Myrsky riepotteli torstaina Suomen merialueita. Tallink Siljan ja Viking Linen risteilyalukset liikennöivät lähes normaalisti, vaikka aallokon korkeus Itämerellä hipoi ennätyslukemia ja tuuli oli puuskissa yli 30 m/s.
Kuinka huono sään pitää olla, että risteilylaivat jäisivät satamaan?
– Kyllä silloin sään pitää olla todella huono. Itämerellä seilaavat laivat on tehty kestämään olosuhteet, mitä Itämerellä on. Myös miehistö on hyvin koulutettuja ja tietävät, mihin alukset kykenevät, kertoo merenkulkujohtaja Tuomas Routa Trafista.
Routa sanoo, että torstain myrsky oli kyllä meriolosuhteiden näkökulmasta poikkeuksellinen.
– Myrskyt on merellä ihan normaaleja ilmiöitä, nyt meillä oli erityisen kova myrsky.
Olosuhteet rajummat kuin Estonian upotessa
Torstain myrskyssä aallokko oli merialuille paljon suurempaa kuin esimerkiksi Estonia-turman aikana vuonna 1994.
Merkitsevä aallonkorkeus oli Estonian upotessa noin neljä metriä, yksittäiset aallot saattoivat olla noin kuusi, jopa kahdeksan metriä korkeita. Torstain myrskyssä merkitsevä aallonkorkeus oli paikoin 8,2 metriä ja korkein mitattu aalto oli 15-metrinen.
Routa, joka on taustaltaan laivainsinööri, vakuuttaa, että Itämerellä seilaavat nykylaivat on tehty kestämään kovia tyrskyjä ja niillä liikennöiminen on eilisen kaltaisissa olosuhteissa turvallista.
– Keularakenteet, keulaportit ja vesitiiviys ovat aivan erilaisen huomion kohteena nykyään kuin mitä ne olivat Estonian aikana.
Torstain myrsky aiheutti laivaliikenteessä myöhästymisiä muutamalle alukselle. Roudan mukaan se kertoo siitä, että turvallisuudesta on huolehdittu asianmukaisesti.
– Minusta on hyvä, että laivat ovat viivästyneet. Tämä kertoo siitä, että on huolehdittu paitsi turvallisuudesta myös matkustajien viihtyvyydestä. Kun laiva reititetään eri tavalla, niin keinuminen ei myrskytuulissa ole niin paha kuin se voisi olla. On myös hyvää vastuullista toimintaa, että Långnäsin satama Ahvenanmaalla on jätetty väliin.
Kapteeni päättää, lähdetäänkö myrskyyn
Mitään varsinaista tuulennopeuden tai aallonkorkeuden riskirajaa ei Roudan mukaan aluksilla ole. Päätös lähteä myrskymerelle on monen asian summa.
– Ei ole olemassa tiettyä aallon korkeutta, mitä jokin laiva kestää tai ei kestä. Suuret laivat pärjäävät kovemmassakin kelissä hyvin. Merelle lähtiessä laivan päällikön pitää ottaa huomioon muun muassa aallokko, aallokon suunnat, aluksen lastit, tuulen suunnat.
Tallink Siljan viestintäpäällikkö Marika Nöjd kertoo, että myrskytilanteessa kapteeni päättää viime kädessä, lähteekö laiva liikenteeseen.
– Nykylaivastolla ei ole yhtään kertaa tarvinnut jäädä satamaan. Laivat kestävät, mutta jos tuulisi yhtä soittoa yli 30 m/s, niin silloin alkaa olla jo tilanne vähän haastavampi, mutta reitistä riippuen kapteeni tekisi silloinkin päätöksen.
Trafin Routa huomauttaa, että huonolla kelillä laivan päällikön ammattitaito on ratkaisevassa asemassa.
– Laivaa pitää osata myös ajaa huonolla kelillä. Samalla lailla kun autoa on osattava ajaa liukkaalla, hän rinnastaa.
Trafin tietoon kaksi onnettomuutta
Roudan mukaan Trafille ilmoitettiin torstain myrskyyn liittyen kaksi onnettomuutta. Yksi onnettomuus sattui Maarianhaminassa, kun Viking Grace -alus kolhi laituriin.
Toinen Trafille ilmoitettu tapaus sattui Hangon satamassa, jossa rahtialuksen köydet katkesivat ja liikkeelle lähtenyt alus jouduttiin hinaamaan takaisin satamaan. Karkumatkalla ollut alus törmäsi toiseen laivaan aiheuttaen pieniä peltivaurioita.
Lisäksi torstaina Tallink Silja tiedotti onnettomuudesta, jossa Romantika-laivan tutka-antenni rysähti päin laivan ikkunaa rikkoen sen.