Lelukauppa BR-lelut lopettaa suosittujen Squishies-lelujen myynnin Suomessa. Värikkäät lelut vedetään pois myynnistä kaikissa tanskalaisen TOP-TOY-konsernin liikkeissä.

Syynä on Tanskan ympäristöministeriön teettämä tutkimus, jossa Squishies-lelusta löydettiin haitallisia kemikaaleja. 12:sta lelutyypistä löydettiin ainakin dimetyyliformamidiä, styreeniä ja tolueeniä. Aineet voivat vaikuttaa haitallisesti hedelmällisyyteen ja aiheuttaa iho- ja silmäoireita.

Kemikaalit ovat määritelty Euroopan kemikaalivirastossa huolta aiheuttaviksi aineiksi.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes vahvistaa asian ja selvittää parhaillaan asiaa tarkemmin. Merenkivi ei suosittele Squishies-leluilla leikkimistä. Etenkin vahvasti tuoksuvat ja juuri paketista avatut lelut ovat riski, koska kemikaalit eivät ole päässeet haihtumaan.

– Näiden tietojen perusteella se ei vaikuta kovinkaan turvalliselta, Merenkivi toteaa.

BR-lelut kertoo tiedotteessaan, että monet asiakkaat ovat kyselleet myös samantyyppisten Bubbleez-lelujen turvallisuudesta. Lelukaupan mukaan ne ovat kuitenkin valmistettu eri materiaalista ja siksi turvallisia.

BR-lelut kertoo, että Squishies-leluja ostaneet voivat palauttaa lelut ilman kuittia lähimpään BR-myymälään.

Mistä tietää onko lelu turvallinen?

Tukesin ylitarkastaja Anja Merenkiven mukaan leluturvallisuuden tilanne on Suomessa melko hyvä.

– Täällä isommat lelutoimijat tiedostavat turva-asiat ja kiinnittävät niihin huomiota.

Kaupassa myytäviä leluja ei kuitenkaan valvota etukäteen, vaan valvontaa tehdään vasta, kun tuotteet ovat jo kauppojen hyllyissä. Vastuu turvallisuudesta on valmistajalla, maahantuojalla ja kauppiailla. Tukes tekee tuotteisiin pistokokeita ja ilmoittaa puutteista sivuillaan ja Euroopan komissioon.

Esimerkiksi viime viikolla EU-maiden viranomaiset ilmoittivat seitsemästä vaarallisesta markkinoilla olevasta lelusta. Merenkiven mukaan yleisimpiä puutteita ovat kemikaalit, leluista irtoavat osat ja liian helposti aukeavat paristokotelot.

Leluostoksilla huomiota kannattaa kiinnittää tuotteen merkintöihin. Suomessa myytävistä leluista on löydyttävä valmistajan tiedot. Jos valmistaja on EU:n ulkopuolella, täytyy lelussa olla myös tieto maahantuojasta. Lelusta on aina löydyttävä myös turvallisuudesta kertova CE-merkintä ja tarvittavat varoitukset. Kaikki merkinnät pitää lukea suomeksi ja ruotsiksi.

– Jos tietoja puuttuu, voi miettiä, että eikö valmistaja tai maahantuoja tunne velvollisuuksiaan, sanoo Merenkivi.

Merenkiven mukaan Tukes on jo aiemmin kehottanut suomalaisia lelukauppoja olemaan myymättä Squishies-leluja, koska pehmeistä muovileluista irtoaa helposti pieniä paloja.

Squishies-lelujen ikäraja on aiheuttanut keskustelua, koska tuote on kielletty vain alle 3-vuotiailta, mutta se on erityisesti pientä lasta houkutteleva. Muotoonsa palautuvasta vaahtomaisesta muovista valmistetut Squishy-lelut ovat värikkäitä ja pehmeitä hahmoja, esimerkiksi leivoksia ja eläimiä. Niitä on markkinoitu hauskoina stressinpoistajina, joita on mukavaa puristella.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei päässyt tänään ratkaisuun sote-uudistuksen käsittelyaikataulusta.

Valiokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) kertoo, että hallitusryhmät olivat sellaisen ehdotuksen takana, että työtä jatkettaisiin 6. heinäkuuta saakka.

Heikkisen mukaan valiokunnan puheenjohtaja, oppositiopuolue SDP:n Krista Kiuru ei sallinut äänestystä asiasta vaan lopetti kokouksen.

Keskustan Heikkisen mukaan tunnelma sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokouksessa oli erittäin kaoottinen.

Heikkinen arvioi, että olisi hyvä tarkastella sitä, onko sosiaali- ja terveysvaliokunta toimintakykyinen. Valiokunnan seuraava kokous on maanantaina.

Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto syyttää erityisesti hallituspuolue keskustaa epäasiallisesta toiminnasta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Hänen mukaansa valiokunta ajautui umpikujaan, koska oppositio joutui poliittisen painostuksen kohteeksi juuri ennen äänestystä.

Alanko-Kahiluoto viittaa keskustan pöydälle tuomaan ehdotukseen, jonka mukaan työtä jatkettaisiin 6. heinäkuuta saakka. Hän olettaa käskytyksen aikataulupaineeseen tulleen pääministeriltä.

Alanko-Kahiluodon mukaan valiokunnassa oli ennen yllätyskäännettä yhteinen näkemys siitä, mihin saakka työskennellään ja kuinka pitkän ajan vie, että valiokuntaneuvokset voivat pitää vuosilomansa ja sen jälkeen ryhtyä mietinnön kirjoittamiseen. Hänen mukaansa valiokuntaneuvokset olivat itse arvioineet aikataulun.

– Meillä on kuitenkin yhteinen näkemys tässä talossa ja puhemiesneuvostolla siitä, että valiokuntaneuvokset eivät ole korvattavissa muilla työntekijöillä.

Kiuru: Tässä talossa toimitaan kirjan mukaan

Krista Kiuru syyttää keskustaa eduskunnan sääntöjen rikkomisesta.

– Minulle on tärkeää, että tässä talossa toimitaan kirjan mukaan. Noudatetaan tämän talon sääntöjä, ja siltä osin meillä on vahva virkamieskanta ollut tukena näiden ratkaisujen tekemisessä, Kiuru korosti Ylelle torstaina.

Kiurun mukaan eduskunnan puhemiesneuvoston pitää ensi viikolla päättää, mikä on mahdollista ja mikä ei.

Puhemies Paula Risikko (kok.) sanoo Ylelle, että valiokunnassa syntyneeseen tilanteeseen palataan maanantaina. Riskko korostaa valiokuntien itsenäisyyttä, mutta alleviivaa, että tietysti puhemiesneuvosto ottaa tilanten käsittelyyn, jos valiokunta sitä pyytää.

Puhemiesneuvoston tehtävä on valvoa, että täysistunnot rullaavat ja työt etenevät, mutta myös huolehtia esimerkiksi henkilöstön hyvinvoinnista.

Ylen tietojen mukaan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen on jo eilen keskiviikkona laatinut muistion, jossa käydään virkamiesten työaikasäännöksiä ja lomaoikeuksia läpi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunan mietinnön kohdalla kovin työpaine kohdistuu valiokuntaneuvoksiin, jotka laativat mietintöluonnoksen.

Sipilä kiistää hoputtaneensa valiokuntaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi STT:lle eduskunnassa, ettei hän ole hoputtanut valiokuntaa, vaan kertonut vain virkamiesarvion. Sen mukaan uudistus lykkääntyy vuoteen 2021, jos sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnos ei ole heinäkuun loppuun mennessä valmis ja perustuslakivaliokunnan käsittelyssä elokuussa.

– Se on vaan fakta, eduskunta tietenkin päättää aikatauluistaan, Sipilä sanoi.

Sipilä viestitti avustajansa välityksellä Ylelle, että ei halua enää kommentoida asiaa.

Orpo kehottaa rauhoittumaan

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo Ylelle toivovansa, että sote-valiokunta pystyisi päättämään käsittelyaikataulusta ensi viikolla. Orpon mukaan tärkeintä olisi, että asiassa päästäisiin eteenpäin.

– Ehkä nyt voisi olla hyvä, että kaikki vähän rauhoittuisivat tämän asian ympärillä, Orpo kommentoi kiistaa Luxemburgissa euromaiden valtiovarainministereiden kokouksen yhteydessä.

Orpo painottaa, että valiokunnan tulee työskennellä huolellisesti ja perusteellisesti sellaisella aikataululla, mikä on mahdollista henkilökunnankin puolesta. Orpo pitää täysin mahdollisena, että sote-lait pystytään vahvistamaan syksyllä.

Politiikan tutkija: Hallituksella on kiire maakuntavaalien kanssa

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen johtaja Markku Jokisipilä arvioi Ylelle, että sote-valiokuntakärhämässä on kyse ennen kaikkea hallituksen kiireestä saada sote-uudistus äänestykseen. Jokisipilän mukaan hallitus haluaa päästä äänestämään sote-laeista sellaisella aikataululla, että tulevat maakuntavaalit pystyttäisiin järjestämään ennen eduskuntavaaleja.

Jokisipilä sanoo, että valiokunnan riitely ei ole eduskunnan arvovallan kannalta hyvä asia.

– Tämä ei näytä hyvältä ulospäin kansalaisten silmissä.

Jokisipilä kuitenkin huomauttaa, että muut valiokunnat sote-valiokunta mukaan lukien ovat luonteeltaan poliittisempia kuin perustuslakivaliokunta. Hänen mukaansa sen takia on normaalia, että puolueiden väliset vastakkainasettelut tulevat sote-valiokunnassa selkeämmin esille.

Hallituksen väitettyä painostusta valiokunnan suuntaan hän kummmastelee.

– Valtionsääntöoikeudellisesti kuvio on hyvin selkeä: eduskunta päättää. Jos valtioneuvosto yrittää painostaa valiokunnassa, niin kyllähän se on epäkorrektia. Valtioneuvoston kuuluu antaa eduskunnalle rauha päättää asioista, Jokisipilä sanoo.

Jokisipilä arvioi, että tämänpäiväinen valiokuntakärhämä on looginen päätepiste vaikeasti edenneelle sote-uudistukselle. Hän ei kuitenkaan usko, että uudistus uhkaa jälleen kaatua.

– Perusmuuttuja on edelleen se, että hallituksella on parlamentaarinen enemmistö olemassa. Hallitus pääsee soten kanssa maaliin, mutta mitä kaikkea sinne maaliin tulee, se on toinen kysymys.

Oppositio ja hallitus ovat kommentoineet valiokuntakiistaa Twitterissä.

Ylen politiikan toimittaja Pirjo Auvinen kuvailee Twitterissä, kuinka hallituksen ykköspoliitikkojen ilmeet menivät vakavaksi kiistan takia.

Lue myös:

Hallituspuolueet torppasivat lakivaliokunnan sote-avoimuuden - valiokunta ei kuule asiantuntijoita

"Jos tulet raskaaksi joltakin jalkapallon MM-turnauksessa pelaavalta pelaajalta, saat loppuelämäsi Whopper-hampurilaiset ilmaiseksi!"

Kuulostaako loukkaavalta?

Monien mielestä kyllä. Venäjän Burger King -ketjun kampanjan mainoslausetta syytettiin seksistiseksi ja naisia alentavaksi. Kampanja lupasi ilmaisia hampurilaisia naisille, jotka "saavat parhaat jalkapallogeenit" ja pitävät huolta Venäjän joukkueen pärjäämisestä "tulevissa sukupolvissa".

Kritiikin kasvaessa kampanja vedettiin nopeasti takaisin ja torpattiin Burger Kingin kotimaasta käsin.

– Olemme pahoillamme mainoksesta, joka oli selkeästi loukkaava, yhdysvaltalainen Burger King -emoyhtiö kertoi.

Venäjällä seksistiset mainokset ovat tavallisempia kuin muualla Euroopassa, ja etenkin urheiluun liittyvät mainokset leikkivät paljon stereotypioilla.

Venäjän Burger King joutui jo viime vuonna pyytämään anteeksi "osta yksi, saat toisen ilmaiseksi" -hampurilaiskampanjaa, jossa tarjousta esitteli 16-vuotiaana kotibileissä raiskattua Diana Suryginaa muistuttava kuva.

Rasismi kouhuttaa eniten

Viime vuosina kansainvälisesti eniten huomiota ovat saaneet selkeästi rasistiset kampanjat.

Esimerkiksi Pepsin mainosvideo vedettiin takaisin viime keväänä sen jälkeen, kun videon väitettiin trivialisoivan mustien Black Lives Matter -mielenosoitukset.

Kim Kardashianin sisarpuolen, malli Kendall Jennerin, tähdittämässä mainoksessa Jenner lähtee mainoskuvauksista ja liittyy mielenosoittajien joukkoon. Hän ojentaa Pepsi-tölkin mielenosoituksen vieressä seisovalle poliisille.

Arvostelijoiden mielestä kohtaus muistutti paljon vakavampaa vastaavaa kohtaamista vuodelta 2016, jossa musta mielenosoittaja Ieshia Evans lähestyy yksin poliiseja Baton Rougessa.

– Pepsi halusi puolustaa globaalia rauhan ja yhtenäisyyden viestiä. Selvästikin epäonnistuimme, ja pyydämme anteeksi, Pepsi kuvaili julkisessa lausunnossa.

