Pietarin Iisakinkirkon asemasta on käyty tulista kiistaa museoyhteisön ja ortodoksisen kirkon välillä.
Ortodoksinen kirkko saavutti riidassa merkittävän voiton tällä viikolla, kun Pietarin kuvernööri Georgi Poltavtšenko kertoi Iisakinkirkon siirtyvän valtiolta kirkon hallinnoitavaksi.
Tähän asti valtiollisena museona toiminut Iisakinkirkko on yksi Pietarin päänähtävyyksistä.
Ortodoksisen kirkon asema vahvistuu Venäjällä jatkuvasti, mutta tällä kehityksellä on myös paljon vastustajia.
Museonjohtaja kyseenalaistaa siirron
Iisakinkirkon museon kipakkasanaisen johtajan, Nikolai Burovin, mielestä nykyinen malli on ollut toimiva.
– Museolle tämä on raskas isku. Käytännössä tässä määritellään museon lähes 90-vuotinen historia uusiksi, Burov sanoi Ylelle puhelimitse perjantaina.
– Kirkko toki seisoo paikallaan kuten aiemminkin. Toivon, että se myös pysyy avoimena kaikille kävijöille uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta, kuten ortodoksinen kirkko lupaa.
Burov on johtanut Iisakinkirkon museota vuodesta 2008. Hän on Pietarin kulttuurielämässä näkyvä keskustelija, joka teki pitkän uran näyttelijänä ennen museomaailmaan siirtymistään.
– Suhtaudun Iisakinkirkkoon kuin iäkkääseen, arvokkaaseen sukulaiseen, Burov sanoi.
Siirron pelätään tuhoavan museon
Myös Pietarin museotyöntekijöiden liitto vastustaa siirtoa kannanotossaan. Sen mukaan päätös johtaa "yhden Venäjän menestyneimmän museon tuhoutumiseen."
– Ei ole epäilystä, etteikö [Iisakinkirkko] tuhoutuisi. Syy on se, että jokaisen museon työ on sen työntekijöiden varassa. Läheskään kaikki valtiollisen kulttuurilaitoksen työntekijät eivät ole valmiita tekemään töitä uskonnolliselle järjestölle, liitto huomauttaa.
Liiton mielestä tähän mennessä Iisakinkirkko on ollut esimerkki hedelmällisestä yhteistyöstä ortodoksisen kirkon ja museoiden välillä. Iisakinkirkossa pidettiin viime vuonna noin kaksi jumalanpalvelusta päivässä, vaikka samaan aikaan se toimi myös valtiollisena museona.
Liitto toivoo yhä kompromissia Iisakinkirkon asemasta.
Viime vuonna Iisakinkirkossa kävi liki neljä miljoonaa ihmistä.
Mistään pikasiirtymästä ei ole kuitenkaan kyse, sillä museon toimintojen ja kokoelmien luovutus ortodoksisen kirkon hallintaan kestää arviolta kaksi vuotta.
Kreml pesi kätensä riidasta
Presidentti Vladimir Putinin tiedottaja Dmitri Peskov ei suostunut kommentoimaan kirkollisen ja maallisen vallan kärhämää. Hän siirsi vastuun Iisakinkirkon asemasta Pietarin kaupungille.
– Tällaiset kysymykset täytyy osoittaa Pietarin johdolle, hän sanoi uutistoimisto Ria Novostin mukaan.
Riita on saanut paikallispoliitikot liikkeelle. Perjantaina Iisakinkirkko suljettiin tavanomaista aikaisemmin, koska opposition kaupunginvaltuutetut osoittivat mieltä kirkon portailla.
Taustalla pitkä kina
Iisakinkirkon asemasta on kiistelty jo pitkään. Kaksi vuotta sitten ortodoksinen kirkko joutui perääntymään, ja siirto valtiolta kirkolle peruuntui. Tuolloin Pietarin kaupunki perusteli päätöstä sillä, että siirron jälkeen kaikki kirkon ylläpito- ja kunnostuskulut siirtyisivät kaupungin kontolle.
Tähän asti Iisakinkirkon restaurointikuluista on vastannut museo itse pääsylipputuloillaan. Se ei ole saanut julkista tukea.
Uuden suunnitelman mukaan ortodoksinen kirkko saa Iisakinkirkon halltuunsa 49 vuodeksi. Museo siirtyy toimimaan muihin rakennuksiin, ja sisäänpääsymaksusta luovutaan.
Lippu museoon maksaa nyt 250 ruplaa eli noin neljä euroa. Ortodoksinen kirkko lupaa jatkaa museotoimintaa, mutta esimerkiksi Venäjän kulttuuriministeriö kyseenalaisti tämän uutistoimisto Interfaxille. Ministeriön mukaan museon ja jumalanpalvelusten yhdistäminen saman katon alle tulee olemaan erittäin vaikeaa.
Tsaari ratkaisi 150 vuotta sitten
Itse asiassa kahnaus Iisakinkirkon hallinnasta on jatkunut vielä paljon pidempään. Riippumaton radiokanava Eho Moskvy kaivoi esiin kertomuksen siitä, kuinka ensimmäisen kerran ortodoksinen kirkko vaati Iisakinkirkon rakennusta hallintaansa jo 1860-luvulla.
Tora ratkesi tsaarin käskyyn, jossa siirto ortodoksiselle kirkolle kiellettiin. Tuolloin ortodoksinen kirkko oli tosin osa valtiota.
– Iisakinkirkko on merkittävää valtiollista omaisuutta, johon on kassasta uhrattu yli 23 miljoonaa kansanrahaa ja neljäkymmentä vuotta työtä, radiokanava lainasi yli sata vuotta vanhaa käskyä.
– Siksi sen ylläpidon ja kunnon asiaankuuluvan suojelun tulee luonnollisesti olla hallituksen käsissä, käskyssä sanottiin.