Silloin kun poliisi tutkii vakavaa rikosta tai epäilty on ollut aiemminkin poliisin kuultavana, kuulustelukoppiin tulee epäillyn mukana lähes aina avustaja.
Asianajajien mielestä liian moni tutkinta tehdään kuitenkin ilman avustajaa.
– Lähtökohta pitäisi olla, että jos henkilöä kuullaan rikoksesta epäiltynä, avustajan pitäisi olla paikalla, sanoo Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola.
Rikosprosessissa esitutkinta luo pohjan syyteharkinnalle ja oikeudenkäynnille. Tämän vuoksi asianajajat pitävät tärkeänä, että puolustus on vahvasti mukana rikosjutun alkumetreistä lähtien.
– Puolustuksen pitäisi pystyä tuomaan näkökulmansa hyvin esille jo esitutkintavaiheessa, Ruohola sanoo.
Poliisi antaa esitutkinta-aineiston epäiltyjen ja heidän avustajiensa luettavaksi yleensä silloin, kun esitutkinta on kokonaan valmis. Asianajajat haluaisivat päästä kurkkimaan tutkinta-aineistoa jo kesken tutkinnan.
– Jos voisimme mahdollisimman aikaisessa vaiheessa reagoida asioihin tutkinnassa, se parantaisi epäillyn oikeusturvaa, Ruohola toteaa.
”Kyse on valistamisesta"
Silloin kun epäilty on ensimmäistä kertaa tekemisissä poliisin kanssa, hän ei välttämättä hoksaa, että hänellä olisi oikeus ottaa mukaansa asianajaja, vaikka usein tämä onkin periaatteessa tiedossa.
Asianajajaliiton puheenjohtajalla Jarkko Ruoholalla on tästä tuore esimerkki viime viikolta.
– Erään yrityksen edustaja otti yhteyttä ja kertoi, että hänet oli kutsuttu kuulusteluun aiemmin tehdyn yrityskaupan vuoksi. Hän ei ymmärtänyt lainkaan, miten hän olisi voinut syyllistyä rikokseen. Hänelle ei myös tullut mieleenkään, että hänen oikeuksiensa kannalta olisi ollut tärkeää, että asianajaja olisi ollut mukana kuulusteluissa.
Ruohola ei halua eikä voi kertoa tarkemmin kyseisen asiakkaansa tapauksesta. Hän kuitenkin sanoo, että hänen asiakastaan epäillään rikoksesta, josta voisi tulla vuosien vankeusrangaistus.
– Kyse on valistamisesta. Poliisin pitäisi kertoa nykyistä paremmin epäillylle, että hänelle on oikeus ottaa asianajaja mukaan kuulusteluun.
”Ei ankarampia rangaistuksia”
Oikeusministeriössä tehdään parhaillaan tutkimusta, jossa pyritään selvittämään kansalaisten oikeustajua. Tutkimuksessa haastatellaan suuri määrä kansalaisia ja oikeusalan ihmisiä. Tutkimuksen on määrä valmistua kesällä.
Oikeusministeri Jari Lindström (ps.) ei lähde arvailemaan selvityksen tuloksia, mutta hän lupaa, että niitä luetaan tarkasti.
– Kun selvitys on valmis, me istumme hallituksessa jollain kokoonpanolla alas ja pohdimme, millaisia johtopäätöksiä olisi syytä vetää. Yleinen linjaus hallitusohjelmassa on ollut rangaistusten tiukentaminen, Lindström toteaa.
Oikeusministeri lausui näkemyksiään tänään Suomen Asianajajaliiton järjestämässä Asianajajapäivässä.Asianajajat pitävät hyvänä, että kansalaisten oikeustajua selvitetään. Jos kansalaiset vaativat ankarampia rangaistuksia, asianajajat eivät yhdy siihen näkemykseen. Se ei ole suuri yllätys, etteivät asianajajat halua Suomeen nykyistä ankarampia rangaistuksia.
– Suomen rangaistusjärjestelmä on ihan kohdillaan. Ei meillä ole tarvetta rangaistusten yleisen linjan korottamiseen, Ruohola toteaa.