Vaatejätti H&M joutui pyytämään anteeksi lasten mainosvaatekampanjaa, jossa tummaihoisella pojalla on päällään "Siistein apina viidakossa" -paita.

Surullisen kuuluisaksi esimerkiksi on noussut myös vartalovoiteita ja suihkusappuoita valmistavan Nivean "White is pure" -kampanja (valkoinen on puhdasta), joka peruttiin rasististen mielleyhtymien takia.

Mainos oli suunnattu Lähi-idän markkinoille. Sen yhteydessä luki: "pidä se puhtaana".

Pähkinöitä homolle ja muita seksuaalisia stereotypioita

Yhä edelleen naisia tai seksuaalivähemmistöjä alentavat mainokset päätyvät julkaistuiksi kampanjoiksi asti.

Makeispatukka Snickers esimerkiksi näytti mainoksessaan tiukkoihin keltaisiin shortseihin pukeutuneen kävelijän, jota mainoksen sankari kehottaa "hankkimaan pähkinät", joka englanniksi tarkoittaa miehen sukupuolielintä.

– Olet häpeäksi miehille. Juokse kuin oikea mies, A-Team superhahmoista tuttu herra T huutaa ja ampuu kävelijää Snickers-patukoilla.

Mainoksen koettiin loukkaavan homomiehiä ja se poistettiin nopeasti televisiolevityksestä.

Bic epäonnistui pahasti vuonna 2015, kun se kutsui itsevarmaa naista "kuin mieheksi".

– Näytä tytöltä, toimi kuin nainen, ajattele kuin mies, tee töitä kuin pomo, mainoksessa luki.

Omaa luokkaansa ovat tietenkin edelleen urheilukisojen aikaiset mainoskampanjat ympäri maailman.

Australiassa Australia Open -tennisturnauksen aikana 2017 Ultra Tune -autokorjausapu näytti sarjan naisia esineellistäviä mainoksia.

Huffington Post -lehti listaa myös takavuosien räikeimmin seksistisiä mainoksia amerikkalaisten Super Bowl -kisojen mainosajoilta.

Lisää aiheesta:

Pepsin hyllytettyä mainosvideota pilkataan somessa – "Olisipa Martin Luther King tiennyt Pepsin voiman"

Ruotsalaisen vaatejätin mainoksesta rasismikohu Etelä-Afrikassa – mustan pikkupojan päällä "Siistein apina viidakossa" -paita

Vaatejätti H&M:n vastainen somekampanja leviää – käytti graffitia mainoksessaan salaa

Vaasan pohjoispuolella Östmans fjärdenillä sattui juhannusaattona iltapäivällä vesiliikenneonnettomuus, jossa kolme ihmistä oli Merivartioston mukaan joutunut veden varaan, heidän matkaveneensä kaaduttua.

– Seitsenmetrinen takahytillinen iso matkavene oli kääntynyt ylösalaisin. Toistaiseksi ei tiedetä, mikä onnettomuuden on aiheuttanut. Alueella oli kova aallokko ja vene oli ajanut vasta-aallokkoon, kertoo meripelastusjohtaja Petri Kippola Turun Merivartiostosta.

– Kolme veneessä ollutta ihmistä oli pelastautunut veneen pohjan päälle, josta ulkopuolinen henkilö oli poiminut heidät veneeseensä ja kuljettanut mökkiin lämmittelemään.

Veneellä liikkuneita pelastusyksiköitä oli Kippolan mukaan tullut paikalle pelastuslaitokselta, Rajavartiolaitokselta Vallgrundin merivartioasemalta sekä Vaasan meripelastusyhdistyksestä.

– Rannassa ensihoito oli odottamassa varmuuden vuoksi, mutta pelastetut olivat niin hyväkuntoisia, etteivät he tarvinneet hoitoa, Kippola sanoo.

– Lopputulos oli ihmisten kannalta siis onnekas. Vene on ajautunut matalikkoon, Kippola totesi.

Lisää aiheesta:

Meripelastajat myrskyn edellä: ”Huviveneilijät, pysykää satamassa!”

Siilinpoikaset paloiteltu hengiltä. Muovia kuumennettu sytkärillä siilin päälle. Siili haudattu hiekkaan. Siilillä pelattu jalkapalloa. Kivitetty lintuja ja siilejä. Potkimista, sörkkimistä, härnäämistä, polttamista.

Tällaisista lasten tekemistä eläinten kaltoinkohteluista kertovat Korkeasaaren villieläinsairaalan eläintenhoitaja Laura Pulli sekä Suomen eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja ja Vaasan seudun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Maija Raatikainen.

Viime viikolla julkisuuteen tuli Vaasassa tapahtunut eläinrääkkäys, jonka seurauksena useita lokinpoikasia kuoli. Lapsijoukko oli pistellyt poikasia terävillä tikuilla kaulaan sekä väännellyt niiden päitä ja raajoja. Tapauksessa järkytti lisäksi tieto siitä, että paikalla olisi ollut aikuisia, jotka eivät puuttuneet tilanteeseen. Asiasta uutisoivat Pohjalainen ja Iltalehti.

Viimeksi Korkeasaareen tuotiin kesäkuun alkupuolella kaksi variksenpoikasta, jotka lapset olivat ottaneet mukaansa ja laittaneet laskemaan liukumäkeä.

– Lasten äiti oli kuulemma ollut paikalla. Hän oli lähinnä huolissaan, ettei linnuista tartu mitään tauteja, kertoo eläintenhoitaja Laura Pulli.

Korkeasaareen vahingoitettuja eläimiä tuodaan muutamia vuosittain. Osa tulee Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikön kautta ja osan tuovat kidutusta todistaneet silminnäkijät. Eläinsairaalaan tuodaan myös eläimiä, joiden kohdalla ei olla täysin varmoja, mistä vammat ovat tulleet.

Eläinten kiusaaminen ei ole uusi ilmiö, eikä se vaikuta merkittävästi lisääntyneen. Silti se on noussut puheenaiheeksi ja siitä hyvä keskustella.

– Faktatietoa ei ole, ovatko tapaukset lisääntyneet vai ilmoituskynnys madaltunut ja sosiaalisen median voima lisääntynyt, toteaa eläinsuojeluyhdistyksen Maija Raatikainen.

Lapsia alle kouluikäisistä teini-ikäisiin

Liukumäkeä laskeneiden variksenpoikasten tapauksessa suurimmat vahingot olivat henkiset traumat ja erottaminen vanhemmista, joten ne pääsevät Pullin mukaan myöhemmin takaisin luontoon. Osa eläimistä joudutaan kuitenkin lopettamaan kaltoinkohtelun takia tai ne kuolevat myöhemmin.

– Esimerkiksi jos siiliä potkitaan, vammat voivat tulla viiveellä. Sisäinen verenvuoto ei näy päällepäin. Se on aika kivulias kuolema.

Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusvastaava Marko Lassila kertoo, että pelastuslaitoksen tietoon tapauksia tulee hyvin harvoin.

Sen sijaan moni kohdistaa ilmoituksensa Suomen eläinsuojeluyhdistyksen eläinsuojeluneuvojille, jotka lähtevät mahdollisuuksien mukaan paikan päälle tai neuvovat tilanteessa.

Raatikainen tuntee parhaiten Vaasan alueen tilanteen. Siellä lasten tekemistä kaltoinkohteluista tehdään 10–20 ilmoitusta vuosittain. Lasten ikähaarukka on ollut alle kouluikäisistä teini-ikäisiin.

– Viimeisen parin viikon aikana on ollut jo neljä ilmoitusta Vaasasta ja lähikunnista. Mitä olen muiden alueiden eläinsuojeluneuvojilta kuullut, ilmiö on ihan valtakunnallinen, Raatikainen kertoo.

– Viime ja tämä kesä ovat olleet aika hurjia näiden asioiden suhteen, joten oletettavaa on, että tapaukset lisääntyvät.

Vaasan seudun eläinsuojeluyhdistyksessä eläinrääkkäykseen on otettu tiukka linja. Kaikki tapaukset ilmoitetaan viranomaisille eli poliisille ja lastensuojelulle.

Myös lemmikkieläimet kohteina

Useimmiten häirintä kohdistuu loukkaantuneisiin eläimiin sekä eläinten ja lintujen poikasiin, jotka eivät pääse pakoon nopeasti tai eivät vielä osaa lentää. Raatikainen kertoo Vaasassa olleista tapauksista, joissa kaltoinkohtelu kohdistuu myös lemmikkieläimiin.

Esimerkiksi lapsijoukko on ottanut vapaana kulkevan kotikissan kiinni, pyöritellyt ja heitellyt hännästä kunnes häntä oli katkennut. Kissa jouduttiin lopettamaan.

Viimeksi pari päivää sitten eläinsuojeluneuvojalle oli soitettu, kun lapset olivat heitelleet kissaa sylistä toiseen ja repineet raajoista. Kevättalvella silminnäkijä oli nähnyt, kun yksin oleva lapsi oli pyöritellyt valjaissa olevaa kissaa kuin moukaria, heittänyt lumihankeen ja hyppinyt lopulta päällä.

Esimerkiksi lapsijoukko on ottanut vapaana kulkevan kotikissan kiinni, pyöritellyt ja heitellyt hännästä kunnes häntä oli katkennut.

Aikuisten vihainen käytös ei kannata

Koska kyse on alaikäisistä lapsista ja nuorista, on vastuu vanhemmilla. Miten lapsen eläinrääkkäykseen pitäisi puuttua ja milloin lapsesta pitäisi olla huolissaan?

Väkivaltaiseen käytökseen täytyy puuttua aina, toteaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin lastenpsykiatrian vastaanotolla työskentelevä lastenpsykologi ja psykologian tohtori Niina Komsi. Kaikilla aikuisilla on vastuu tehdä lapsille selväksi, että väkivalta ja kiusaaminen on väärin kohdistui se sitten ihmisiin tai eläimiin.

Komsi kehottaa kuitenkin aikuisia suhtautumaan lasten väkivallantekoihin rauhallisesti ja syyllistämättä.

– Ensin pitää itse rauhoittua ja selvittää, mitä on tapahtunut. Kuka oli paikalla, mitä tehtiin ja miltä lapsesta tuntui? Jos heti syyllistää, lapsi kertoo vain mitä aikuinen haluaa kuulla, ei mitä oikeasti tapahtui tai mitä hän siitä ajattelee.

Heti paikan päällä puuttuvien aikuisten ja ohikulkijoiden kannattaa myös käyttäytyä rauhallisesti, sillä hyökkäävästä käytöksestä ei ole hyötyä. Opettavaiset tarinat kannattaa jättää myöhemmäksi, sillä vihaisesti kerrotut “miltä sinusta tuntuisi” -tarinat teon hetkellä eivät auta lasta ymmärtämään tekoaan. Aggressiivinen käytös kuten huutaminen ja töniminen antavat lapselle huonoa mallia.

Yksin tehty kiduttaminen huolestuttavaa

Moni vanhempi huolestuu tai jopa pelästyy, kun käy ilmi, että oma lapsi on ollut osallisena mihin tahansa väkivallantekoon. Pelästymisen näyttäminen voi kuitenkin olla haitallista lapselle.

– Jos lasta pelästytään, hän itsekin pelästyy. Jos lapsesta tehdään pelottava hirviö, hän pitää itseään myös sellaisena.

Komsi painottaa, että lapsen tekoja ei voi selvittää pelkkää lasta tutkimalla. Taustalla ovat muun muassa elinympäristö, kokemukset ja kehitystaso. Kukaan ei synny pahana.

Testataan, kuka uskaltaa tehdä rankimman teon eläimelle. Eläinsuojeluyhdistyksen Maija Raatikainen

Kun selviää, mitä on tapahtunut ja mitä lapsi ajattelee, voi tilannetta tulkita paremmin. Komsi arvioi, että huoleen on enemmän syytä, jos lapsi on kiduttanut eläintä yksin kuin ryhmässä. Jos hän on ollut ryhmässä, onko lapsi ollut tekijä vai hyväksyjä, eli millainen rooli hänellä on ollut?

– Jos lapsi vie ikään kuin hovinsa kiduttamaan eläimiä, huolestuisin siitä enemmän kuin siitä, että hän on ollut paikalla ja kertoo esimerkiksi tuntevansa olonsa pahaksi tapahtuneen takia.

Eläinsuojeluyhdistyksen Maija Raatikainen kertoo, että parissa heillä tiedossa olevassa tapauksessa on ollut kyse näyttämisen halusta ryhmässä.

– Testataan, kuka uskaltaa tehdä rankimman teon eläimelle.

Komsin mukaan kaikenlaisen rääkkäämisen ja kiusaamisen pitäisi kuitenkin soittaa hälytyskelloja. Huolestuneen vanhemman kannattaa aina olla yhteydessä esimerkiksi kouluun, päiväkotiin tai perheneuvolaan.

– Aina, kun lapsi käyttäytyy ei-toivotusti ja pelottavasti, ei pitäisi sulkea silmiä vaan kiinnostua siitä, miten lapsella menee.

Taustalla voi olla huonoa mallia, pelkoja tai traumoja – huolestu kylmänviileästä aggressiosta

Syitä eläimen kiduttamiseen voi olla useita. Lapsi voi olla saanut mallia, että muutkin ovat tehneet samoin, teoista ei ole seurannut mitään tai esimerkiksi kukaan ei ole puuttunut tai suhtautunut tekoon vääränä.

Taustalla voi olla traumoja tai kehitysviiveitä esimerkiksi ymmärtämisessä ja taidoissa, minkä takia lapsi ei hahmota, että pieni eläin ei olekaan kuin lelu. Teini-ikäisten voi jo odottaa tietävän, ettei eläimiä saa satuttaa, mutta kaltoinkohtelulla voidaan purkaa omaa pahaa oloa.

Kaltoinkohtelulla lapsi voi myös panna kiertoon jotain kokemaansa.

Lapsi voi pelätä eläimiä, jolloin pelko yritetään voittaa osoittamalla, mihin itse pystyy. Kaltoinkohtelulla lapsi voi myös panna kiertoon jotain kokemaansa.

– Ehkä lapsi on itse saanut enemmän siipeensä siksi, että on ollut pieni ja avuton, Komsi toteaa.

Syynä voi olla myös aggressiot, joita on erilaisia. Aggressio voi tulla reaktiona turhautumiselle ja raivostumiselle, kun esimerkiksi koira ei suostu istumaan käskystä.

Pelottavin ja huolestuttavin on kylmänviileä ja manipulatiivinen, välineellinen aggressio. Tässä tapauksessa lapsi ei tunnu välittävän aiheuttamastaan kärsimyksestä. Lapselle ei välity stressihormonia, kun hän tekee jotain julmaa. Usein lapsella on myös muita käytöshäiriöitä.

Komsi korostaa, että eläimiin kohdistuvaa väkivaltaista käytöstä ja sitä aiheuttavia käytöshäiriöitä ei pidä kuitenkaan sekoittaa autismikirjon häiriöihin. Autismikirjon ihmiset ovat Komsin mukaan usein äärimmäisen eläinrakkaita ja empaattisia, mutta he eivät vain osaa osoittaa empatiaansa muille ymmärrettävästi.

Aikuisten kannattaa neuvoa lasta heti, kun hänellä on vaikeuksia toimia eläinten kanssa. Lapselle pitää kertoa, miksi eläimen satuttaminen on väärin. Tärkeää on myös näyttää mallia, miten eläintä kohdellaan.

Lue lisää:

Suomalaiskoirat eivät löydä uutta kotia – samaan aikaan ulkomaisten rescue-koirien tuonti kasvaa

Ihmisten lisääntynyt pahoinvointi saa lemmikit kärsimään – "Eläinten kaltoinkohtelutapaukset ovat muuttumassa yhä rajummiksi"

Eläinten kaltoinkohtelu toi kahdelle ehdollista vankeutta Kinnulassa

Nyt puhutaan eläinten tunteista, 90-luvulla kettutytöille naurettiin – Eläinsuojelulaki uudistuu, muttei yhtä nopeasti kuin asenteemme

Puistosta löytyi keihästetty siili Kuopiossa – paikalliset tarjoavat nyt satojen eurojen vihjepalkkiota tekijästä

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön, tarkkaavaisuushäiriö adhd:n, vakavan masennuksen ja skitsofrenian taustalta on löydetty erityisen paljon yhteisiä geneettisiä riskitekijöitä. Myös pakko-oireisen häiriön geneettisessä alttiudessa oli yhdenmukaisuuksia anoreksiaan ja Touretten syndroomaan.

Asia käy ilmi uudesta kansainvälisestä jättitutkimuksesta, johon osallistui yli 600 tutkimuslaitosta. Suomesta mukana oli tutkijoita Helsingin yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta ja useista muista suomalaisista tutkimusyksiköistä.

Nykyinen käytössä oleva diagnostinen luokittelu ei huomioi näitä yhteisiä geneettisiä alttiustekijöitä.

– Tämä työ kyseenalaistaa perinteisiä näkemyksiä erityisesti psykiatristen sairauksien luokittelusta. On mahdollista, että aiemmin erillisiksi sairauksiksi luokiteltujen oireiden takaa löytyykin yhteisiä biologisia mekanismeja. Tämänkaltainen tieto auttaa sekä diagnostiikan että hoitojen kehittämisessä tulevaisuudessa, toteaa tutkimukseen osallistunut professori Aarno Palotie Helsingin yliopistosta ja Broad Instituutista.

Vastaavia yhteisiä geneettisiä tekijöitä löytyi ainoastaan psykiatristen sairauksien väliltä. Sen sijaan neurologisten sairauksien tai neurologisten ja psykiatristen sairauksien väliltä yhteisiä tekijöitä ei löytynyt. Neurologisista sairauksista tutkittiin muun muassa Parkinsonin ja Alzheimerin tautia.

Poikkeuksen muodostaa migreeni, jolla oli samoja riskitekijöitä adhd:n, vakavan masennuksen ja Touretten syndrooman kanssa.

Tutkimuksen kohteena oli 25 yleistä aivojen sairautta. Työssä yhdistettiin genomitietoa yli 265 000 potilaasta ja verrattiin heitä lähes 800 000 terveeseen henkilöön.

Tutkimuksen tulokset julkaistaan perjantaina Science-lehdessä, joka on yksi maailman arvostetuimpia tiedelehtiä.

Pelastusalus Rautauoma saapui juhannusaaton ensimmäiseltä avustuskeikaltaan kotisatamaansa Helsingin Jollakseen iltapäivällä.

Helsingin Meripelastusseuran alukselle Meripelastuskeskuksesta määrätty tehtävä kävi hyvästä harjoituksesta.

Purjevene oli juuttunut matalikkoon, ja Rautauoma miehistöinen hinasi veneen irti mudasta. Tilanteesta selvittiin säikähdyksellä, ja purjevene sai jatkaa matkaansa.

Mutta ilta on vielä nuori.

”Huviveneillä ei merelle nyt asiaa”

Pelastusalus Rautauoman päällikkö Matti Pouhakka arvelee, että aattoillasta ja -yöstä tulee meripelastajille keskimääräistä juhannusta rauhallisempi.

– Tuuli oli jo iltapäivällä pienveneille ja harrastelijoille liian kova. Äskeisellä kierroksellamme aaltojen korkeus oli kaksi metriä.

– Ennusteiden mukaan tuuli yltyy ja aaltojen korkeus nousee neljään metriin. Pienveneiden ainoa oikea paikka on nyt suojaisa satama.

Ambulanssivalmius – kelillä kuin kelillä

Pelastusalus Rautauoma on yksi järeimmistä vapaaehtoisjärjestöjen eli meripelastusseurojen aluksista.

Se on rakennettu niin, että vaikka se kaatuisikin se kiepsahtaa takaisin pystyyn.

Hevosvoimia sen kahdessa moottorissa on yhteensä 1450.

Kansimies, lääketieteen kandidaatti Fredrik Stenius kertoo, että aluksessa on täysi ambulanssivalmius. Lisäksi jokaisella miehistön jäsenellä on ensiapukoulutus.

– Aluksessa on erinomainen lääketieteellinen varustus. On sydäniskuri, ja kaikin puolin kattava tutkimusvarustus ja sairaankuljetusvalmius. Ammattitaitoinen miehistö voi lähteä tällä aluksella pelastustehtävään kelillä kuin kelillä.

Lämmin alkukesä pudotti hanget nopeasti, mutta Kilpisjärvellä hiihdetään tänäkin juhannuksena.

Kisamatka on yhteensä vain 250 metriä, mutta monet ajavat sen vuoksi pitkiäkin matkoja.

– Innokkaimmat painavat 500 kilometriä, että pääsevät kokemaan muutaman minuutin hiihdon, tapahtuman tiedotuksesta vastaava Antti Honkonen sanoo.

Tämän vuoden juhannushiihtojen kilpailupaikka on 700 metrin korkeudella. Paikka on suojaisa ja se on säästynyt pahimmalta auringon räköttämiseltä.

Liikuntajuhannus on perinne

Kilpisjärven juhannushiihtojen ladulle päästäkseen kilpailijan on suoritettava ensin noin tunnin nousu retkeilykeskukselta Saanan taakse tunturiin.

Tunturissa samoillaan juhannusviikonloppuna muutenkin. Lauantaina järjestetään suunnistuskisa ja sunnuntaina on Saanan vuorijuoksun vuoro.

73. kertaa järjestettävässä liikuntajuhannuksessa heitetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Saanan suopunkimestaruudesta.

Keskikesän juhla on käsillä. Ota sen kunniaksi mukava asento riippumatossa, laiturilla tai sohvannurkassa!

Me kokosimme juhannukseksi lukupaketin jutuista, joita on julkaistu alkuvuonna Ylen uutisten nettisivuilla. Jutuissa tapaat japanilaiset himosaunojat, natsien äitiyskotiin päätyneen Suoman, Maltan rahapelifirmojen suomalaisnuoret ja Argentiinassa suomalaista isoäitiään etsivät sisaret. Sekä monia muita ihmisiä maailmalta.

Mukavia lukuhetkiä!

Japanissa keksittiin hyville löylyille sana, jota ei edes suomen kielestä löydy – Löylybuumi loi Japaniin nuorten saunahullujen alakulttuurin

Totonottaaa, hihkuivat miehet Keski-Japanin saunafestivaaleilla kylpytakeissaan. Mitä se tarkoittaa, ja miksi Suomi on kovan luokan japanilaissaunojien eli saunnerien tärkein esikuva?

Hanna Hietala lähti Suomesta puutetta pakoon, mutta Argentiinassa hänet tapettiin – nyt lapsenlapset etsivät Hannaa ja pyytävät Suomea apuun

Argentiinan sotilasdiktatuurin aikana katosi kaikkiaan 30 000 ihmistä. Yksi heistä oli Suomen kansalainen Hanna Hietala. Hänen pojantyttäriensä mielestä nyt on aika selvittää, mitä vuonna 1977 oikein tapahtui.

"Jengi vetää laput silmillä pitkin Mannerheimintietä" – Teemu kyllästyi, myi kaiken ja päätyi Maltalle, jonka nettikasinot himoitsevat suomalaista työvoimaa

Piskuinen Maltan saari myöntää toimilupia rahapelifirmoille, joiden toiminta on Suomessa kiellettyä. Työsuhde-etuina niillä on tarjota aurinko ja pulahduslämpöinen Välimeri. Lue jutusta, mitä Teemu Maarela ja muut suomalaiset Maltalla tekevät.

Sota vei Suoman natsien äitiyskotiin – Norjassa piti synnyttää lapsia Saksan rotueliittiin

Suomalaiset eivät olleet natsien ihailemaa "pohjoista rotua" mutta kelpasivat sodan lopulla saksalaisten äitiyskoteihin. Suoman tytär Helena kertoi äitinsä tarinan Ylelle vuosikymmeniä myöhemmin.

"Mun mökki täynnä horoja, ne heiluttaa pebaa" – Nämä sanat olivat liikaa Kiinan johdolle, ja yhtäkkiä rap katosi televisiosta

Katso tavanomaisesta poikkeava kuva- ja videojuttu kiinalaisräppäri Gaista, josta tosi-tv-ohjelma teki supertähden – kunnes kaikki muuttui.

Kolumbian takamailta löytyy Finlandia, jossa huumebisnes kukoistaa – "Aseryhmät ovat siellä, missä raha liikkuu"

Vasemmistolaisten Farc-sissien valtakausi päättyi Kolumbian maaseudulla. Nyt "lopun maassa" eletään huumeliigan komennossa. Kävimme alkuvuonna Kolumbiassa, jossa uusi presidentti haluaa nyt muuttaa historiallista rauhansopimusta.

Yle tapasi pohjoiskorealaisen loikkarin, joka katsoo kisoja Soulissa – ja pelkää, että olympiarauha onkin vain pohjoisen juoni

Koreoiden suhteissa on tapahtunut viime kuukausina paljon. Talviolympialaisten aikaan loikkari Lee antoi Ylelle haastattelun, jossa hän epäili Pohjois-Korean aikovan jopa vallata Etelä-Korean.

Inge ja Jørgen laittoivat roponsa tuulivoimaan, ja nyt Tanskan ekosaari houkuttelee nuoria perheitä – "Voimala lakkaa ärsyttämästä, kun se tietää rahaa"

Tanskalainen Samsøn saari muuttui hiilineutraaliksi, ja vihreä imago vetää entiseen muuttotappiokuntaan uusia asukkaita. Mutta miksi menestysreseptiä ei ole kopioitu, vaikka siitä ollaan kiinnostuneita Ahvenanmaalla asti?

Hausjärveläinen pariskunta on saanut vankeustuomiot metanolipohjaisen maalämpönesteen myymisestä etanolipohjaisena, tiedottaa Hämeen ely-keskus. Pariskunta oli luovuttanut vaaralliseksi ja myrkylliseksi aineeksi luokiteltavaa metanolipohjaista maalämpönestettä sitä välittäville yrittäjille sekä maalämpöasentajille.

Syytetyt väittivät Hyvinkään käräjäoikeudessa asiakkaiden tienneen, ettei neste ole etanolipohjaista. Nestettä on asennettu energiakaivoihin ympäri Suomea.

Käräjäoikeuden mukaan myrkyllisen aineen myyminen on aiheuttanut vaaraa ympäristölle ja niiden ihmisten terveydelle, jotka joutuivat tietämättään tekemisiin myrkyllisen metanolin kanssa.

Käräjäoikeus katsoi, että pariskunnan mies syyllistyi ympäristön turmelemiseen ja kahteen törkeään petokseen. Hänet tuomittiin ehdottomaan vankeuteen vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi.

Vaimolle käräjäoikeus langetti kuuden kuukauden ehdollisen tuomion ympäristön turmelemisesta ja kirjanpitorikoksesta.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n mukaan viljasato on jäämässä Suomessa paikoin vain puoleen tavanomaisesta. Kuivuus piinaa pahoin koko maata ja erityisesti länsirannikkoa. Pahin tilanne on Varsinais-Suomessa.

Viljatilojen lisäksi pinteessä ovat karjan kasvattajat. Vähäsateinen kevät ja alkukesä koettelevat myös muita Pohjoismaita.

Ylöjärvellä karjatilaa pyörittävä Sanna Tahlo sanoo, että myös heidän tilallaan laitumet kärsivät kuivuudesta.

– Täytyy siirtyä paaliruokintaan laitumilla , koska pelloilta ei enää riitä syötävää eläimille. Ainakaan viiteen vuoteen ei ole ollut vastaavaa tilannetta, että pelloilta ei syötävää riittäisi, Tahlo sanoo.

Tukea perätään EU:lta ja kansallisista varoista

Kuivuus piinaa myös muita Pohjoismaita. Pohjoismaiset viljelijät ovatkin nyt vaatimassa kriisitukea yhteisessä rintamassa.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n johtajan Johan Åbergin mukaan maatalouden hätähuuto komissiolle pitää sisällään useita vaatimuksia.

– Toivomme tukea EU:n maatalousbubjetista, mutta toivomme myös jäsenmaille vapauksia käyttää omia varoja näihin korvauksiin, Åberg sanoo.

Hänen mukaansa pohjoismaisten viljelijöiden hakema tuki ei olisi toteutuessaan ennen näkemätön.

– Esimerkiksi Etelä-Euroopan hedelmä- ja vihannessektorille on useasti myönnetty korvauksia EU:n kassasta kuivuuden vuoksi.

Jopa puolet viljasadosta menetetty, vaikka sateita tulisikin

MTK:n arvion mukaan tulevatkaan sateet eivät enää ehtisi korjata Etelä-Suomen pahimpia satovaurioita. Åberg sanoo, että suurella todennäköisyydellä viljasadosta on jo menetetty kolmestakymmenestä viiteenkymmeneen prosenttia.

– Erityisesti vähiin ovat käymässä leipäviljat, mutta huonolta näyttää monien vihannestenkin osalta.

Åberin mukaan viljelijöiden vetoomuksessa vaaditaan EU:n komissiota varautumaan siihen, että viimeistään syksyllä tarvitaan rahakorvauksia.

Åberg: Ei tässä turhasta valiteta

MTK:n mukaan tiloilta kuuluu paikoin varsin lohdutonta viestiä. Järjestön mukaan maatalousyrittäjät tarvitsevat kriisitukea sekä sen ohella maataloustukien maksatuksen aikaistamista.

– Tulemme myös vaatimaan, että komissio myöntää jäsenmaille vapauksia sekä joustoa aikaistaa tukien maksatuksia. Ei tässä turhasta valiteta, nyt on tosi kyseessä, Åberg sanoo.

Noin kolme kuukautta sitten oululainen Heikki Niemimäki, 25, saapui tyttöystävänsä kanssa veneellä vietnamilaiseen rantakaupunkiin Vung Tauhun viettämään viikonloppulomaa.

Mies oli lomaillut Vietnamissa jo pidemmän aikaa. Hän oli omien sanojensa mukaan talvea paossa. Mies oli tutustunut tyttöystäväänsä muutamaa kuukautta aiemmin yhteisten ystävien kautta.

Pariskunta saapui kaupunkiin aamulla. He kävivät pikaisesti hotellissa ja menivät rannalle. Matkalla rantaan Niemimäki lähetteli äitinsä kanssa viestejä. Kertoi, että elämä kukoistaa. Ja yritti opettaa tyttöystäväänsä tanssimaan valssia.

Päivä oli lämmin ja Niemimäki päätti mennä mereen uimaan. Tyttöystävä jäi rannalle, hän ei osaa uida.

Muuta mies ei siitä päivästä muista. Sinä päivänä hän hukkui.

Ystävä hädässä tunnetaan

Kun Niemimäen uintireissu oli kestänyt jonkin aikaa, alkoi hänen tyttöystävänsä miettiä, missä mies viipyi. Hän lähti etsimään miestä. Niemimäki makasi meressä, kasvot veteen päin. Tyttöystävä raahasi hänet rantaan, huusi apua.

Mies ei hengittänyt.

Samaan aikaan Niemimäen ystävä Mikko Huhta lomaili myös Vietnamissa. Hän oli tapahtumien aikaan päivällisellä ystävänsä kanssa Ho Chi Minhin kaupungissa, joka oli parin tunnin ajomatkan päässä Heikki Niemimäen olinpaikasta.

Kesken päivällisen Huhdan puhelin soi. Puhelimessa oli Niemimäen tyttöystävä.

Naisen puheesta ei saanut itkun vuoksi selvää. Huhta erotti kuitenkin muutaman sanan naisen nyyhkytysten seasta: "Heikki on hukkunut."

– Ensimmäinen ajatukseni oli, että nyt pitää toimia. Kävelin ravintolasta ulos moottoripyörälle ja soitin samalla vakuutusyhtiön hätäpalveluun, SOS Internationaliin.

Hän selitti hätäpalveluun tilanteen, josta alettiin selvittämään, mikä on lähistön paras sairaala ja hoitamaan sinne maksusitoumusta. Palvelusta saa myös neuvoa, jos ei tiedä, mitä tämän tyyppisessä hätätilanteessa tulee tehdä.

Lääkäri sanoi, että sieltä löytyy ainoa sairaala, jossa Heikki voisi selvitä. Mikko Huhta

Mutta Huhta tiesi, mitä tehdä. Niemimäki elvytettiin rannalla ja vietiin ambulanssilla paikalliseen sairaalaan. Siellä hänen sydämensä pysähtyi uudestaan.

Miehen vammat olivat niin vakavat, ettei paikallisessa sairaalassa oltaisi voitu tehdä mitään hänen pelastamisekseen. Huhta vaati, että Niemimäki toimitetaan sairaalaan samaan kaupunkiin, missä hän itse oli.

– Ambulanssi, joka haki Heikin rannalta oli paikallisen sairaalan ambulanssi. Ne eivät suostuneet aluksi viemään Heikkiä muuhun kuin heidän omaan sairaalansa. Yritin saada Heikin parempaan sairaalaan, johon oltiin hoitamassa vakuutusyhtiön maksusitoumusta.

Muutaman puhelimessa vaihdetun painavan sanan jälkeen ambulanssinkuljettajat myöntyivät Huhdan pyyntöön. Niemimäki kiidätettiin Ho Chi Minhin sairaalaan.

"Taustalla näkyi kun Heikkiä elvytettiin"

Kun Niemimäki kamppaili hengestään Vietnamissa, sarasti aamu Suomessa. Heikin äiti Pirkko Niemimäki oli saanut aamun mittaan iloisia viestejä pojaltaan rannalta. Noin tunti viestien vaihdosta Pirkko Niemimäen puhelin soi.

– Minulle tuli videopuhelu Heikin tyttöystävältä Unalta. Ensiksi luulin, että Una nauraa, mutta se olikin itkua. Hän sai sanottua vain mama, mama. Sitten Una käänsi kuvakulmaa ja taustalla näkyi kun Heikkiä elvytettiin.

Pirkko Niemimäen ajatuksiin tulvivat erilaiset kauhukuvat: muisto hänen omasta isästään, joka kuoli yllättäen vajaa vuosi sitten. Hänen elvytyksensä ei onnistunut, onnistuuko Heikin? Ja muisto siitä, mitä Heikki kerran sanoi. Että jos hänelle sattuu jotain reissuillaan, voi hänet tuhkata ja haudata sinne, missä hän on.

– Kyllä siinä jonkinlaiseen shokkiin meni. Ja tuli sellainen avuttomuus. En yhtään tiennyt, mitä pitäisi tehdä tai mihin ottaa yhteyttä.

Niemimäen ystävä saapui hänen luokseen ja he soittivat vakuutusyhtiön hätänumeroon. Seuraavana päivänä Heikki Niemimäki siirrettiin sairaalalennolla Thaimaan pääkaupunki Bangkokiin.

Selkä vetäytyi kaarelle ja kädet käpristyivät. Pirkko Niemimäki

Siirto Bangokiin tapahtui vakuutusyhtiön avustuksella. Mikko Huhta keskusteli onnettomuudesta kuultuaan SOS Internationalin lääkärin kanssa puhelimessa. Huhta kertoo, että hätäpalvelun lääkäri teki päätöksen siitä, miten hoito jatkuu. Heti sen jälkeen, kun Niemimäen sydän saatiin taas lyömään muutamien pysähdyksien jälkeen.

– Ja päätös oli, että Heikki lennätetään mahdollisimman pian yksityiskoneella Bangkokiin, missä on parasta mahdollista hoitoa tähän tilanteeseen. Lääkäri sanoi, että sieltä löytyy ainoa sairaala, jossa Heikki voisi selvitä.

Sairaala oli Samitivej International Hospital Bangkok Sukhumvit.

– Ja se oli huikea. Se on rankattu maailman seitsemän parhaan sairaalan joukkoon, Huhta kertoo.

Pelkät sairaalalennot olisivat maksaneet huimia summia. Heikki Niemimäellä oli onneksi matkavakuutus, joka kattoi hoitojen ja ambulanssilentojen kustannukset.

Kahden viikon taistelu

Seuraavana päivänä vakuutusyhtiön lääkäri soitti Pirkko Niemimäelle. Lääkäri kertoi Heikin onnettomuuden olevan niin vakava, että Thaimaahan voidaan lennättää yksi omainen vakuutusyhtiön kustannuksella.

Myös Heikki Niemimäen isä ja veli lähtivät Thaimaahan, mutta omakustanteisesti. Muutama päivä onnettomuuden jälkeen koko perhe oli miehen luona Bangkokissa.

Ennen lähtöä perhe oli kuullut, että Niemimäki on käynyt tajuissaan ja häneltä on otettu hengitysputki pois. Pirkko Niemimäki oli toiveikas. Hän ajatteli pääsevänsä juttelemaan poikansa kanssa siitä, miten onnettomuus tapahtui.

– Mutta ei se ihan niin mennyt. Vaikka hengitysputki oli otettu pois, ei Heikki pystynyt puhumaan.

Heikki taisteli hengestään parin viikon ajan. Perhe ei voinut tehdä muuta kuin toivoa parasta.

Yhtenä päivänä nähtiin edistystä, kun Niemimäki kävi välillä tajuissaan ja yritti kohdistaa katsettaan ääntä kohti. Toisina päivinä hän oli todella huonossa kunnossa ja kärsi kovasta kuumeesta.

– Heikillä on kuumekouristuksia ja niitä tuntui todella pahalta katsoa. Selkä vetäytyi kaarelle ja kädet käpristyivät. Silloin tuli aina sellainen olo, että mitä tästä tulee.

Äiti rauhoitti puheellaan

Pikkuhiljaa Niemimäen vointi koheni. Eräänä päivänä Mikko Huhta kysyi tajuissaan olevalta Heikiltä, tunnistaako tämä huoneessa olijat.

Niemimäki yritti vastata. Hän alkoi muodostaa sanoja isi ja Juha. Ja mamelukki.

– Heikki sanoo minua joskus mamelukiksi, Pirkko Niemimäki naurahtaa.

Vaikka Niemimäki ei pystynyt puhumaan ja oli suurimman osan Bangkokissa-oloajasta enemmän tai vähemmän lääke- ja kuumehouruissa, ei perhe lopettanut puhumista. He tiesivät, että Heikki kyllä kuulee.

– Silloin kun Heikillä oli kuumekouristuksia, monitorista näki, että sydän väpättää hirveää vauhtia. Mutta sitten kun hänelle puhui, alkoi syke tasaantumaan.

Kun Heikki Niemimäki oli tajuissaan, kommunikoi hän äidilleen silmiä räpyttämällä. Pirkko Niemimäki kysyi pojaltaan, haluaako hän kuulla jääkiekkouutisia. Vastaukseksi Pirkko Niemimäki sai vahvan räpsäytyksen. Kuten myös kysymykseen, haluaako Heikki kuulla tyttöystävänsä ääniviestejä.

– Näki selvästi, että Heikki ilahtui kovasti viesteistä. Yksi päivä Una lähetti viestissään lentopusuja. Heikki laittoi suunsa pusuasentoon, sen merkiksi, että hän lähetti takaisin suukkoja. Se tuntui niin ihanalta.

