Eduskunta käsittelee perjantaina hallituksen esitystä kaivoslain muuttamiseksi. Esityksen on tehnyt elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.).
Esitys koskee kullanhuuhdontalupien uusimista, joka tapahtuu kolmen vuoden välein.
Esityksessä kaivoslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kullanhuuhdontaluvan voimassaolon jatkamista koskeva päätös voitaisiin panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta.
Autto on iloinen
Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto iloitsee esityksestä, sillä hänen mielestään vuonna 2010 säädettyyn kaivoslakiin jäi puutteita, joiden korjaaminen on välttämätöntä.
– Kullanhuuhdonnan turvaaminen perinteisenä elinkeinona on tärkeää sekä sen itsensä ja suorien aluetaloudellistenvaikutusten vuoksi, mutta myös ympäri Suomea tulevien kullanhuuhdonnan harrastajien kannalta. Sillä on myös tärkeä merkitys Lapin imagon kannalta, jossa perinteisellä kullanhuuhdonnalla on tärkeä osa ja merkittävää potentiaalia hyödynnettäväksi myös esimerkiksi matkailuelinkeinon parissa, Autto kirjoittaa.
Autto teki joulukuussa 2013 samansisältöisen lakialoitteen, jonka allekirjoitti yhteensä 112 kansanedustajaa.
– Muutos parantaa huomattavasti kullanhuuhdonnan edellytyksiä, kun toimintaa ei enää jatkossa tarvitse keskeyttää kaivoslain mukaista kullanhuuhdontalupaa uusittaessa.
Auton mukaan Vapaavuoren ajama lakimuutos voi tulla voimaan heinäkuun alussa.
Saamelaiskäräjät ihmettelee kiirettä
Lapin Kansa Ságat kirjoittaa, että saamelaiskäräjien mielestä on outoa, että vain 2,5 vuotta vanhan lain yksittäistä pykälää aletaan muuttaa.
– Kaivoslain soveltamisesta oikeuskäytännössä ei ole ennakkopäätöksiä lakialoitteen piiriin kuuluvissa asioissa. Lakiesityksen vaikutuksia saamelaisten oikeuksiin ja saamelaiskulttuurin suojaan ei ole selvitetty eikä asiasta esimerkiksi käydä saamelaiskäräjälain § 9 mukaisia neuvotteluja, mitkä lain mukaan olisi käytävä, mikäli lain muutosta valmisteltaisiin ministeriöissä.
Saamelaiskäräjät arvostelee myös sitä, että lakialoite rajoittaisi saamelaisten perusoikeuksia ilman perusteltua syytä.
– Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan lakialoitteen tavoite rajata saamelaisten valitusoikeutta, saamelaisten perusoikeuden rajoittaminen, olisi vastoin kansainvälisten ihmisoikeussopimusten velvoitteita, saamelaiskäräjät kirjoittaa lausunnossaan.
"Kullankaivajat ovat joutuneet asiassa kärsijöiksi"
Saamelaiskäräjät korostaa lausunnossaan sitä, että työ- ja elinkeinoministeriö kiinnittäisi huomiota siihen, että Tukes hankkisi asiantuntemusta saamelaisten kotiseutualueen olosuhteista sekä saamelaiskulttuurista ja saamelaisten oikeuksista.
Saamelaiskäräjien mielestä työ- ja elinkeinoministeriön pitäisi ohjeistaa Tukesia kaivoslain toimeenpanossa nykyistä paremmin ja turvata sille tarvittavat resurssit. Myös Tukesin lupaprosessia pitäisi saamelaiskäräjien mukaan tehostaa.
– Saamelaiskäräjät on käytännössä kaikissa lausunnoissaan Tukesille esittänyt toimenpiteitä yhteistyön ja lupaharkinnan kehittämiseksi. Tukes on toistuvasti lähettänyt saamelaiskäräjille lausuttavaksi kaivoslain mukaisia lupahakemuksia, jotka eivät täytä kaivoslain velvoitteita eikä hakemuksessa ole riittäviä tietoja, jotta lupaa voisi myöntää. Saamelaiskäräjillä on ollut valmiudet ja halu tehdä Tukesin kanssa aidosti yhteistyötä kaivoslain toteuttamiseksi, mutta Tukesilla tahtoa ei ole ollut siihen. Kullankaivajat ovat joutuneet asiassa kärsijöiksi, koska kaivoslakia ei ole toimeenpantu asiallisesti.
– Saamelaiskäräjät ei ole vastustanut olemassa olevien, niin kutsuttujen lapiolupien voimassaolon jatkamista eikä ole valittanut niiden myöntämisestä oikeuteen. Lapiokaivu olemassa olevilla alueilla ei ole haitallista toimintaa. Saamelaiskäräjät on kuitenkin vastustanut koneellisen kullankaivun lupien myöntämistä, koska luvat eivät vastaa kaivoslain edellytyksiä, lausunnossa kirjoitetaan.