TUKHOLMA Koronavirus (SARS-CoV-2) näkyy kaikkialla Euroopan unionin tautienehkäisy- ja valvontakeskuksessa. Viruksen kuva on valittu kymmenien tietokoneiden ja infotaulujen taustakuvaksi.
Tukholmassa sijaitseva ECDC on nyt kriisivalmiudessa. Tammikuun puolestavälistä lähtien työt on järjestetty kriisiorganisaation mukaan ja työtä on tehty aamusta pitkälle yöhön.
Virasto kokoaa ja analysoi maailmanlaajuista tietoa viruksesta. Se tekee tilanteesta riskiarvion, jonka perusteella se antaa neuvoja jäsenvaltioille taudin torjumiseksi. Tieteellistä tietoa ja myös siitä kumpuavia jatkokysymyksiä tulee valtavasti jäsenvaltioilta ja kansallisilta terveysviranomaisilta.
Suomalainen tartuntatautien asiantuntija Pasi Penttinen johtaa yhtä viraston teknistä ryhmää.
Hän tuli Ylen haastatteluun suoraan virustilanteen johtoryhmän kokouksesta, jossa päätetään päivittäin viraston toimintasuunnitelmasta ja resurssien kohdistamisesta.
Mitkä ovat kiireellisimpiä kysymyksiä juuri nyt?
– Niitä on pitkä lista. Kaikkein kiireellisintä on tietää taudin vakavuusasteesta enemmän. Tähän meillä ei ole vielä kovin hyvää vastausta.
– Varsin suuri osa sairastuneista tarvitsee sairaala- tai tehohoitoa. Tämänhetkisen arvioiden mukaan myös varsin suuri osa kuolee, puhumme muutamasta prosentista. Se on aika iso määrä kokonaisuutena taudissa, joka tulee mahdollisesti koskemaan varsin suurta kansanosaa.
Osalla oireet ovat lieviä, mistä se kertoo?
– Yksi iso kysymys on, aiheuttaako tämä tauti infektioita, jotka eivät tule oireina esiin. Esimerkiksi Japanin edustalla olleella risteilyaluksella puolet testatuista sai tartunnan, vaikka heillä ei ollut mitään oireita.
– Jos näin on, koronavirus on mahdollisesti paljon laajemmalle levinnyt tauti, kuin mitä normaaliseurannalla saadaan tietoon. Tämä tarkoittaisi toisaalta myös sitä, että tauti ei olisi niin vakava.
Mitä tiedätte taudin tarttumisesta?
– Se on toinen asia, johon tarvitsemme kiireellisesti lisää tietoa. Kuvittelemme, että tiedämme tällä hetkellä siitä varsin paljon, mutta suurin osa arvioista on tehty Kiinassa raportoitujen tapausten perusteella.
– Haluaisimme tehdä arvioita myös länsimaisten yhteiskuntien tilanteessa, jossa ihmisten väliset kontaktit ovat hieman erilaiset.
On erilaisia tietoja siitä, tarttuuko tauti lapsiin. Mitä viimeisin maailmanlaajuinen tieto kertoo?
– Lasten rooli tartunnassa on hyvin tärkeä kysymys. Kiinasta on raportoitu hyvin vähän vakavista tapauksista lasten keskuudessa. Näyttää siltä, että lapset eivät sairastu vakavasti.
– Mutta meillä ei ole minkäännäköistä selvää käsitystä siitä, onko lapsilla jokin rooli taudin levittämisessä. Tartuttavatko taudin saaneet lapset muita ihmisiä? Muissa hengitystieinfektioissa tämä on ihan yleinen ilmiö. Esimerkiksi influenssan leviämisessä lasten merkitys on ratkaiseva.
– Jos lapset tartuttavat, ovat koulujen sulkemiset merkittävä toimi taudin leviämisen hidastamisessa muualle yhteiskuntaan. Jos lapset eivät tartuta, ei koulujen sulkemisilla ole mitään merkitystä. Sulkemiset haittaavat yhteiskunnan toimintaa, kun vanhempien täytyy tehdä muita hoitojärjestelyitä.
Miten lisätietoa etsitään?
– Kaikissa näissä maissa, missä on riittävä määrä kouluihin liittyviä tapauksia, olisi hyvä tehdä tutkimuksia lasten keskuudessa. Olemme kannustaneet maita siihen, muun muassa Suomea. On pystyttävä joko todentamaan tai poissulkemaan lasten rooli.
