Ajattelu ja arkisten asioiden hoito. Niihin tamperelainen Laura Tähkävuori, 32, haluaa käyttää aikaa, joten hän tekee palkkatyötä viestintäsuunnittelijana tavallisesti vain neljänä päivänä viikossa.
– Haluan ajatella asioita rauhassa loppuun asti. Luen kaunokirjallisuutta, käyn taidenäyttelyissä. Voin viedä kengät suutariin tai soittaa verottajalle, mitään asioita ei tarvitse siirtää arkisin neljän jälkeen hoidettavaksi.
Tänä vuonna työaika on tosin ollut vain kolme päivää viikossa, koska korona sotki suunnitellun kirjoitusprojektin. Lisääntynyt vapaa-aika tuli kuitenkin tarpeeseen.
– Korona oli keväällä henkisesti niin hallitseva juttu, että en tiedä, miten pää olisi kestänyt enempää.
– Pidän työnteosta, mutta pidän monesta muustakin asiasta elämässä. Vaikka osa-aikatyötä tekevään isketään helposti elämäntapalaiskottelijan leima, tasapaino on parempi näin, hän sanoo.
Miten tärkeä työ on sinulle? Tässä jutussa voit vastata keskeisiin kysymyksiin siitä, millainen suhde sinulla on työhön. Jutun lopussa näet, miten muut lukijat ovat vastanneet kysymyksiin.
Ei vain rahan takia
Osa-aikatyössä palkka on pienempi kuin viisipäiväistä viikkoa tehdessä, mutta niin on myös veroprosentti. Kun ei ole totuttautunut korkeaan elintasoon, vähempikin riittää, Laura Tähkävuori perustelee.
– Monelle työelämä on kultainen häkki: palkka tuo elintason, josta on vaikea irrottautua.
Tähkävuori kuulostaa tyypilliseltä sukupolvensa edustajalta.
Uusimman Nuorisobarometrin mukaan millenniaalit toivovat erityisesti, että työ vastaa omia arvoja ja on merkityksellistä. He eivät halua tehdä työtä vain pakon tai rahan takia.
Nuoret myös pitävät vapaa-aikaa, ihmissuhteita, kotia ja perhettä sekä omaa terveyttä tärkeämpinä arvoina.
"Olisin silti aina kätilö"
Oululainen kätilö Ira Talvisara, 31, työskentelee sairaanhoitajana. Hänen työaikansa on yleensä kahdeksasta kahteen arkisin. Kuuden tunnin työpäivä lyhentää lasten päivähoitoaikaa ja jättää enemmän aikaa harrastuksille ja ruuanlaitolle.
– Tuntuu, että lyhyemmällä työajalla olen tehokkaampi sekä töissä että kotona. En väsy töistä ja jaksan touhuta vapaa-ajalla.
Kelan maksamaa lastenhoidon tukea Talvisara ei enää saa, sillä lapsista nuorempikin on jo täyttänyt kolme.
– Ei se joustava hoitoraha kovin paljon kompensoinut, mutta laskin, etten tässä hirveästi häviä. Vapaa-aika on tärkeämpää kuin raha.
Talvisara voisi vähentää työaikaa jopa pariin–kolmeen päivään viikossa, jos puolison palkka riittäisi kaikkiin perheen menoihin. Kokonaan hän ei kuitenkaan jäisi pois töistä, sillä työssä saa haastaa ja toteuttaa itseään.
– Vaikka olisin ihan toisessa työssä, olisin silti aina kätilö. Työ ja ammattiylpeys ovat osa omaa identiteettiä, Talvisara sanoo.
Miksi ammatti pitää kertoa aina ensin?
Ihminen, vapaa kirjoittaja ja vapaa ajattelija. Näin Laura Tähkävuori määrittelee itsensä.
Hänestä on hassua, että uusia ihmisiä tavatessa ammatti kerrotaan usein heti alkuun. Hän arvelee työläistaustansa selittävän sitä.
– Vaikka olen yliopiston kasvatti, tulen perheestä, jossa työ on ollut yksi osa-alue elämässä, ei identiteetin jatke.
Moni kolmekymppinen on nähnyt, miten isä tai äiti on masentunut, kun työ on mennyt alta, sanoo Laura Tähkävuori. Hänen mukaansa se on osaltaan edistänyt joustavan ammatti-identiteetin omaksumista.
– Se on sukupolvikokemus monille, että älä rakenna työn varaan, koska tilanne voi muuttua.
Työidentiteetin etsintä vaikeutunut
Laura Tähkävuori ja Ira Talvisara ovat onnekkaita, koska he saavat tehdä itselleen merkityksellistä työtä ja vieläpä määritellä työnsä määrän.
