Mietintö uudesta saamelaiskäräjälaista on antamassa oikean suunnan saamelaisasioiden suhteen, mutta ei tuo mukanaan vielä kovin radikaaleja muutoksia, sanoo kansainvälisen oikeuden professor Martin Scheinin. Hänen mielestään tämän työn yhteydessä valtiovalta ja saamelaiset ovat löytäneet yhteisen sävelen tavoitteenaan parantaa saamelaisten itsemääräämistä.
- Siinä on pystytty saavuttamaan yhteisymmärrys saamelaisten ja erinäisten ministeriöiden edustajien kesken ja suuntana on saamelaisten itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja heidän itsehallintoaan vahvistettaisiin pienin askelin. Eihän tässä mitään radikaalia ole tässä ehdotuksessa, mutta suunta on joka tapauksessa oikeaan päin.
"Nykyisessä laissa epäkohta saamelaismääritelmässä"
Scheininin mielestä uudella lailla päästäisiin kritiikistä, jota nykyinen laki on aiheuttanut erityisesti saamelaismääritelmän osalta.
Jos Suomeen saataisiin vihdoinkin selkeämpi saamelaismääritelmä, jonka saamelaiset itsekin hyväksyvät, päästäisiin turhista riidoista asian ympärillä, arvelee Scheinin.
- Ongelmahan on se, että se on johtanut jatkuvaan riitelyyn ja tilanteeseen, jossa saamelaiset itse eivät tunnusta oikeaksi sitä saamelaismääritelmää, jonka valtio on lakiinsa säätänyt. Se on se nykyisen tilanteen epäkohta ja se jatkuu niin kauan, kunnes me päästään saamelaisten kanssa yhteisymmärrykseen paremmasta saamelaismääritelmäpykälästä.
"Ryhmähyväksyntä on hyvä lisäys uuteen saamelaismääritelmään"
Uudessa lakiehdotuksessa yksilön identifioitumisen lisäksi vaaditaan myös ryhmän hyväksyntä ja se on Scheininin mielestä hyvä kriteeri ihmisten hyväksymiselle saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
Ryhmän halu hyväksyä yksilö saamelaiseksi ei ole mielivaltaista, vaan se pohjautuu selkeisiin ja objektiivisiin kritereereihin kuten sukuyhteisöön kuulumiseen ja kielitaitoon, jatkaa Scheinin.
- Kyllä siinä ilman muuta mennään eteenpäin tässä kaksipuolisessa itseidentifikaatiossa saamelaisuuden pääkriteerinä. Sitten tärkeintä on se, että tämä pystytään myös yhdessä toteuttamaan niin, ettei ole jännitettä valtiovallan ja saamelaiskäräjien kesken, vaan ymmärretään että tämä on yhdessä rakennettu määritelmä. Ja sen pohjalta lähdetään jatkamaan objektiivisin perustein ja tarvittaessa sitten tuomioistuimet ratkaisee kiistakysymykset.