Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet uskoo, että Kansainvälinen työjärjestö (engl. International Labour Organization, ILO) tulee puuttumaan tilanteeseen, jos Suomen valtio päättää asettaa alkuperäiskansamääritelmän, jota saamelaiset itse vastustavat.
Uudistettavan saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmä ei kuitenkaan suoranaisesti liity ILO 169 -sopimuksen ratifiointiin, muistuttaa Biaudet.
- Mielestäni se ei liity ILO-sopimuksen ratifiointiin. ILO-sopimus ei kerro kuka on alkuperäiskansa. Se voi antaa, jos valtio haluaa, teknisiä neuvoja kuinka määritellä tai ratkaista asia - mutta se on eri asia.
- Siellä on tiettyjä kriteereitä, jotka meillä nyt jo on laissa. Yksi niistä on itseidentifikaatio ja toinen kollektiivinen hyväksyntä. ILO-sopimuksen puitteissa saattaisi joskus tulla ajankohtaiseksi tilanne, jossa valtio määrää saamelaisten vastustuksesta huolimatta oman alkuperäiskansamääritelmänsä. Silloin varmasti ILO ja ILO:n asiantuntijakomitea puuttuisivat tilanteeseen ja olisivat sitä mieltä, että olemme rikkoneet sopimusta, sanoo Biaudet.
Osa ILO-sopimuksen vastustajista on kritisoinut muun muassa sitä, että joillain alueilla porosaamelaiset olisivat tulleet Norjasta (jutaessaan Norjan ja Suomen alueilla sijaitsevien laidunmaidensa välillä) eivätkä sen takia olisi tiettyjen Suomessa sijaitsevien alueiden alkuperäisiä asukkaita.
ILO 169 -sopimuksen mukaan alkuperäiskansa on alkuperäiskansa sillä alueella, missä heidän omaleimainen kulttuurinsa on syntynyt, kehittynyt ja vallinnut. Biaudet'kin tarkentaa, että sopimuksessa puhutaan kansasta, ei yksittäisistä ihmisistä.
- Kyse on koko kansan alueesta, saamelaisten alueesta kansana. Kysymys ei ehkä ole yhdestä henkilöstä ja siitä, onko hän ollut tietyllä alueella vai ei. Mutta saamelaiskäräjälaki on varmasti se tapa, jolla asia pitää ratkaista.
"Sopimus ei anna aihetta näin dramaattiseen keskusteluun"
Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet toivoo ihmisiltä pehmeämpää ajattelutapaa ILO-sopimuksen ratifioinnista puhuttaessa. Hänen mielestään keskustelu on karannut käsistä.
- Välillä tuntuu, että keskustelu on turhaan dramaattista. Keskustelu on tähän asti liittynyt enemmän luulopuheisiin ja mielikuviin, kuin itse ILO-sopimuksen sisältöön. On pelkoja puolin ja toisin ja se on aiheuttanut hyvinkin tulehtuneita välejä. Tällaiseen sopimus ei mielestäni anna aihetta.
- Toivoisin tietysti pehmeää ajattelua. Sitä, että joku kokee olevansa identiteetiltään saamelainen, ei määritellä missään laissa. Kenellekään ei ole mahdollisuutta toiselle sanoa, että et ole saamelainen. Mutta siihen, kuka saa osallistua saamelaiskäräjien valintaan ja kollektiiviseen päätöksentekoon, liittyy kollektiivi osuus, joka on määritelty laissa, sanoo Biaudet.
Vähemmistövaltuutettu julkaisi viime viikolla "99 kysymystä ja vastausta ILO 169 -sopimuksesta". Vähemmistövaltuutettu haluaa julkaisullaan hälventää ihmisten aiheettomia pelkoja ja lisätä yhteiskunnan tietoisuutta sopimuksesta ja sen tarkoituksesta.