Saamelaiset kuvataiteilijat Marja Helander ja Outi Pieski arvostelevat Helsingin Sanomat-lehdessä kovin sanoin nykytaiteen museo Kiasmaa sen uudesta kokoelmahankinnasta. Videoteoksessa naiset tanssivat miesten feikkisaamenpuvut päällä pikkuhoususillaan ja hytkyttävät takapuolta.
Kyse on Jenni Hiltusen videoteoksesta Grind, jonka Kiasma on ostanut kokoelmaansa vuonna 2012. Grind on valmistunut vuonna 2011 ja se on neljä minuuttia pitkä.
Viisi vuotta vanha videoteos on herättänyt viimeaikoina paljon keskustelua, koska se on mukana parhaillaan esillä olevassa Kiasman kokoelmanäyttelyssä ja kuva teoksesta julkaistiin Helsingin Sanomissa muutama viikko sitten.
"Kiasma on symbolisesti siunannut alkuperäiskansojen kulttuurisen hyväksikäytön"
Saamelaiset kuvataiteilijat Marja Helander ja Outi Pieski eivät voi ymmärtää, että Kiasma ostaa saamelaiskulttuuria halventavan videoteoksen kokoelmiinsa.
– Ostamalla teoksen Kiasma on osana Kansallisgalleriaa mielestämme symbolisesti siunannut alkuperäiskansojen kulttuurisen hyväksikäytön, Helander ja Pieski kirjoittavat mielipidekirjoituksessaan Saamenpuvun väärinkäyttö koetaan loukkaavana – Kiasmaa tämä ei näytä liikuttavan.
Kuvataiteilijakaksikon mielestä saamenpukujäljitelmät ovat mukana teoksessa vain eksotiikan vuoksi.
Helanderin ja Pieskin mielestä viime vuosina Suomen valtio on lähinnä heikentänyt saamelaisten asemaa esimerkiksi jättämällä alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän ILO 169 -sopimuksen ratifioimatta.
– Sinne vain katsomaan, mikä on Suomen alkuperäiskansan asema vuonna 2016, Helander ja Pieski kirjoittavat.
"Videoteos ei käsittele saamelaisuutta"
Kiasman kokoelmaintendentti Arja Millerin mukaan videoteos on väärinymmärretty. Hänen mukaansa se ei käsittele saamelaisuutta vaan musiiikkivideokulttuuria ja jamaikalaista tanssia, dancehallia.
Miller sanoo, että taiteilija Jenni Hiltusen tapa käyttää saamelaiselementtejä videoteoksessa tuo työn lähemmäs meitä. Miller on pahoillaan kohusta ja painottaa, ettei Kiasma halua sortaa saamelaisia vaan puolustaa heitä.
– Minusta tuntuu hirveän pahalta, jos ajatellaan, että tämä Jenni Hiltusen teos liittyisi jotenkin Kiasman ajatuksiin saamelaisten asemasta. Tottakai me haluamme puolustaa saamelaisten asemaa ja olemme sitä mieltä, että kaikkia alkuperäiskulttuureja pitäisi kohdella huomattavasti paremmin. Mutta tämä teos ei vain käsittele meidän mielestämme saamelaisuutta. Siinä on omat ansionsa, jonka takia se on hankittu kokoelmiin,kokoelmaintendentti Arja Miller sanoo.
Kiasma aikoo vastata Helanderin ja Pieskin Helsingin Sanomien mielipidekirjoitukseen.
Arja Millerin haastattelun voi kuunnella kokonaisuudessaan Yle Areenasta (alkaa ajassa 36:57).
Video on herättänyt keskustelua jo ilmestyessään
Hiltusen videotaideteos herätti keskustelua jo vuonna 2012. Silloin esimerkiksi saamelaisaktivisti, nykyinen Saamelaiskäräjien jäsen Neeta Jääskö kritisoi videota kovin sanoin blogissaan.
Saamelaiset ovat useasti aiemminkin reagoineet missikisoissa ja muissa yhteyksissä käytettyihin feikkipukuihin, jotka muistuttavat kaukaisesti aitoja saamenpukuja, mutta eivät todellisuudessa edusta kulttuuria.
Saamenpuvut kertovat saamelaisille itselleen paljon kantajastaan. Pukujen kirjonnasta ja mallista voi päätellä muun muassa, mistä henkilö on kotoisin ja mihin sukuun hän kuuluu. Saamelaiset kokevatkin pilailupuotien asut ja asujen väärinkäytön kulttuuriaan loukkaavina.
Tähän myös taiteilijat Marja Helander ja Outi Pieski reagoivat.
– Saamenpuku, gákti, on saamelaisille yksi tärkeimmistä identiteetin tunnusmerkeistä. Se sitoo kantajansa osaksi saamelaista yhteisöä. Symbolisesti puku kantaa sisällään vuosisataisen sorron ja halveksunnan jäljet. Suomalaiselle valtakulttuurille pukumme on kuitenkin usein vain värikäs koriste ja myynninedistämiskeino, taiteilijat kirjoittavat Helsingin Sanomien julkaisemassa mielipidekirjoituksessa.