Afrikan itäpuolella sijaitsevassa Madagaskarin saarivaltiossa ei nyt mene hyvin.
Varsinkin maan eteläosassa, Grand Sudin alueella ollaan humanitaarisen kriisin partaalla. Ruoka-apua tarvitsevien määrä kaksinkertaistui viime syksyn aikana 700 000 ihmisestä yli 1,3 miljoonaan, YK:n alainen Maailman ruokaohjelma WFP arvioi. Se on 35 prosenttia alueen asukkaista.
Lapsista 135 000 kärsii jonkinasteisesta aliravitsemuksesta, heistä 27 000 vakavaksi luokitellusta aliravitsemuksesta. Kolme neljästä lapsesta kerjää ja etsii nyt ruokaa sen sijasta, että kävisi koulua.
Alueella on normaalisti sadekausi marras-joulukuussa, mutta nyt sateet jäivät liki kokonaan väliin, jo kolmantena vuonna peräkkäin.
– Koko alueella satoi vain yhtenä päivänä, kertoo WFP:n aluejohtaja Lola Castro.
Myrskytuulia sen sijaan on riittänyt, ja kovat tuulet ovat tuhonneet vähänkin sadon.
Ruoka kallistuu, töitä ei ole
Normaalisti alueen asukkaat elättävät itseään satunnaistöillä tammi–huhtikuun välisen ajan, uutta satokautta odotellessaan.
Nyt tilanne on koronapandemian takia toinen. Ensinnäkin ruuan hinta on noussut voimakkaasti. Samalla mahdollisuudet saada palkkatyötä ovat hyvin huonot, joten perheet ovat joutuneet myymään omaisuuttaan ja lähtemään kotiseuduiltaan kauemmas työnhakuun.
– Tänä vuonna töitä ei ole saatavilla, ei kaupungeissa eikä maaseudulla, kuivuuden ja koronapandemian takia, sanoo Castro.
Tuloksena on, että ruuasta on jo paha pula. Ihmiset syövät mitä vain selvitäkseen.
– Kaktusta sekoitettuna saveen, juuria, lehtiä, siemeniä, mitä vain löytyy, kuvailee Castro.
Tosin tänä vuonna jopa yleisesti vararavintona käytetty Opuntia-kasvisuvun päärynäkaktuskin on monin paikoin kuivunut. Kaktukseen ja vaikkapa tamarindihedelmän mehuun sekoitetaan valkoista savea eli kaoliinia, joka ei ole vaarallista, muttei myöskään sisällä ravintoa.
Pandemia vähentää avustusrahaa
Ongelmaa pahentaa se, että tänä vuonna pandemian kurittamat länsimaat ovat hidastelleet tai säästäneet kokonaan avustusrahoissa. Ruoka-apuun tarvittavia varoja ei ole tullut tarpeeksi tai rahojen tulo on viipynyt.
WFP:kin tarvitsee nyt nopeasti 35 miljoonaa dollaria eli 29 miljoonaa euroa. Sillä kustannettaisiin ruoka-apua perheille sekä kouluruokailua, jotta lapset voisivat palata takaisin kouluihin.
Madagaskar on maailman köyhimpiä maita. Se on myös kärsinyt pahasti ilmastonmuutoksen lisäämistä sään ääri-ilmiöistä. Pyörremyrskyt, kuivuuskaudet, tulvat ja luonnonilmiöt kuten heinäsirkkaparvet ovat riivanneet saarta tiheästi. Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviraston mukaan saarelle on viimeisten 35 vuoden aikana osunut yli 50 luonnonkatastrofia, ja niiden perässä yleensä nälkää ja kulkutauteja.
Taustalla on toki myös muita tekijöitä.
Ranskan siirtomaahallinto ja vuoden 1960 itsenäistymisen jälkeen maan oma hallitus ei ole kyennyt kohentamaan elintarvikeomavaraisuutta tai rakentamaan köyhään eteläosaan tarpeeksi teitä ja sähkölinjoja. Myös hyvien vuosien ylijäämäsadon varastointi on puutteellista.
Alueella saadaan keskimäärin 350 milliä sadetta vuodessa, mikä on noin puolet Etelä-Suomen määrästä. Silti siellä kasvatetaan maissia, joka tarvitsisi kasvaakseen enemmän vettä.
Viime vuonna sato jäi Etelä-Madagaskarissa kuivuuden vuoksi 70 prosenttia normaalia pienemmäksi. Tämä nosti jo syksyllä esimerkiksi riisin hinnan kaksinkertaiseksi vuoteen 2019 verrattuna.
Madagaskar ei ole Suomen kehitysavun kohdemaa. WFP:tä Suomi tuki vuonna 2019 kahdeksalla miljoonalla eurolla.
Lue lisää: