Pohjanmaalaisessa Isossakyrössä on yli 700 henkilöautoa tuhatta asukasta kohden. Kunta pitää kärkisijaa tilastossa, jossa Traficom on vertaillut henkilöautojen määrää suhteessa väestöön. Tämän jutun lopusta löydät kuntakohtaiset tiedot.
Kakkoseksi nousee satakuntalainen Säkylä: 651 autoa tuhatta asukasta kohden. Sijoitus hämmentää paikkakunnalla, mutta aika nopeasti asukkaat löytävät syitä suhteellisesti suureen automäärään.
Kauppareissulta tavoitettu Tomi Forsell pohtii, että suuret työpaikat tuovat autoilua.
– Täällä on Sucros ja Apetit, jotka työllistävät paljon väkeä. Porin prikaatikin on tässä vieressä.
Tauno Helminen käyttää myös polkupyörää, mutta tarvitsee autoaan, kuten monet muut iäkkäät kuntalaiset.
– Säkylä on pitkä kunta, ja matkaa tänne pieneen keskustaan on niin paljon, että autoa tarvitaan. Itselläni matkaa kauppaan on kuusi kilometriä.
Kunnanjohtaja Teijo Mäenpään mukaan säkyläläiset käyvät paljon töissä muualla. Autojen suureen määrään vaikuttaa hyvä työllisyystilanne.
– Asukkaiden tulotaso on korkeampi kuin maaseutumaisissa kunnissa yleensä. Työpaikka ja hyvä tulotaso antavat mahdollisuuksia pitää perheessä useampiakin autoja, kertoo Mäenpää.
Vehmaalainen Anttilan perhe tarvitsee viisi autoa
Varsinaissuomalainen Vehmaa sijoittuu Traficomin tilastossa viidenneksi: vuonna 2018 kunnassa oli 628 autoa tuhatta asukasta kohden.
Vehmaalla asuvalla Anttilan perheellä on viisi autoa. Perheen nuoret ovat saaneet ajokortin erikoisluvalla jo 17-vuotiaina. Artturi Anttila opiskelee Uudessakaupungissa ja tarvitsee autoa, sillä bussipysäkille on kuuden kilometrin matka. Anni Anttila käy lukiota Mynämäessä.
– Kouluun on matkaa noin 14 kilometriä. Lisäksi käyn pelaamassa tennistä Turussa, koska siellä saan valmennusta.
Anni Anttila kertoo ajaneensa ennen ajokortin saamista kouluun mönkijällä.
– Nyt on mukavaa, kun on katto päällä. Talvella mönkijän kyydissä tuli kylmä.
Perheen äiti Katriina Rahikkala-Anttila käy töissä runsaan 30 kilometrin päässä Raisiossa, ja perheen isällä Jarkko Anttilallakin on liikkuva työ. Pihan viidestä autosta yhtä käyttää usein isoisä.
– Joskus on yritetty pärjätä tätä pienemmällä automäärällä, mutta silloin tulee ristikkäisyyksiä menoihin, kertoo Jarkko Anttila.
Työajat rajoittavat joukkoliikenteen käyttöä
Vehmaa on saanut viime vuosina asukkaita muun muassa Uudenkaupungin autotehtaan ansiosta. Vuoden 2018 lopussa kuntalaisia oli 2 285.
Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen kertoo, että joukkoliikennettä on vähän. Uuteenkaupunkiin ja Turkuun pääsee jotenkin aamulla, ja illalla ehkä takaisin.
– Sinun on pakko omistaa henkilöauto, jos aiot liikkua täällä. Se ei ole mikään luksushyödyke, statussymboli, vaan arjen mahdollistaja, sanoo Koskinen.
Erikoiset työajat tekevät joukkoliikenteen hyödyntämisen kunnanjohtajan mielestä mahdottomaksi.
– Jos tekee vuorotyötä Uudessakaupungissa tai Turussa, liikkuminen julkisilla ei onnistu. Monet tekevät asiantuntijatyötä, jossa työajat vaihtelevat paljon. Harvalla työaika on enää seitsemästä neljään, Koskinen toteaa.
Varsinais-Suomessa, lähellä autotehdasta sijaitsee myös Pyhärannan kunta, joka nousee Traficomin tilastossa heti Säkylän jälkeen pronssisijalle: 650 autoa tuhatta asukasta kohden. Noin kahden tuhannen asukkaan Pyhäranta on levittäytynyt Säkylän tapaan laajalle alueelle.
Noin 7000 asukkaan Säkylästä pääsee Turun, Rauman ja Porin suuntaan linja-autolla monta kertaa päivässä. Kunnanjohtaja Teijo Mäenpään mukaan sekä kunnan että yritysten palveluja on Säkylän alueella kattavasti ja laajasti, mikä vähentää kulkemisen tarvetta.
– Vahvaa joukkoliikennettä ja nopeita yhteyksiä tarvitaan.
– Säkylän raideyhteys ei ole tällä hetkellä aktiivikäytössä, mutta toivomme muutaman kymmenen vuoden päästä nopeita raideyhteyksiä. Ne palvelisivat Suomen ainoan sokeritehtaan sekä Apetitin kuljetuksia ja työmatkaliikennettä, kunnanjohtaja sanoo.
Sähkö- tai kaasuautoja ei Vehmaalla näy
Traficomin mukaan vaihtoehtoisten käyttövoimien, kuten täyssähköautojen, ladattavien hybridien ja kaasuautojen suosio vaihtelee alueittain.
Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen kokee, että sähkö- tai kaasuautollakin pystyy ajamaan kunnassa. Uudessa hirsikoulussa on latausmahdollisuuksia, ja yleensä autoja ladataan kotona.
– Ladattavia hybridejä on näkynyt, mutta yhtään kaasu- tai sähköautoa en ole tainnut nähdä, kertoo Koskinen.
Säkylässä on aktiivinen Köyliön-Säkylän sähköyhtiö, joka on rakentanut latauspisteitä autoille. Yksi sellainen on Säkylässä markettien läheisyydessä.
– Kunnan viranhaltijajohdon ja luottamushenkilöiden keskusteluissa on jo punnittu sähköautojen hankkimista. Muutamat edistykselliset luottamushenkilöt jo näyttävätkin asiassa esimerkkiä, kertoo Säkylän kunnanjohtaja Teijo Mäenpää.
Vehmaan Ari Koskinen myöntää, että joskus häntä harmittaa ilmastonmuutokseen ja autoiluun liittyvä kirjoittelu. Hänen mielestään autokanta ei uudistu sitä vauhtia kuin liikenneministeriöstä tulleet viestit edellyttävät.
– Välillä tuntuu, että Helsingin Kalliossa tai syntymäkaupunkini Tampereen Kalevassa eletään jossakin kuplassa. Siellä pärjää varmasti ihan hyvin ilman autoa, mutta täällä ei.
Lue lisää:
Joudutko ajamaan autoa? Katso 3 vinkkiä, miten torjua ilmastonmuutosta auton ratissa nyt heti
Kaksi naista muutti maalle ja ihastui kaasuautoon – nyt he suosittelevat valintaa kaikille