Maailmanlaajuiset toimet ovat olleet järeitä. Miten kauan erilaisia eristämisiä jatketaan?
– Tämä tauti käyttäytyy tiettyyn pisteeseen asti kuten SARS ja MERS. Sillä on taipumus aiheuttaa merkittäviä paikallisia epidemioita, erityisesti suljetuissa sisätiloissa. Tauti leviää esimerkiksi sairaaloissa, jotka ovat suurin riskiympäristö, tai risteilyaluksissa ja hotelleissa.
– Jos näihin tapauksiin pystytään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja heidän lähikontaktinsa kartoittamaan, pystymme estämään paikallisten epidemioiden syntymisen.
– Jos tässä ei onnistuta, pitäisi ainakin pystyä puuttumaan paikallisiin epidemioihin, jotta ne eivät aiheuta laajalle leviäviä ketjuja. Tällä tartuttavuudella näemme hyvin nopeita etenemisiä, kuten on nähty Italiassa tai Etelä-Koreassa.
Miksi tilanne on erityisen vakava Italiassa?
– Se on hyvä kysymys, johon mekin haluaisimme vastauksen. Tauti on hyvin tarttuva. On huomattu, että 4–6 päivän aikana tapausmäärät kaksinkertaistuivat. Italialla on suuria haasteita kontaktien tavoittamisessa.
– Useimmissa yhteiskunnissa on vaikeaa tavoittaa myös heikossa asemassa olevia ryhmiä eli esimerkiksi kodittomia, siirtolaisia ja yksinäisiä ihmisiä. Heitä ei joukkoviestinnällä tavoiteta, he eivät hakeudu terveydenhoitoon ja he eivät välttämättä puhu maan kieltä.
Tuleeko koronavirusepidemiasta pandemia?
– Nyt ollaan jo käytännössä pandemiassa. Tautia esiintyy useassa maassa usealla mantereella. Tilanne on maailmanlaajuinen. Jokainen maa, jossa ensimmäiset tartunnat pääsevät laajenemaan ketjuiksi, tulevat näkemään hyvin vakavia seurauksia ennen kaikkea terveydenhuoltojärjestelmälle.
– Viestimme on, että jäsenmaat aktivoisivat pandemiavalmiussuunnitelmansa. Ne on tehty jäsenmaissa influenssaa varten, joten niitä ei voi sellaisena ottaa käyttöön. Ne pitää käydä läpi ja katsoa, mitkä osiot sieltä ovat hyödynnettävissä koronavirustilanteeseen.
Mikä sinua huolestuttaa eniten?
– Minua huolestuttaa se, että Euroopan maat suhtautuvat liian lempeästi tilanteeseen. Kansanterveyslaitosten tulee olla varpaillaan tilanteen kanssa. Ensimmäisiin tapauksiin täytyy tarttua aktiivisesti.
Väestö kasvaa maailmassa ja ihminen valtaa tilaa eläimiltä. Eläimissä on loputon pooli viruksia. Miten tämä tulee vaikuttamaan vastaavien epidemioiden syntymiseen?
– Tämäntyyppisten epidemioiden mahdollisuus kasvaa tulevaisuudessa. Koronavirus näyttää toteen sen, mikä on aiemmin arvioitu riskiksi. Kaakkois-Aasiassa on hyvin suuri väestöntiheys ja ruuaksi tarkoitettuja eläimiä kasvatetaan hyvin lähellä ihmisiä.
– Ihmisten määrä lisääntyy ja heitä täytyy ruokkia. Vaikka me puhumme kasvisruuan osuuden kasvattamisesta, tulee myös ravinnoksi kasvatettujen eläinten määrä lisääntymään.
– Tosiasia on myös se, että elintaso nousee maailmassa. Aasiassa yhä useammalla taloudella on jääkaappi, mikä on jo vähentänyt elintarvikkeiden välityksellä tarttuvien epidemioiden määrää. Samalla terveydenhuollon laatu ja saatavuus paranee huikeaa tahtia maailmanlaajuisesti.
Lue lisää:
Voit keskustella aiheesta tämän jutun perässä lauantaihin klo 23:een saakka. Mitä ajatuksia asiantuntijan kommentit herättivät? Mitkä asiat sinusta ovat jääneet selvittämättä?