Oman identiteetin löytäminen on nimittäin vaikeutunut, sanoo identiteettiä tutkinut psykologian tohtori Elina Marttinen.
Vaikeudet oman itsen löytämiseen liittyvät muun muassa siihen, että mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on niin paljon.
Jokainen valinta tuntuu sulkevan muita pois. Mitä jos se, jonka nyt jätin valitsematta, olisikin ollut se juuri oikealta ja omalta tuntuva juttu?
Opiskeluun tai uraan liittyvien valintojen tekemistä vaikeuttaa lisäksi jatkuva muutospuhe, Marttinen sanoo. Jos kaikki muuttuu koko ajan, kuka osaa sanoa, millaista työtä tulevaisuudessa on tarjolla?
Epäselvä identiteetti on yhteydessä muun muassa masennuksen ja ahdistuksen oireisiin ja uupumukseen.
– Nuorilla on paineita siitä, että oman opiskelualan tai ensimmäisen työpaikan pitäisi heti tuntua siltä, että tämä on juuri sitä mitä haluan.
Harmaa arki ja peruspuurtaminen vaikea kestää
Sosiaalisen median kiillotettu todellisuus saa toisten elämän helposti näyttämään pelkältä huippuhetkien sarjalta, Marttinen sanoo.
– Mikään ei kuitenkaan tunnu miltään, jos aina on “tosi huippua”. Välillä on harmaata arkea ja peruspuurtamista, sen tiedostaminen on hämärtynyt, Marttinen arvioi.
Mitä tekee key account manager? Tai erityisasiantuntija? Tittelit ja työnkuvat ovat ulkopuolisille helposti täyttä hepreaa. Omakin työtehtävä voi olla niin monimutkaisen ketjun osa, että sen merkitys voi olla vaikea hahmottaa.
Kuitenkin merkityksellisyyden tunne on ihmisen hyvinvoinnin avaintekijä. Työelämässä se voi työpsykologi Jaakko Sahimaan mukaan jopa lisätä tuottavuutta.
Mutta pitääkö jokaisen löytää oma unelmatyönsä, jota tekisi, vaikka siitä ei maksettaisi?
Ei tarvitse, Sahimaa vastaa. Sekin on ihan ok, että ilmaantuu työpaikalle oikeaan aikaan, hoitaa hommat ja lähtee sitten kotiin.
– Joillekin työ on vain työtä, jota tekemällä saa leivän pöytään ja voita leivän päälle. Riittää, että se on mielekästä ja siinä saa käyttää omaa osaamista.
Merkitystä elämälleen voi löytää myös esimerkiksi harrastuksen tai vapaaehtoistyön kautta, Sahimaa sanoo.
Myös oman työn merkitys muille on tärkeää
Ira Talvisaraa sairaanhoitajan työssä motivoivat hoitotyön vastuullisuus ja työssä kehittyminen.
– Työstä saa onnistumisen kokemuksia, ja voi tuoda esiin omaa osaamista eri tavalla kuin kotona. Suurin osa asiakkaista on tyytyväisiä, he tulevat kuulluksi ja ymmärretyiksi.
Laura Tähkävuorta työ hoitotarvikkeiden logistiikkaa hoitavan yrityksen viestinnässä motivoi muun muassa siksi, että sillä on suuri merkitys muille.
– Yritys on yhteiskunnallisesti merkittävä toimija ja tärkeä osa ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden varmistamista.
Haaveena tasapainoinen työelämä
Unelmien työelämässä olisi Laura Tähkävuoren mielestä sekä kirjoittamista että fyysistä työtä, kuten siivoamista, sekä riittävästi vapaa-aikaa.
– Olen kiitollinen siitä, että saan tehdä työtä, johon minulla on koulutus ja jossa olen hyvä. Ihmisten pitäisi kuitenkin tehdä vähän eri alojen töitä. Se loisi tasa-arvoa ja auttaisi ihmisiä ymmärtämään paremmin toisiaan.
Jos ihmisillä olisi enemmän aikaa itselleen ja toisilleen, niin uupumusta olisi vähemmän, Tähkävuori uskoo.
– Saataisiin paljon tasapainoisempi työelämä ja ehkä myös yhteiskunta, kun siihen olisi jo sisään rakennettuna se, että on enemmän aikaa.
Luit juuri jutun, joka on osa työelämän tabuja ja tunteita käsittelevää kokonaisuutta. Haluat ehkä jatkaa samojen teemojen parissa?
Kuuntele Ina Mikkola: Tilipäivä -podcastien intiimejä tarinoita työelämästä