Ensimmäiset muistikuvat

Niemimäki oli Bangkokin sairaalassa hoidossa noin kaksi viikkoa, minkä jälkeen hänet lennätettiin sairaalalennolla Ouluun. Tuo lento on hänen ensimmäinen muistikuvansa onnettomuuden jälkeen.

– Kun heräsin minulla oli hirveän kuuma ja jano. En saanut juoda mitään, etten vahingossa vetäisi vettä henkeen. Minulla oli nenämahaletku silloin. En pystynyt puhumaan. Yritin, mutta sanat eivät tulleet niin nopeasti suusta, että kukaan olisi ymmärtänyt.

Se vaatii ihmiseltä todella kovaa tahtoa. Anu Niemilehto

Pirkko Niemimäki lensi poikansa kanssa Suomeen. Vaikka Heikki Niemimäki ei pystynyt puhumaan, äiti näki, miten kova jano pojalla oli. Jo sairaalassa Heikki osoitti janon tunteensa laittamalla suun suppuun. Niin myös nyt. Vettä ei tippunut.

– Jos Heikki olisi puhunut, olisi hän varmasti rukoillut, että anna sitä juomaa. Ja niin minä olisin halunnutkin antaa. Olisin halunnut kaataa kannullisen vettä hänen kurkkuunsa, mutta sen sijaan jouduin kostuttamaan hänen suutaan vedessä uitetuilla pumpulipuikoilla.

Vaikka Niemimäki oli ollut pääosin tajuttomana onnettomuuden jälkeen ja vähät valveillaoloajan muistoista olivat alitajunnan ja todellisuuden sekamelskaa, hän tiesi suurinpiirtein, mitä oli tapahtunut. Edes se, että hän oli sairaalalentokoneessa, ei herättänyt ihmetystä.

– Äiti oli minun vierellä. Ei minulla ollut mitään hätää.

Niemimäki vietiin aluksi Oulun yliopistolliseen sairaalaan ja sieltä Oulun kaupunginsairaalan kuntoutusosastolle.

Ensimmäiset askeleet sisulla

Vajaa kuukausi hukkumisen jälkeen Niemimäki sanoi ensimmäisen kolmen sanan lauseensa. Toipuminen alkoi etenemään hurjaa vauhtia. Hän alkoi istumaan, liikuttelemaan rajojaan ja puhumaan.

Vakavasta onnettomuudesta toipuminen vaatii ennen kaikkea aikaa. Toinen äärettömän tärkeä tekijä toipumiselle on kuntoutujan oma motivaatio.

Motivaatiota Heikki Niemimäeltä ei ainakaan puutu. Tai sinnikkyyttä. Mies on tällä hetkellä Helsingissä Validia-kuntoutuksessa, joka on entinen Invalidiliiton Käpylän Kuntoutuskeskus.

Kun soitan Heikille, puhelimeen vastaa iloisen kuuloinen mies. Hän on ottanut pari päivää aiemmin ensimmäiset askeleensa ilman rollaattoria. Se tapahtui pienen sisuuntumisen seurauksena.

– Otin ruokailun yhteydessä maitolasin, joka läikkyi syliin. Se alkoi ärsyttämään niin paljon, että palasin huoneeseeni.

– En aikaisemmin saanut laitettua puhelimesta musiikkia soimaan, koska silmä-käsi -koordinaatio ei toimi vielä kunnolla. Maidon läikkymisestä sisuuntuneena avasin puhelimeni ja laitoin Spotifystä biisin soimaan.

Puhelimesta pärähti soimaan Jon Bon Jovin It's my life. Miehen rollaattori oli hieman kauempana. Hän nousi pystyyn ja käveli sen luo.

– Tipuaskelilla, mutta kuitenkin. Silloin päätin, että kävelen tämän kuntoutuksen loputtua.

Kuntoutuminen on tapahtunut harvinaisen nopeasti

Tällä hetkellä, kolme kuukautta onnettomuuden jälkeen, Niemimäki kävelee jo sujuvasti ilman rollaattoria. Hänen päivänsä koostuvat kokoaikaisesta treenaamisesta. Fysioterapeutin kanssa kävellään portaita, lihaskuntoa treenataan kuntosalilla ja puhetta sujuvoitetaan puheterapeutilla.

Terveysyritys Coronarian fysio- ja puheterapeutti Anu Niemilehto sanoo, että kolmessa kuukaudessa kuntoutuminen niinkin hyvään kuntoon kuin Heikki on nyt, on suhteellisen harvinaista.

– Ihmisen aivot ja keho ovat aika uskomattomia. Monesti ihmiset toipuvat vakavistakin onnettomuuksista yllättävän hyvin.

He ovat joutuneet kokemaan rajuja asioita. Pirkko Niemimäki

Mitä vaikeammasta vauriosta on kyse, sitä todennäköisempää Niemilehdon mukaan on myös se, että ilmenee jonkinlaisia jälkioireita. Tämä on yleistä esimerkiksi aivovaurioiden kohdalla.

– Oireet voivat olla esimerkiksi huimausta, muistiongelmia ja liikkumisen vaikeuksia. Tai ihan sitä, että väsyy normaaleista askareista helpommin. Onnettomuus voi aiheuttaa myös käyttäytymisen ja tunne-elämän muutoksia.

Vakavastakin onnettomuudesta voi Niemilehdon mukaan kuitenkin toipua niin, että ihminen kykenee itsenäiseen elämään ja pystyy palaamaa esimerkiksi työelämään.

– Se on todella yksilöllistä. Toisella kuntoutus on hyvin hidasta ja toisella hyvin nopeaa. Varsinkin nuorilla kuntoutujilla kuntoutumista voi tapahtua usein hyvinkin nopeasti.

"He ovat joutuneet kokemaan rajuja asioita"

Heikki Niemimäki on saanut lääkäriltä luvan lähteä kuntoutuksen aikana käymään Vietnamissa. Hänen äitinsä Pirkko Niemimäki on lupautunut matkakumppaniksi, koska Heikki ei saa matkustaa vielä yksin.

– He eivät ole ehtineet olla kamalan kauan parina. Mutta he ovat joutuneet kokemaan rajuja asioita, Pirkko Niemimäki sanoo.

Äiti oli tehnyt jo aiemmin päätöksen: mitä ikinä Heikille saattaa matkoilla sattua, niin se tapahtuu silloin, kun hän toteuttaa suurinta unelmaansa.

– Iso osa ihmisistä ei toteuta unelmiaan. Eivätkä ole onnellisia. Nämä ajatukset rauhoittivat minun mieleni.

Onnettomuden seurauksena Heikki Niemimäen aivot kärsivät happivajeesta, mikä olisi pahimmillaan voinut aiheuttaa aivovamman.

Näin ei onneksi käynyt, eikä onnettomuus vaikuttanut miehen kielitaitoonkaan. Englannin puhuminen sujuu edelleenkin hyvin. Niin myös ne muutamat lauseet, jotka mies oppi sanomaan vietnamiksi: minä rakastan sinua ja minulla on sinua ikävä.

Miten hukkuminen tapahtui?

Niemimäen tapaturman aiheuttamat vammat ovat pääasiassa fyysisiä. Hän ei koe, että onnettomuus olisi vaikuttanut henkiseen puoleen. Ainakaan vielä.

Jossain vaiheessa mies aloittaa vesikuntoutuksen. Hän arvelee, että se jos jokin saattaa palauttaa mieleen Vietnamin tapahtumat. Sen kun hän hukkui.

Miten kaikki sitten tapahtui? Varmuutta siitä ei ole, koska Heikki Niemimäki ei muista tapahtumia. Alkoholilla ei kuitenkaan ollut osuutta asiaan.

Niemimäki epäilee, että hän pyörtyi veteen nestehukan seurauksena. Sinä päivänä hän ei ollut juonut muuta kuin pari kuppia kahvia. Siitäkään ei ole tietoa, miten kauan hän ehti vedessä olla.

Mutta yksi asia on varmaa. Jos Mikko Huhta ei olisi saanut Vung Taun ambulanssikuskeja suostuteltua tuomaan Heikkiä parempaan sairaalaan, olisi hänen tarinansa päättynyt mitä luultavammin toisella tavalla.

– Luultavasti se olisi ollut yhden suunnan reissu sairaalaan. Ja sieltä hauta-arkkuun, Heikki Niemimäki toteaa.

Niemimäki on ollut yhteydessä tyttöystäväänsä Vietnamiin siitä lähtien kun puhuminen taas onnistui. Hän kertoo heidän juttelevan puhelimessa päivittäin pari kolme tuntia.

Rakkaus.

Pitää toipua, jotta pääsee takaisin Vietnamiin, missä tyttöystävä asuu.

Reilut neljä kuukautta sisäministerinä toiminut Mykkänen (kok.) aloitti pestinsä keskellä eurooppalaista siirtolaiskriisiä. Käsillä on "EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan kohtalon kesä", Mykkänen kuvailee.

Tulevina viikkoina pitäisi EU:n tasolla löytää ratkaisut, joilla korjataan EU:n toimimattomuutensa osoittanut turvapaikkajärjestelmä. Ratkaisuehdotuksia lyödään tiskiin ensi viikon torstaina alkavassa Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa.

Julkisuuteen vuodetun päätösluonnoksen mukaan kokouksessa on esillä suunnitelma, jossa suojelua tarvitsevat pakolaiset eroteltaisiin elintasosiirtolaisista unionin ulkopuolelle perustettavissa keskuksissa.

Mykkänen haluaa tuoda pöytään omaan ratkaisunsa: YK:lla on jo vakiintunut kiintiöpakolaisjärjestelmä, joten miksei kasvatettaisi sen kokoa erillisten EU-vastaanottokeskusten perustamisen sijaan?

– Riittäisi, että Eurooppa sitoutuisi yhdessä siihen, että otetaan moninkertainen määrä haavoittuvassa asemassa olevia näiltä leireiltä. Samalla rajoitettaisiin rajan yli salakuljettajien kautta tapahtuvaa maahantuloa.

Miksi moninkertaistettaisiin kiintiöpakolaisten määrä, sen sijaan että perustettaisiin erillisiä vastaanottokeskuksia EU:n rajojen ulkopuolelle?

– Päällekkäistä järjestelmää ei välttämättä kannata rakentaa. Ja en ole varma miten pystyttäisiin muodostamaan tehokas järjestelmä siten, että näissä (EU:n) järjestelykeskuksissa erotettaisiin perusteettomat hakemukset turvaa tarvitsevista. Kiintiöpakolaisjärjestelmässä meillä on vuosia vakiintunut prosessi. Se mekanismi on jo valmis.

Mykkänen ehdottaa EU:n vastaanottamien kiintiöpakolaisten määrän kymmenkertaistamista. Se tarkoittaisi vuosittaisesta noin 25 000:sta nostoa neljännesmiljoonaan.

Suomi on vastaanottanut viime vuosina 750–1050 kiintiöpakolaista vuositasolla. Mykkänen sanoo, että hänen ehdotuksensa ei kuitenkaan nostaisi Suomen kiintiöpakolaismäärää 7500:ään. Tämä johtuu Mykkäsen mukaan siitä, että kiintiöpakolaiset jakautuvat EU-maiden välillä nyt epätasaisesti.

– Tämä täytyy jakaa oikeudenmukaisemmin. Nyt Ruotsi ottaa kiintiöpakolaisia eniten, ja Suomikin kärkipäässä suhteessa väestöön. Katsomme suuriin Keski-Euroopan maihin.

Joka tapauksessa paine on saatava pois jäsenmaiden rajoilta, sisäministeri sanoo. Turvapaikanhakijoiden hakeutuminen Välimeren yli Kreikan ja Italian rannoille ja sieltä halki Euroopan synnyttää inhimillistä kärsimystä, sekä poliittista kriiseilyä EU:n jäsenmaiden välillä ja maiden sisällä.

– On annettava suojaa niille, jotka ovat sen tarpeessa. Mutta tämä nykyinen menettely on varsin ongelmallinen. Se tuottaa hallitsematonta salakuljetusta ja kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisen vaikeuden, joka erityisesti Keski-Euroopassa tuntuu heiluttavan yhteiskuntia.

"Nykyisin haavoittuvimmassa asemassa olevat eivät koskaan pysty maksamaan matkasta Eurooppaan". Sisäministeri Kai Mykkänen.

Avaus ei ole uusi. Kiintiöpakolaisten määrän kasvattamista ovat kannattaneet esimerkiksi Mykkästä edeltänyt sisäministeri Paula Risikko (kok.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Myös Mykkänen itse on aiemminkin väläytellyt kiintiöpakolaisten määrän kasvattamista. Silloin hallituskumppani siniset tosin tyrmäsi ajatuksen.

Onko hallitus yksimielinen asiassa?

– Suomen hallitus on jo pitkään painottanut suoraan leireiltä otettavien merkitystä ja laittoman rajanylityksen ehkäisyyn tähtääviä toimia, Mykkänen muotoilee.

Entäpä EU:n sisäministerien neuvosto? Maahanmuuttokysymysten suhteen EU:n jäsenmaiden sukset ovat olleet täysin ristissä vuodesta 2015, jolloin yli miljoona turvapaikanhakijaa saapui rajojen yli.

Mykkänen on silti optimistinen. Aiemmissa kokouksissa on tuloksettomasti riidelty komission ehdottamasta taakanjakomekanismista, joka tasaisi turvapaikanhakijoita automaattisesti jäsenmaiden kantokyvyn mukaan. Mykkänen uskoo jäsenmaiden suhtautuvan myönteisemmin ehdotuksiin, jotka siirtävät painetta EU:n rajojen ulkopuolelle.

– Se voisi olla liima joka yhdistää erimielisiä maita. Komission on pakko tulla ulos poterostaan siinä mielessä, että nykyinen kattaus ei ensi viikolla tule johtamaan yksimieliseen päätökseen.

"Uhkana on, että syksyllä alkaa nousta sisärajatarkastuksia ympäri Keski-Eurooppaa". Sisäministeri Kai Mykkänen.

Mykkäsen ehdotus ei ole ongelmaton. Olennaisin pulma koskee toisen maailmansodan jälkeen laajasti hyväksyttyä ajatusta, jonka mukaan vainoa ja väkivaltaa pakenevalla on oikeus anoa turvaa toisesta maasta. Tämä oikeus ilmaistaan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa.

Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin. Perustuslain ja ulkomaalaislain mukaan ulkomaalaista ei saa palauttaa tai karkottaa maahan, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Sisäministerin mielestä sotien jälkeisen muuttoliikkeen seurauksena kehitetyn järjestelmän ei tänä päivänä pitäisi tarkoittaa sitä, että jokainen rajalla turvapaikkaa anova imaistaan automaattisesti Suomen turvapaikkaprosessiin.

– Ei kukaan suunnitellut järjestelmää siihen, että miljoonat Euroopan ulkopuolelta tulleet hakisivat täältä turvapaikkaa.

Mykkänen rajoittaisikin rajalla tapahtuvan turvapaikan hakemisen "poikkeustapauksiin". Hän ei kuitenkaan halua tarkentaa, mitä poikkeustapaukset olisivat, tai miten kansainväliset sopimukset ovat yhteen sovitettavissa järjestelmään, jossa turvapaikanhaku keskitetään EU:n rajojen ulkopuolelle.

Kansainvälisten sopimusten henkeä ei kuitenkaan toteuteta nytkään, sisäministeri sanoo.

– Käytännössähän me rajoitetaan Välimeren yli tulemista Turkki-Kreikka-sopimuksella. Ja nykyisin haavoittuvimmassa asemassa olevat eivät koskaan pysty maksamaan matkasta Eurooppaan. Suoraan leireiltä ottaminen olisi rehellinen tapa tarjota suojaa. Se on ehkä tärkeämpää kuin se, ettei uskalleta haastaa kysymystä kansainvälisten sopimusten tulkinnasta.

"Elämme epätäydellisessä maailmassa", Mykkänen sanoo. Sisäministeri tuntuukin tavoittelevan nykyisen järjestelmän hivuttamista parempaan suuntaan, kaikkia tyydyttävän ratkaisun hakemisen sijaan. Jos yhteisymmärrystä ei löydy, EU:n maahanmuuton ympärille nivoutuva poliittinen kriisi jatkuu, sisäministeri näkee.

– Italian ja Saksan kaltaisissa maissa tunnelma on se, että nykymenetelmä on hallitsematon. Siksi velvollisuutemme on uskaltaa ehdottaa tilalle parempaa vaihtoehtoa. Toisena vaihtoehtona on se, että maat sulkevat Välimeren ilman että tilalle tulee muuta reittiä.

Mitä jos pulmaan ei löydetä yhteistä ratkaisua EU:n huippukokouksessa?

– Meillä on tässä panttina Schengen-sopimus. Uhkana on, että syksyllä alkaa nousta sisärajatarkastuksia ympäri Keski-Eurooppaa. Rajattoman Euroopan ideaali jäisi väliaikaiseksi ilmiöksi.

EU haluaa käsitellä turvapaikkahakemukset unionin ulkopuolella

Turvapaikanhakijoiden määrä putosi Euroopassa, mutta riita heidän kohtalostaan kärjistyi ennätyspahaksi

Kuka vastaa Euroopan turvapaikanhakijoista? Tästä kysymyksestä on noussut vuosien riita, joka pitäisi nyt ratkaista kahdessa viikossa

Analyysi: Angela Merkelin kohtalonhetki on käsillä – kaatuuko Saksan hallitus?

Suomalaisten maatilojen määrä putoaa kuin se kuuluisa lehmän häntä. Maaseutuviraston ennakkotietojen mukaan viljelijätukea on hakenut tänä vuonna runsaat 49 500 tilaa, mikä on lähes 1 300 vähemmän kuin vuosi aiemmin.

Ensimmäisen kerran hakijoiden määrä on pudonnut alle 50 000. Pohjois-Savon MTK:n aluepäällikkö Sirpa Lintusen mukaan kyseessä on pitkän ajan trendi.

– Tuen hakijoita on joka vuosi vähemmän kuin aikaisemmin.

Viljelijät eivät halua lopettaa paha maku suussa?

Hakijoiden määrät vaihtelevat maakunnittain. Esimerkiksi Pohjois-Savossa hakijoita oli ennakkotietojen mukaan runsaat 3 500, mikä on vain muutamia kymmeniä vähemmän kuin vuosi aiemmin.

– Olemme keskellä ohjelmakautta, jolloin ei tule suuria muutoksia. Viljelijöiden on silloin helpompi jatkaa, Sirpa Lintunen tulkitsee.

Lintusen mukaan saattaa olla myös niin, etteivät viljelijät halua lopettaa paha maku suussa.

– Viime vuosi oli katastrofaalisen huono.

Isompaa pudotusta uumoillaan uuden rahastokauden alkaessa

EU:n uutta ohjelmakautta alettiin toteuttaa uusin ehdoin vuonna 2015, mikä näkyy maaseutuviraston viljelijätukiyksikön johtajan Hannele Sankarin mukaan myös tukihakua koskevissa tilastoissa.

– Pudotus 2014–2015 on selvästi isompi kuin muiden vuosien välillä.

Sirpa Lintunen arvelee, että seuraava isompi muutos on odotettavissa silloin, kun uusi rahastokausi alkaa. Silloin muuttuvat niin tuen ehdot kuin niiden määräkin.

– Nykyinen rahastokausi päättyy vuoden 2020 lopussa, mutta jo nyt puhutaan siitä, että uusi rahastokausi saattaisi alkaa vasta vuonna 2023.

Kehitys haasteellinen myös etujärjestölle

Viljelijöiden määrän väheneminen ei tarkoita automaattisesti peltoalan vähenemistä. Lintusen mukaan esimerkiksi Pohjois-Savossa tilat, jotka lopettavat tuotannon, vuokraavat tai myyvät pellon toisille viljelijöille.

Lintusen mukaan tilanne asettaa haasteita myös tuottajien etujärjestölle.

– Yhä vähemmällä ihmisjoukolla on suoraa kokemusta viljelystä. Meidän pitää pystyä viestimään maataloudesta entistä tehokkaammin.

Porin Yyterin hiekkarannalla riittää väkeä, vaikka helteestä ei ole tietoakaan. Jotkut nauttivat uimisesta viileämmälläkin säällä, toiset tulevat pelaamaan rantafutista tai -lentistä.

Kesken kilometrien mittaista rantaa on kuitenkin kaistale, jossa ei näy ketään.

Jostain kuuluu silti iloista pulinaa. Dyynien suunnalla vilkkuu paljaita rintoja.

Olemme nakurannalla.

Kuuden hengen seurue on tullut rentoutumaan työpäivän päätteeksi. Vaikka lämpöasteita on vain 19 ja tuulenvire käy, ei yksikään ole kietonut vilttiä ympärilleen. Naturistit nauttivat siitä, että saavat olla täysin alasti.

– Tämä on oikeastaan juuri sopiva lämpötila. Emme me hellettä kaipaakaan. Liian kuumalla ilmalla hiki vain valuisi ja tuntuisi inhottavalta läskien välissä, yksi naisista toteaa.

Hän nostelee paljaita rintojaan ja kertoo, kuinka ihanalta tuntuu, kun mikään ei paina mistään, eikä iho tunnu nihkeältä, tuuli saa hivellä sitä rauhassa. Seurueen miehet myötäilevät vieressä, istuen jalat leveässä haara-asennossa. Raikas tuulahdus tuntuu mukavalta myös sukukalleuksissa.

Paljas pinta kerää katseita

Nakurannalla voi olla vapaasti ilman vaatteita.

Vapaus vaatii rohkeutta. Vaikka suomalaiset kehtaavat saunoa tuntemattomien kanssa alasti, on julkisesti nakuiluun suuri kynnys.

Porilaisseurueen jäsenet haluavat kaikki pysytellä nimettöminä. Sen verran häveliäisyyttä alastomuus aiheuttaa. He vakuuttavat olevansa sinut itsensä kanssa, mutta uteliaiden katseet eivät miellytä.

Naturistit ovat toki tottuneet katseisiin. Alastomuus jostain syystä kerää niitä. Ja aina riittää uteliaita, jotka eivät häpeä katsoa.

Esimerkiksi Porin Yyterissä kilometrien pituinen hiekkaranta vaihtuu kesken kaiken naturistirannaksi.

Vaikka etäisyyttä varsinaiseen uimarantaan on satoja metrejä, eksyy väki välillä nakurannan puolelle vaatteet päällä - osa ihan tahallaan.

Se ei tunnu aataminasussaan aurinkoa ottavista mukavalta. Paljaasta ihosta nauttiminen ei tarkoita, että sitä haluttaisiin esitellä muille.

– Koen kaikkein häiritsevimpinä henkilöt, jotka kulkevat nakurannan ohi vaatteet päällä pällistellen jopa kymmeniä kertoja, kertoo sähköpostilla haastatteluun vastannut porilaisnainen.

Naturismista puhutaan yleensä aina negatiivisesti. Luonnonmukaiset yhdistyksen jäsen

Hän kertoo, että ohi kulkee usein myös huutelijoita. Ihmisiä, jotka eivät jostain syystä siedä alastomuutta. Siksi rannalla tavattu porilaisseuruekin epäili hetken ennen kuin kommentoi tekemisiään ulkopuolisille.

– Naturismista puhutaan yleensä aina negatiivisesti. Harvoin tämä aihe Suomessa asiallisessa mielessä on esillä.

Kolme virallista rantaa

Suomen Naturistiliitossa on 500 jäsentä. Kaikki alastomuudesta nauttivat eivät ole rekisteröityneet yhdistykseen, joten naturistien määrä Suomessa voi olla paljon suurempi.

Virallisia naturistirantoja maassa on vain kolme: Pihlajasaari Helsingissä, Tulliniemi Hangossa ja Yyteri Porissa.

Suomen naturistiliiton puheenjohtaja Juha Jonssonin mukaan Pihlajasaari on palveluiden puolesta rannoista ylivertaisin. Hän ei kuitenkaan suosittele sitä perhekäyttöön, koska rantaviiva on kivikkoista ja monin paikoin jopa vaarallista pienille lapsille jyrkkien ja terävien reunojen takia. Uimaan on parasta mennä laiturin päästä portailta.

Tullirannan hiekkadyynialue on Jonssonin mukaan erinomainen myös lapsiperheille, mutta alueella ei ole ruokailupaikkoja eikä vessaa.

Se on myös Yyterin ongelma. Hiekkaranta on pitkä ja sen toisesta päässä, yleisellä rannalla voi pistäytyä kahvilla tai suihkussa, mutta naturistialueen lähellä on vain wc.

Naturistirantojen palveluissa olisikin Jonssonin mukaan parantamisen varaa. Myös rantojen määrää voisi lisätä.

– Niitä on aivan liian vähän. Suomessa on vähän ihmisiä ja paljon rantoja, joten paikkoja varmasti olisi. Onneksi mökkinaturismi, eli alasti olo kesäasunnolla on melko yleistä.

Naturismilla vain vähän jalansijaa Suomessa

Noin 30 vuotta nakurantoja kiertänyt uusimaalainen pariskunta toivoo, että maan suurimpien rantojen yhteyteen saisi pienen kaistaleen myös naturisteille. Myös naturistien oma vuoro uimahalliin olisi toivelistalla.

– Naturismi olisi oikein hyvä elämäntapa, mutta kun se on niin harvinaista, jää se täysin vieraaksi valtaosalle väestöstä, Olli Elo toteaa.

Monessa muussa Euroopan maassa naturismikulttuuri on aivan toista luokkaa. Tarjolla on muun muassa leirintäalueita ja jopa kaupunkeja, joissa ihmiset voivat liikkua luonnonmukaisessa asussaan ympäri vuorokauden.

Myös Elo suuntaa puolisonsa Leila Sillanpään kanssa mahdollisuuksien mukaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Esimerkiksi Ventspilsin dyynit Latviassa ovat tulleet tutuiksi.

Rantaretkeily on kuulunut pariskunnan harrastuksiin myös Suomen alueella. Esimerkiksi Yyterissä Elo on käynyt noin 200 kertaa, vaikka matkaa kotoa onkin noin 250 kilometriä. Pihlajasaari on puolestaan pariskunnan kotiranta. Sitä suosivat myös monet ystävät.

