, armeijan joukkoja ja Yhdysvalloista lainaksi saadun Boeing 747-400 SuperTanker -sammutuskoneen taltuttamaan hallitsemattomiksi päässeitä paloja.

Lue lisää:

Trump tarjosi Brasilialle apua Amazonin metsäpalojen sammuttamisessa

Metsät roihuavat nyt Amazonilla, Indonesiassa ja Siperiassa – mikä maastopaloja selittää?

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on pidetty ajantasalla Porvoossa aamuyöllä tapahtuneesta poliisien ampumisesta.

– Tilanteesta tekee erittäin vakavan ja tuomittavan se, että poliisia kohtaan on osoitettu näin raakaa väkivaltaa ja ammuttu niin, että poliisi on vammautunut.

Kaksi virkatehtävissä ollutta poliisia loukkaantui, kun heitä ammuttiin. Tekijöitä ei ole vielä saatu kiinni kymmenen aikaan sunnuntaiaamuna.

Kolehmainen sanoo, että poliisien ampumiseen johtaneiden tapahtumien kulku on tiedossa pääpiirteittäin, mutta tutkinta tarkemmista yksityiskohdista jatkuu koko ajan. Koska tutkinta on käynnissä, Kolehmainen ei voi mennä yksityiskohtiin. Keskusrikospoliisi tiedottaa lisää tutkinnasta iltapäivällä. Ampujia epäillään murhan yrityksestä.

Kolehmainen vahvistaa Ylelle, että tekijöitä ei ole vielä saatu kiinni. Tutkinnallisista syistä hän ei pysty kertomaan, ovatko epäillyt tekijät vielä Porvoon alueella vai pääsivätkö he pakenemaan poliisin saartorenkaan läpi. Porvoossa oli aamuyöllä iso poliisioperaatio ampujien löytämiseksi.

Ammuttujen poliisien tilaa Kolehmainen kuvailee vakaaksi. He ovat sairaalahoidossa.

Poliisia kohtaan ampuminen on Suomessa harvinaista, jos sitä vertaa moniin muihin Euroopan maihin.

– Kyllä se on erittäin vakava ja tuomittava asia. Väkivalta poliisia kohtaan on väkivaltaa suomalaista yhteiskuntaa kohtaa, koska poliisi puolustaa yhteiskuntaamme. Se on väkivaltaa meitä kaikkia kohtaan.

Eilen Jyväskylässä poliisi loukkaantui, kun häntä ammuttiin kiinniottotilanteessa kasvoihin ilma-aseella. Kolehmaisen mukaan poliisi kuoli viimeksi luoteihin virkatehtävissä vuonna 2016.

Myös sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on tuominnut Twitterissä poliisin kohtaaman väkivallan.

Lue lisää: KRP: Porvoon poliisiampujat ovat "vaarallisia ja aseistautuneita" – katso poliisin tiedotustilaisuus suorana kello 17

Poliisia ammuttiin kaasutoimisella ilma-aseella Jyväskylässä – yksi kuulista osui kasvoihin, ampujaa epäillään murhan yrityksestä

Miltä sinusta tuntuisi, jos joka kerta harrastaessasi heteroseksiä joutuisit jännittämään raskaaksi tulemista tai mahdollisesta lapsesta elatusvastuuseen joutumista? Ja jos olet jotain muuta kuin hetero, kuinka hukassa olisit, jos sinulle ei koulussa eikä kotona kerrottaisi mitään erilaisista seksuaalisista suuntautumisesta?

Tällaiset raskauden ehkäisyä ja seksuaalikasvatusta koskevat seksuaalioikeudet toteutuvat Suomessa varsin hyvin. Joissakin Euroopan maissa ne ovat kuitenkin tällä hetkellä vaarassa.

Vanhoillisten ja konservatiivisten puolueiden noustua valtaan monessa maassa on myös seksuaalioikeuksien vastustus lisääntynyt, kertoo Vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala. Hän on jo useita vuosia ajanut naisten ja tyttöjen oikeuksia EU:n päätöksenteossa.

– Niin sanotuista perinteisistä perhearvoista on tullut politiikan taisteluväline. Naisten ja tyttöjen seksuaalioikeuksien ajamista pidetään sekaantumisena perheiden sisäisiin asioihin, Hautala kuvailee.

Niin käsittämättömältä kuin se pohjoismaisiin korviin kuulostaakin, niin moni EU-maa on muun muassa kieltäytynyt toimeenpanemasta perheväkivallan kriminalisoivaa Istanbulin sopimusta. Lisäksi muun muassa aborttioikeutta on joissakin jäsenmaissa kavennettu ja koulujen seksuaalikasvatusta vastustettu tai heikennetty.

Suomen hyvä tilanne ei ole itsestäänselvyys

Vanhoilliset poliitikot haikailevat perinteisten sukupuoliroolien perään ja vierastavat sukupuolten ja seksuaalisten suuntautumisten moninaisuutta. EU:ssa ja Yhdysvalloissa parin vuoden ajan vallalla ollut takaperoinen kehitys huolestuttaa asiantuntijoita myös meillä.

– Emme me Suomessakaan ole missään lintukodossa tai erillään muusta Euroopasta. Vaikka tilanne on meillä nyt hyvä, niin emme voi olla varmoja, että se tulevaisuudessa pysyy aina sellaisena, sanoo Väestöliiton vaikuttamistoiminnan asiantuntija Riikka Kaukoranta.

Väestöliiton aloitteesta Suomeen on vastikään perustettu seksuaalioikeusverkosto. Se kokoaa yhteen joukon ihmisoikeuksia ajavia järjestöjä. Verkoston tarkoituksena on valvoa seksuaalioikeuksien kehitystä Suomessa, EU:ssa ja muualla maailmassa ja pyrkiä parantamaan niitä.

Suurinta seksuaalioikeuksien vastustus on EU:n itäisissä jäsenmaissa, joissa katolinen kirkko vaikuttaa voimakkaasti yhteiskuntaan. Esimerkiksi Puolassa abortti ja jopa jälkiehkäisy on kielletty.

Samankaltaista kehitystä on havaittavissa ainakin Unkarissa ja Italiassa. Italiassa esimerkiksi abortti on laillinen, mutta sen tekeminen on Hautalan mukaan tehty erittäin vaikeaksi.

Vanhoilliset voimat löytävät usein tukijoita populistisista puolueista. Hautala nostaa esimerkiksi Ranskan Kansallisen rintaman ja toisaalta myös kotimaan Perussuomalaiset. Moni muistaa yhä puolueen entisen puheenjohtajan Timo Soinin viime vuonna esittämät abortin vastaiset puheenvuorot.

Seksuaalioikeuksien heikentäminen koskettaa myös miehiä

Naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisoikeudet ovat erottamaton osa myös miesten ja poikien hyvinvointia. Seksikielteisyys, ei-toivotun raskauden pelko ja seksuaalikasvatuksen puute koskettavat kaikkia sukupuolesta riippumatta. Lisäksi miehillä ja naisilla voi nykyään olla monenlaisia rooleja ihmissuhteissaan.

Taantumuksellisille voimille tällainen kehityskulku ei sovi.

– Pohjimmiltaan oikeuksien vastustuksessa on kyse yrityksestä palata perinteisiin roolimalleihin, joista kuvitteellinen ääriesimerkki on Margaret Atwoodin Handmaid´s Tale -sarja. Se ei kuitenkaan kuulu moderniin yhteiskuntaan, Hautala kuvailee kärjistäen.

Suomessa seksuaalioikeusverkosto haluaa nostaa esiin myös seksuaalisuuden ilon. Myönteinen, tutkimukseen perustuva ja normittamaton seksuaalikasvatus pitäisi taata kaikille lapsille ja nuorille asuinpaikasta ja seksuaalikasvatusta antavasta opettajasta riippumatta.

– Seksuaalisuus on suuri nautinnon lähde ja voimavara. Jokaisella pitäisi olla oikeus toteuttaa omaa sukupuolisuuttaan ja seksuaalisuuttaan juuri kuten kokee omakseen, sanoo Riikka Kaukoranta Väestöliitosta.

EU-parlamentissa on toistaiseksi onnistuttu tekemään seksuaalioikeuksien suhteen myönteisiä päätöksiä. Eri tahoilta tulevista seksuaalioikeuksia rajoittavista poliittisista pyrkimyksistä huolimatta europarlamentaarikko Heidi Hautala suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti.

– Olen optimisti sen suhteen, että me pystymme puolustamaan modernia yhteiskuntaa, jossa seksuaalioikeuksia kunnioitetaan ja jossa ymmärretään, että perhe voi olla paljon muutakin kuin isä, äiti ja kaksi lasta.

Aiheesta lisää:

Haaveena seksimyönteinen Suomi – 50 vuotta täyttävä Sexpo vaatii seksuaalisuuden huomioimista kaikessa päätöksenteossa

Kammottaako Handmaid´s Talen naiset synnytyskoneiksi alistanut maailma? Se johtuu siitä, että sarjan tapahtumat kuvaavat myös nykytodellisuutta

The Handmaid´s Tale saa minut voimaan pahoin – siksi rakastan sitä

Mies kuoli mönkijäonnettomuudessa Virolahdella Niemeläntiellä sunnuntain vastaisena yönä, kertoo Kaakkois-Suomen poliisi.

Ilmoitus onnettomuudesta tehtiin hätäkeskukseen aamulla hieman kello kuuden jälkeen.

Poliisi epäilee, että vuonna 1963 syntynyt Virolahdelta kotoisin ollut mies menetti kuljettamansa mönkijän hallinnan ja suistui tieltä.

Poliisi jatkaa onnettomuuden syiden selvittämistä. Paikalle hälytettiin myös onnettomuustutkintalautakunta.