Tavallisesti kouluissa opetetaan vieraita kieliä niin, että ensiksi opetellaan kielioppi ja rakenne, vaikka kielten opettelussa tärkeintä olisi osata sanastoa.
Näin ajattelee ainakin monikielinen Janne Saarikivi.
– Minulla on ollut jo pitkään tapana alussa lukea niin sanottuja frekvenssilistoja, joissa on kaikkein tavallisimpia sanoja, kuten sata tavallisinta sanaa, joita luen. Laajennan näin sanavarastoa ja samalla tutustun myös vähän kielioppiin. Tällaisia sanalistoja löytyy internetistä, kertoo Saarikivi.
Saarikivi on polyglotti, joka puhuu useita kieliä sujuvasti
Janne Saarikivi työskentelee kieltentutkijana Helsingin yliopistossa, jossa hän pääsee toimimaan kielirikkaassa ympäristössä.
Hän pystyy puhumaan niitä näitä pohjoissaameksi, mutta hänelle ei myöskään tuota ongelmia ymmärtää muita saamenkieliä ja saamenkielen murteita, niin paljon hän käyttää saamenkieltä elämässään, työssään ja vapaa-aikanaan.
Saamenkielet ovat vain yksi monista kielistä, joita Saarikivi puhuu. Suomen ja saamenkielten lisäksi hän puhuu itämerensuomalaiseen haaraan kuuluvia karjalan ja vepsän kieltä, ugrilaisia komin ja udmurtin kieltä, mordvalaisia kieliä sekä marin kieltä.
Suomalais-ugrilaisten kielten lisäksi hän osaa kreikkaa ja latinaa, slaavilaisista kielistä erityisesti venäjää sekä esimerkiksi arabian, turkin ja japanin kieltä.
Kieli tutuksi sanojen avulla
Kielitaidossa on monta tasoa, mutta tärkein kielitaidon määrittäjä Janne Saarikiven mielestä on, että pystyy käyttämään kieltä arkielämässä.
– Jos osaan sata tavallisinta sanaa jostain kielestä, se on jo 25 prosenttia koko puhutusta kielestä. Jos osaan tuhat sanaa, niin osaan jo sanoa kaiken. En välttämättä osaa sanoa kaikkea tarkasti, mutta jos tunnen sanaston, löydän aina jonkin toisen tavan selittää kyseessä olevan asian. Ja kun osaan sanaston, ymmärrän myös käytetyn kielen, selittää Saarikivi.
Post it -laput apuna kielen opettelussa
Janne Saarikivi itse on opetellut kielet kotonaan Helsingissä, jossa hänellä on käytössään omaperäiset keinot.
– Kannattaisi järjestää oma elämä siten, että kieli, jota opetellaan näkyy ja kuuluu mahdollisimman paljon. Esimerkiksi minä kirjoitan posti it -lapuille uusia sanoja, joita asettelen ympäri asuntoa ja kun näen ne, alan päässäni automaattisesti rakentamaan lauseita niistä sanoista. Siinä tapahtuu sellainen psykologinen efekti. Joskus myös käy niin, että alan ajattelemaan uudella kielellä, kertoo Saarikivi opettelutekniikoistaan.
Nivhin kieli Japanin lähellä on ollut kaikkein vaikein kieli
Kun Janne Saarikivi alkoi aikuisiällä opetella arabian ja japanin kieltä, oppi hän ne melko nopeasti siten, että pystyi tuottamaan kieltä.
Mutta löytyipä myös yksi kieli, joka on ollut hänelle suuri haaste.
– Olen mukana yhdessä kieltenelvytysohjelmassa ja olen yrittänyt opetella nivhin kieltä, jota puhutaa Venäjällä Sahalin saarella, lähellä Japania ja se on todella vaikea kieli! Nivhin kielessä on polysynteettinen rakenne, jossa yksi sana voi sisältää kokonaisen lauseen ja sitä kieltä en ole vielä oppinut, koska se on niin käsittämätön kieli!, ihmettelee Saarikivi, joka aikookin keskittyä tänä kesänä nivhin kielen opettelemiseen.