– Siellä näkee Suomen rannoista ehkä kaikkein eniten naturisteja, Elo toteaa.

Naku-uinti rajattua

Parin viime vuoden aikana Olli Elo ja Leila Sillanpää ovat jättäneet Porin reissut vähemmälle. Vaikka Yyterin lievästi loivenevassa rannassa on mukava kahlata, on rannan rajaus alkanut ärsyttää.

– Nakualueen rajaus on aivan hölmö. Eihän se ole rannalla ollenkaan.

Yyterin naturistialue katkeaa hieman ennen rantaviivaa. Siksi Porissa onkin väännetty siitä, saako uimaan mennä alastomana.

– Yyteri olisi muuten paras Suomen naturistirannoista, mutta siellä ei saa ainakaan virallisesti käydä uimassa alasti. On tylsää pukea uimapuku päälle, naturisti Kirsi Kallio toteaa.

Kallio on alkanut viihtyä Suomen rannoista parhaiten Hangossa. Hän on tosin valmis kulkemaan hyvän rannan perässä pidempäänkin. Kokemusta on muun muassa Brightonin, Barcelonan, Narvan, Vecakin ja Wienin naturistirannoista. Portugalin ja Ruotsin rantojen nimiä hän ei muista. Lisäksi tie on vienyt useille epävirallisille naturistirannoille ja sellaisille hiekkarannoille, joissa on saanut toteuttaa itseään vapaasti, kun muita ei ole näkynyt mailla halmeilla.

– Esimerkiksi Pohjoisella Jäämerellä on upeat hiekkarannat, eikä siellä ole ruuhkaa.

Panorannan leima

Alastomat vartalot herättävät naturismia tuntemattomien mielessä herkästi mielikuvia seksistä. Se ei kuitenkaan kuulu naturismiin – tai kuuluu yhtä lailla kuin ihmisten elämään muutenkin.

Siitä huolimatta monet nakurannat ovat keränneet kyseenalaista mainetta. Viimeisimpänä Yyteri on saanut sosiaalisessa mediassa ja blogikirjoituksissa panorannan leiman. Vaikka kirjoitukset ovat vain yksittäisiä, huhut kiertävät.

Luonnon helmassa vietit voivat ottaa vallan. Mari Klåvus

– Olenhan minä juttuja kuullut, mutta itse en ole sellaista hellyyttä koskaan rannalla saanut. Monta vuotta olen kyllä yrittänyt, rannalla iltaa istunut porilaismies naureskelee.

Nakuilua ilman seksiä

Puheet ovat kantautuneet myös Suomen Naturistiliiton puheenjohtaja Juha Jonssonin korviin. Hänen selvitystensä mukaan seksiä on harrastettu dyynialueen takana, varsinaisen naturistirannan ulkopuolella.

– Siellä on tapahtunut joskus niin, että pariskunta on tyydyttänyt fyysisiä tarpeitaan. Sillä ei luultavasti ole ollut mitään tekemistä naturistien kanssa vaan kyse on ollut ekshibitionistisesta tarpeesta harrastaa seksiä luonnossa kauniina päivänä.

Tarve ei liity naturisteihin tai naturistirantaan. Jonsson huomauttaa, että tänäkin kesänä on uutisoitu julkisella paikalla harrastetusta seksistä muun muassa Tampereen puistotapahtuman reunamilla ja Turussa Aurajoen rannalla.

Sen Jonsson myöntää, että naturismi saattaa joitakin kiihottaa. Esimerkiksi Pihlajasaareen rakennettiin tästä syystä aita naturistialueen ympärille jo yli kymmenen vuotta sitten.

– Alueen reunalla kävi ”puskarunkkareita”, jotka tyydyttivät itseään katsellen rannalla olevia naturisteja. Aidan rakentamisen jälkeen tällaista ongelmaa ei ole ollut

”Kunnioittakaa yksityisyyttämme”

Ranta kuin ranta, on naturistille tärkeintä saada nauttia siitä ilman rihman kiertämää ja pahoja puheita.

Jos yhden toiveen saisi esittää, toivoisi Juha Jonsson, että ulkopuoliset jättäisivät naturistit rauhaan ja antaisivat heidän nauttia elämäntavastaan.

– Naturistit eivät halua häiritä ketään. He kunnioittavat muiden yksityisyyttä. Samoin he toivoisivat, että heidän yksityisyyttään kunnioitettaisiin.

Ensimmäinen kerta vaatii rohkeutta

Nakurannalle voi mennä myös vaatteet päällä, kunhan ei mene sinne muita tuijottelemaan. Joskus oman itsensä voittaminen ja häveliäisyyden karistaminen vie hetken. Sen naturistitkin hyväksyvät.

– Ensimmäinen kerta vaatii rohkeutta. Jollekin voi olla helpompi olla ensin ilman ala- tai yläosaa, jotta olo ei ole niin paljastettu, porilaisseurueessa iltaa istunut mies opastaa.

Kun uskaltaa kokeilla, huomaa kuinka vapauttavaa alastomuus on. Porilainen naturisti

Hän vakuuttaa, että toisella kerralla on jo helpompaa.

– Kun uskaltaa kokeilla, huomaa kuinka vapauttavaa alastomuus on. Sitten tekeekin jo mieli päästä puristavista vaatteista eroon aina kun mahdollista.

Juhannukseen ovat vuosisatojen ajan kuuluneet juhannustaiat. Tänäkin kesänä useat suomalaiset keräilevät pilke silmäkulmassa kukkia tyynyjensä alle nähdäkseen tulevan kumppaninsa.

Väestöliiton psykologi Elina Nurminen haluaa kumota myytin, jonka mukaan rakkauden löytää, kun sitä vähiten odottaa. Hän kannustaa ihmisiä toimimaan ja etsimään aktiivisesti kumppania. Nurmisen mukaan "tämän päivän suurin taika on siinä, että me tiedämme laitteita, jotka kertovat meille, missä on ihmisiä, jotka etsivät kumppania".

Enää ei tarvitse heti etsinnän alussa siirtyä kotisohvaa pidemmälle. Joidenkin arvioiden mukaan joka viides pari löytää toisensa netin kautta. Kuitenkin esimerkiksi deittisovellus Tinderin käyttöön liittyy yhä häpeää, vaikka kumppania on aina etsitty tarjolla olevin keinoin.

Rakkauden etsintä ei ole nykyajan humpuukia

Tekniikan kehittyminen on muuttanut parinetsintää. Lehti-ilmoituksia jätettiin rakkauden toivossa vuosikymmenet, kunnes netin helppous syrjäytti vanhan keinon (MTV). Ilmoituksissa pyydettiin harvoin kuvaa, mutta nykyään Tinderin käyttö perustuu kokonaan kuville.

Väestöliiton psykologi Jaana Ojanen selittää Tinderin suosion johtuvan älypuhelinsovellusten kasvun sekä asennemuutosten lisäksi Tinderin helppoudesta. Lavatanssisukupolvet saattavat kauhistella Tinderin pinnallisuutta, vaikka Ojasen mukaan näillä parinetsintätavoilla on jotain yhteistäkin.

– Tinderissä parinmuodostus pohjautuu ensivaikutelmaan, joka perustuu pääosin valokuviin. Etukäteiskarsinta tehdään vain etäisyyden, iän ja sukupuolen perusteella. Tämä asetelma muistuttaa enemmän autenttista tilannetta, jossa valinta lähestyä toista ihmistä pohjautuu vahvasti ulkoisiin tekijöihin ja niistä muodostuneeseen ensivaikutelmaan.

Ihmisellä on sisäsyntyinen tarve antaa ja saada rakkautta, kiintyä muihin ihmisiin ja saada turvaa pysyvässä parisuhteessa. Jaana Ojanen

Netin deittisovellukset eivät ole nykyajan humpuukia. Jo 80-luvulla kone valjastettiin avuksi rakkauden etsintään. IEVA-ohjelmalla etsittiin emäntiä maaseudun miehille. Oulun maatalousnäyttelyssä lanseerattu ohjelma kartoitti kumppanitoiveet lomakkeen avulla ja tietokone laski pareille yhteensopivuuspisteitä.

Jaana Ojanen uskoo, että erilaiset kumppanin etsintäkeinot yrittävät vastata pohjimmiltaan samaan tarpeeseen.

– Ajattelen, että ihmisellä on sisäsyntyinen tarve antaa ja saada rakkautta, kiintyä muihin ihmisiin ja saada turvaa pysyvässä parisuhteessa. Keinot varmasti muuttuvat sen mukaan, mitä teknologia tuokaan tullessaan, mutta tarve pysyy samana.

Morsian lehti-ilmoituksella

Raili Kemppaisen vanhemmat löysivät toisensa lehti-ilmoituksella. Sodan jälkeinen rakkauden kaipuu näkyi lehtien sivuilla, kun ihmiset etsivät itselleen kirjekaveria. Raili Kemppaisen isä, Paltamolainen Tauno Tervonen, lähetti oman ilmoituksensa keväällä 1945. Ilmoitukseen tuli noin kahdeksankymmentä vastausta.

Yksi kirjeen lähettäneistä oli Kemppaisen äiti Elli Sopanen. Elli lähetti kirjeen mukana Taunolle valokuvansa ja löytämänsä neliapilan. Raili Kemppainen sanoo Taunolla olleen tapana vitsaillakin, että olisi pitänyt kutsua kymmenen tyttöä näytille.

Tapaaminen oli tämän rakkaustarinan alkamisen aikaan mahdotonta, sillä heillä ei ollut ylimääräistä rahaa. Useiden kirjeiden jälkeen Elli kuitenkin matkusti Paltamoon neljänsadan kilometrin päästä Puumalasta.

Tiet olivat lumessa, sillä niitä ei siihen aikaan hoidettu. Postiakaan ei vielä jaettu postilaatikoihin. Elli oli kuitenkin neuvokas ja toimelias nainen, joten hän haki postin ja käveli kuuden kilometrin matkan lumihangessa Taunon talolle. Tuleva appiukko antoi heti Ellille pisteitä haetusta postista.

Seuraavan kerran Paltamoon saapuessaan muutti Elli Taunon luokse lopullisesti. Heidät vihittiin tammikuussa 1946.

– Kummankin luonne oli sellainen, että minkä päätän, sen päätän. Ei ollut mahdollisuutta kulkea taaksepäin, Raili Kemppainen kertoo.

Raili syntyi parille seitsemän kuukauden päästä naimisiin menosta.

– Minulla oli isäni kulmakarvat. Kun ensimmäinen sukulainen kävi laitoksella, hän totesi: "Taunon se on", kertoo Raili Kemppainen.

Kirjeillä alkanut rakkaustarina kesti elämän myrskyt ja Railin vanhemmat pysyivät yhdessä loppuelämänsä.

Raili Kemppainen on itse ollut naimisissa jo 46 vuotta. Vuodet ovat hioneet ja opettaneet elämään kumppanin rinnalla.

– Ei juolahtaisi mieleenkään, että erottaisiin. Tehdään tarpeellisia siirtoja, jos muu ei auta. Ja voi sitä joskus panna suunsa kiinni, pohtii Raili Kemppainen.

Vehreät niityt houkuttelevat

Psykologi Jaana Ojanen kertoo, että tutkimusten mukaan päätöksenteko vaikeutuu, jos ihmisellä on paljon mahdollisuuksia. Jos vaihtoehtoja on paljon tai päätös on helppo perua, ihminen on todennäköisemmin tyytymätön päätökseensä.

Kun aita vehreämmille niityille on madaltunut, on vaikeampi pysähtyä ja tehdä pysyviä valintoja. Jaana Ojanen

Esimerkiksi Tinder-sovellus saattaa tuoda kymmeniä mahdollisuuksia kotisohvalle vain sormella pyyhkimällä. Monet käyttävät Tinderiä kuin peliä eivätkä halua syventää suhdetta pidemmälle. Mitä jos vielä täydellisempi tulee heti seuraavalla pyyhkäisyllä? Jaana Ojanen ei näe tätä nirsoutena.

– Itse kutsuisin ilmiötä nirsouden sijaan päätöksenteon vaikeudeksi. Kun aita vehreämmille niityille on madaltunut, on vaikeampi pysähtyä ja tehdä pysyviä valintoja, pohtii psykologi Jaana Ojanen.

Jos päätöksenteko on vaikeaa, voi kumppanin etsijä tehdä tietoisen valinnan siitä, että keskustelee vain yhden henkilön kanssa kerrallaan. Ojasen mukaan Tinder olisi hyvä sulkea, kun alkaa seurustella, jotta vehreämmät niityt eivät enää houkuttele.

Jaana Ojanen muistuttaa, ettei ketään voi löytää väkisin ja uuden kullan etsinnän pitäisi olla hauskaa.

– Pakonomainen kumppanin etsintä ei ole kovin hedelmällistä. Lähtökohtaisesti hyvinvoiva ihminen vetää enemmän puoleensa kuin sinkku, joka on kovin stressaantunut omasta sinkuudestaan tai jostain muusta.

Uuden liikennepalvelulain voimaantulo on vain muutaman päivän päässä. Siitä huolimatta eduskunta on jo kertaalleen käsitellyt yhden sen keskeisen pykälän muuttamista. Siis ennen kuin laki on tullut voimaan 1. päivä heinäkuuta.

