Kun kipu on kroonista, oli se sitten henkistä tai fyysistä, siihen voi auttaa psykofyysinen fysioterapia. Vaikka lähestymistapa ei ole kaikista yleisin fysioterapian muoto, on psykofyysistä fysioterapiaa tarjottu täydennyskoulutusopintoina ammattikorkeakoulussa Tampereella jo vuodesta 1993.
Kela korvaa osana kuntoutusta
Kesällä 2016 julkaistiin Kelan rahoittama ja Metropolia Ammattikorkeakoulun toteuttama arviointitutkimus, jossa todettiin psykofyysisen fysioterapian soveltuvan Kelan järjestämään kuntoutukseen.
– Jos asiakasta hoitava julkisen terveydenhuollon yksikkö suosittelee psykofyysistä fysioterapiaa kuntoutussuunnitelmassa, voivat asiakas ja hänen valitsemansa terapeutti hyödyntää sitä menetelmänä vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa, kertoo Kelan suunnittelija Johanna Rouvinen.
– Edellytyksenä on, että terapeutilla on asianmukainen koulutus psykofyysisestä fysioterapiasta.
Osallistumisen ja suoriutumisen rajoitteita voi olla eri toimintakyvyn osa-alueilla, kuten liikkumisessa, kommunikoinnissa, oppimisessa tai itsestä huolehtimisessa. Johanna Rouvinen
Psykofyysisesta fysioterapiasta itsestään ei varsinaisesti anneta päätöstä Kelasta, vaan se voi toimia menetelmänä silloin, jos asiakas saa edellytysten täyttyessä päätöksen fysioterapiasta vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena.
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntäminen edellyttää muun muassa, että asiakkaalla on vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve ja hänelle on sairauteen tai vammaan liittyen huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa kotona, opiskelussa, työelämässä tai muissa elämäntilanteissa.
Osallistumisen ja suoriutumisen rajoitteita voi olla eri toimintakyvyn osa-alueilla, kuten liikkumisessa, kommunikoinnissa, oppimisessa tai itsestä huolehtimisessa.
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntarjoajat on kilpailutettu, ja asiakas voi valita terapeuttinsa Kelan kanssa sopimuksen tehneiden palveluntarjoajien joukosta.
Sopimuksen tehneet palveluntuottajat löytyvät Kelan nettisivuilta Palveluntuottajan haku-palvelusta.
Keho on läsnä tässä hetkessä
Suomen Psykofyysisen Fysioterapian yhdistyksen varapuheenjohtaja Hannele Laitinen korostaa, että keho ja mieli ovat aina yhtä.
Yhteys toimii moneen suuntaan. Esimerkiksi stressi saattaa aiheuttaa fyysisiä oireita, ja toisaalta mielenhallinta voi auttaa kroonisten kiputilojen käsittelyssä.
Perinteiseen fysioterapiaan tottunut voi hämmästyä, jos kokeilee ensimmäistä kertaa psykofyysistä fysioterapiaa. Asiakkaalle ei kerrota ulkoapäin, miten hänen täytyy toimia, vaan toimintamallit etsitään asiakkaan omasta tekemisestä.
Tarkoitus on tuoda keho tähän hetkeen ja etsiä yhteyksiä, jotka muodostavat henkisiä tai fyysisiä kipuja.
Kehon tuntemuksia ei analysoida, mutta ne havaitaan ja koetaan.
Mikä tahansa tilanne on, keho reagoi aina ensimmäisenä. Hannele Laitinen
Hannele Laitisen mukaan psykofyysinen fysioterapia voi joskus toimia niin hyvin, että kivut lakkaavat kokonaan.
– Ihminen oppii olemaan kipujen kanssa. Se on edelleen läsnä, muttei huutava ja suurin oire. Voidaan löytää myös keinoja kivun kanssa pärjäämiseen, kunnes se poistuu pikkuhiljaa.
Kipua voi myös oppia säätelemään, vaikkei se kokonaan katoaisikaan.
Psykofyysinen fysioterapia voi auttaa henkilöä, jolle normaalit fysioterapeutin ohjeet eivät riitä tai ovat liian raskaita.
Hoitomuoto traumatisoituneelle
Kroonisten kipujen lisäksi psykofyysinen fysioterapia voi helpottaa psykosomaattisia oireita.
Esimerkiksi traumoja kokeneilla voi post-traumaattisen stressioireyhtymän myötä olla traumatisoitumisesta johtuvia kehollisia reaktioita, joita ei aina osata yhdistää henkiseen hyvinvointiin.
– Mikä tahansa tilanne on, keho reagoi aina ensimmäisenä. Kehon reaktiot ovat pakene, taistele tai jähmety. Näillä vaihtoehtoilla tapahtuvat ensireaktiot, ja sen jälkeen vasta tulevat mielen tasolla tapahtuvat reaktiot.
Myös vielä tiedostamaton trauma voi nostaa esiin fyysisiä oireita, jotka katoavat, kun kokemuksia ja tunteita alkaa käsitellä.
Länsimaissa keho ja mieli ajatellaan hyvin erillään. Onneksi se on muuttumassa. Hannele Laitinen
– Minulla on asiakkaita, jotka ovat käyneet vuosia psykoterapiassa. Sitten olen aloittanut heidän kanssaan psykofyysisen fysioterapian. Pian olen saanut palautetta, että tunteet ovat alkaneet näkyä. Aikaisemmin asiakas on voinut puhua jostakin ilman, että mikään näkyy kasvoilla tai kehonkielessä.
Kun fyysinen puoli on lähtenyt purkautumaan, on edistytty paljon myös psykoterapian puolella.
Krooniset kivut, stressi tai mikä tahansa jatkuva kiputila on riittävä syy hakeutua psykofyysiseen fysioterapiaan.
Vaikka suuntaus ei ole järin tunnettu, ei kehon ja mielen yhteyden tunnistaminen ole uusi ajatus.
– Itämaisessa lääketieteessä kehon ja mielen yhteydellä on todella pitkät perinteet. Länsimaissa keho ja mieli ajatellaan hyvin erillään. Onneksi se on muuttumassa. Mutta jostain syystä länsimaissa pidetään tärkeimpänä järjellä ja ajatuksella tapahtuvaa tekemistä, vaikka meillä on kehossa todella paljon tietoa, Laitinen korostaa.