Liikenne- ja viestintäministeriö haluaa muuttaa lain 25. pykälän sanamuotoa vastaamaan selvemmin tarkoitustaan. Pykälässä säädetään taksamittareista tai muista välineistä, joita taksien on käytettävä, jos matkan hinta perustuu matkan tai ajan mittaamiseen.

Eduskunnassa jo kertaalleen hyväksytyn lain muotoilun (1. heinäkuuta voimaan tuleva laki) ja ehdotetun muotoilun näet rinnakkain hallituksen esityksen HE86/2018 sivulta 75.

Voimassa olevassa laissa kirjoitetaan taksamittaria vastaavasta mittaustiedon luotettavuudesta sekä tiedon suojauksen tasosta. Uudessa ehdotuksessa sana vastaava on vaihtunut riittäväksi ja laitteet tai järjestelmät teknisiksi käyttöyhteyksiksi.

– Kun aloimme pohtia lain käytännön soveltamista eri viranomaisten kesken, totesimme että sen nykyinen sanamuoto ei ole selvin mahdollinen. Sen takia tulimme yhdessä johtopäätökseen, että täsmennetään lain sanamuotoa toimijoiden oikeusvarmuuden turvaamiseksi. Tarkoitushan ei muutu, mutta halusimme pykälän olevan selvärajainen, hallitusneuvos Laura Eiro Liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo.

Riittävä ei riitä lainvalmistelun asiantuntijalle

Lakitekstistä kehutun kirjan kirjoittanut oikeustieteen professori emeritus Matti Niemivuo on hieman eri mieltä sanamuodon selkeydestä.

– Tällaiset sanat, kuten riittävä, ovat aina ongelmallisia lakitekstissä, koska ne ovat niin tulkinnanvaraisia. Minusta pykälän alkuperäinen muotoilu on parempi ja selkeämpi. Saattaisin kehottaa eduskuntaa jopa harkitsemaan uuden muotoilun hylkäämistä.

Niemivuo kertoi näkemyksensä vain tämän yksittäisen pykälän kahdesta eri muotoilusta, ei lakikokonaisuudesta. Lainvalmistelua vuosikymmeniä seuranneena hän huomasi tekstistä myös virheen, jota ei saisi olla eduskuntaan vietävissä esityksissä.

– Huomauttaisin, että sana jollei on pykälässä tavutettu väärin [joll-ei]. Lakipykälissä on aina noudatettava kieliopin mukaista tavutusta [jol-lei].

Esitys 25. pykälän muuttamisesta on läpäissyt eduskunnassa ensimmäisen käsittelyn. Loput käsittelyt pyritään viemään läpi niin, että uusi muotoilu saataisiin voimaan syyskuussa tänä vuonna.

Nopea muutoskäsittely ilman uusia lausuntokierroksia on herättänyt ihmettelyä taksialalla. Liikenne- ja viestintäministeriö on perustellut aikataulua sillä, että muutokset ovat täsmennyksiä.

Trafille valvonnan kokonaisvastuu

Taksamittareita koskevan pykälän lisäksi hallitus esittää muutettavaksi mittalaitelakia siten, että mittarien valvonta keskitetään Liikenne- ja turvallisuusvirastolle, Trafille. Aiemmin taksamittarien valvonta on ollut myös Turvallisuus- ja kemikaaliviraston, Tukesin tehtävä.

– Todettiin, että toimijoiden ja valvovan viranomaisen kannalta on hankala tilanne, jos samaa asiaa valvoo kaksi viranomaista. On selkeämpää, että sekä varsinainen taksamittari että nämä muut laitteet ovat yhden valvovan viranomaisen vastuulla. Taksamittarien siirrosta Trafin valvottavaksi on myös keskusteltu jo aiemmin, koska niiden valvonta liittyy luontevasti liikennepuolen tehtäviin, hallitusneuvos Eiro perustelee.

Trafi ei ole vielä julkistanut määräyksiä niistä laitteista tai käyttöliittymistä, jotka kelpaavat matkan ja ajan mittaamiseen perustuvaan taksan määrittelyyn. Trafin tehtävä on kuitenkin määritellä, mikä on riittävä mittaustiedon luotettavuus sekä tiedon suojauksen taso näissä laitteissa.

– Trafi on valvova viranomainen tämänkin osalta. Toki se on uudenlaista osaamista vaativa tehtävä, Laura Eiro sanoo.

Taksiliitto kanteli oikeuskanslerille

Liikennepalvelulakia on esitelty muun muassa taksiautoilijoille monissa tilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Taksiliiton mielestä Trafin tilaisuuksissaan käyttämä aineisto on ollut osittain lainvastaista ja siitä syystä liitto on tehnyt Trafista kantelun oikeuskanslerille.

Kantelu on tehty ohjeista, joiden pohjana on taksamittarin osalta sama pykälä, jota juuri ollaan muuttamassa. Oikeuskanslerin virastosta kerrotaan, että kantelusta on lähetetty lausuntopyynnöt. Päätös valmistunee elokuussa.

Eduskunta on saanut keskiviikkona käsiteltäväkseen myös toisen liikennepalvelulain pykälän muutoksen. Sen taustalla on matkailuväen keskuudessa noussut huoli.

Liikennepalvelulakia on valmisteltu vuodesta 2015 lähtien eli kuluvalla hallituskaudella. Lain valmistelu on jaoteltu kolmeen osaan, joista kaksi on nyt saatu lähes valmiiksi. Kolmannen vaiheen lausuntokierros päättyi viime tiistaina.

Yksi ihminen on loukkaantunut vakavasti jokamiesluokan autokilpailussa Porissa juhannusaattona, kerrotaan Satakunnan pelastuslaitokselta. Onnettomuus sattui Hangassuon moottoriradalla pidetyn kilpailun aikana.

Poliisin mukaan kilpailussa mukana ollut auto suistui ulos radalta ja keski-ikäinen mies jäi sen alle.

Pelastuslaitoksen tietojen perusteella loukkaantunut olisi kuulunut kilpailun toimitsijoihin.

Päivystävä palomestari Janne Kumpulainen kertoo, että toimitsija olisi yrittänyt väistää, mutta ajoneuvo oli tullut radalta turvapenkan yli loukkaantuneen päälle.

– Kun pelastuslaitos saapui paikalle, siellä oli loukkaantunut ihminen, joka ei ollut puristuksissa, eikä häntä tarvinnut siirtää, ja kyseessä oli enemmänkin ensihoidollinen tehtävä, Kumpulainen kuvailee.

Kumpulaisen mukaan loukkaantunut ei ollut tajuissaan pelastuslaitoksen ollessa paikalla. Pelastuslaitos sai hälytyksen asiasta hieman ennen kello 13 päivällä.

Onnettomuudesta kertoi ensin Satakunnan Kansa.

Suomen ääriliikkeitä pitää vuonna 2018 kurissa äärimmäinen liikkumattomuus, yhteinen kansalaisuskontomme. Suvakit, natsit, kansallismieliset ja kansallismielettömät, kaikenväriset tolkun ihmiset ja tolkuttomat, piipertäjät ja ilmastonmuutoksen kieltäjät ovat rähmällään samassa temppelissä. Pyhitetty internet ja somen iankaikkinen keinoelämä. Niiden rukouskutsuun vastaamme kerran tunnissa, luojan kiitos.

Nettiuskonto on rauhanuskonto. Toki sen epäpyhiä kirjoituksia voi tulkita verisesti, mutta hedelmistään puu tunnetaan. ”Vihapuhe” on seurauksiltaan myönteinen ilmiö. Kantaväestöä se ei ole lietsonut poliittisiin murhiin. Päinvastoin. Somen höpöjuttuina pihisee ulos myrkky, joka sata vuotta sitten pullistui otsasuonissa ja lehdyköiden täydestä käyneessä propagandassa, kunnes räjähti terroriksi. Esivanhemmat kiinnittivät kivääriin rotanhäntäpistimen. Meille selfie-keppi piisaa kättäpidemmäksi.

Netti turruttaa. Sen ansiota on aikamme epäpoliittinenkin turvallisuus. Suomalaisia sapettaa yhtä paljon kuin ennenkin, mielenterveysongelmista päätellen jopa enemmän. Silti henkirikollisuus on alempana kuin ikinä. Joren ja Kartsan perinteiset puukotukset vähenevät siksi, että ryyppyrinkejä ei enää pyöri rannoilla eikä kämpilläkään.

Yrityshistoriikkia kyhätessäni kuulin isoilta pojilta tilaston ”työajan” käytöstä. Esimies kulkee käytävän päästä päähän, työpisteeltä toiselle. Jokainen kurkkauksen äkännyt alainen vaihtaa salamana näyttönsä ikkunaa. Luultavasti netti-istunnot hairahtuvat yhtä lailla päälliköillä – yksityisessä työhuoneessa, parhaan tietoturvan takana.

Hyvä näin. Asiaton selailu on pikkuharmi. Edellinen sisällissota syttyi liian raskaan ja eriarvoisen raatamisen takia.

Eivät nykysuomalaiset mistään syystä joukoittain niittaa lähimmäisiään.

Sumentavatko minua sekä punavihreät että sinivalkoiset ja leijonakuvioilla töhrityt silmälasit? En lainkaan havaitse sadan vuoden takaisen murhenäytelmän ja pitkän kuivan kesän 2018 yhtäläisyyttä. Mikä ihmeen kahtiajako ja asenteiden koventuminen?

Vapaussodan EU:ta, Venäjää tai kaukaisia maahantunkeutujia vastaan rajaan tämän ennustelun ulkopuolelle. Mutta sisällissota, luokkasota, veljessota, kansalaissota, vallankumous ja kapina tuskin rynkyttävät ovella. Eivät nykysuomalaiset mistään syystä joukoittain niittaa lähimmäisiään.

Paitsi jos netti kaatuu.

Kun ideologiat, poliitikot, sosiaaliryhmät ja kansanryhmät joutuvat suoraan lähikontaktiin, siis kasvokkain ja silmätysten, ne kiihottuvat toistensa kurkkuun. Syrjäytyneiltä yksilöiltä katkeaa valokaapelissa ainut linkki ihmisarvoon. Vailla älypuhelimiaan perheet ja työyhteisöt läkähtyvät fyysisestä pakkoläheisyydestä. Siskot ja veikot muuttuvat vihollisiksi. Ero näppäilystä ja piipityksistä ylikuumentaa päänupit puolueissa, etujärjestöissä ja hyväveli-verkostoissa. Ääriliikkeiden pääkallonpaikat siirtyvät bittiavaruudesta kaduille. Netitön tyhjiö täyttyy väkivallalla.

Miten varautua painajaiseen?

Hakukoneiden data todistaa, että radikalismia tuhat kertaa kiihottavampaa on onanismi.

Vanhusten nettikatkos ei kansakuntaa vaaranna. Sota on nuorten miesten hommaa, ehkä ärhäköityneiden naistenkin. Nuoriso on kärkkäintä pyssysille silloin, kun raha, työ ja mielekäs vapaa-aika ehtyvät. Poikkitieteellisen sotahistorian mukaan riskiryhmää riivaa h-hetkillä myös sukupuolinen turhautuminen. Tämä olotila ei taatusti ole hautautunut menneisyyteen. Hakukoneiden data todistaa, että radikalismia tuhat kertaa kiihottavampaa on onanismi.

Leipäjonojen maksullistaminen ei nostata massoja barrikadeille, mutta kurjalisto, keskiluokka ja eliitti repivät tarvittaessa väkisin digitaaliset sirkushuvinsa. Netti vastaa jokasuuntaisten mielialahäiriöiden lääkitystä. Mikään homeopatia tai vaihtoehtohoito ei sitä korvaa.

Vapise, hyvinvointi- ja oikeusvaltion lintukoto! Törkypalstojen, somen ja pelimaailmojen minimiresurssit on taattava kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa kriiseissä. Muuten käy kalpaten. Turhautumisuhkista yksi on kuolettavin. Aikuisviihdesivustojen kiinni hirttäminen tai hidastuminenkin läikyttää kärsimysten maljan yli kukkuroiden. Onanistikaartien liikekannallepano sytyttää seuraavan sisällissodan. Toivottavasti pornonsiirtoon on olemassa analoginen tai paperipainatteinen varajärjestelmä. Se on huoltovarmuutemme kohtalonkysymys.

Teemu Keskisarja

Teemu Keskisarja on historioitsija ja tietokirjailija, joka kirjoittaa paljon kuolleista ihmisistä.

Kuuden auton ketjukolarin raivaustyöt nelostiellä ovat päättyneet ja liikenne sujuu normaalisti.

Onnettomuus tapahtui alkuiltapäivästä 1,5 kilometriä Kujalan liittymästä etelään.

Kaksi autoista pystyi jatkamaan matkaansa, neljään tuli vaurioita ja ne hinattiin pois kolaripaikalta. Onnettomuuteen oli osallisina yhteensä 19 henkilöä. Heistä 2 henkilöä vietiin sairaalaan tarkistuttamaan vammojaan. Vakavilta loukkaantumisilta vältyttiin.

Liian pienillä turvaväleillä oli poliisin mukaan osuutta onnettomuuden syntymiseen.