On keskiviikko ja 16-vuotias Erika istuu poliisiasemalla puhuttelussa. Nuori nainen jäi viikonloppuna kotibileissä kiinni marisätkä kädessään. Poliisi tiedustelee, mistä Erika oli huumausaineen ostanut ja paljonko hän on käyttänyt. Poliisi kertoo, mitä huumeiden käyttö hänen elämässään tarkoittaa. Mopoautoa ajava Erika alkaa huolestua. Poliisi kysyy, onko nuori nainen riippuvainen huumeista ja tarvitseeko hän hoitoonohjausta. Erika saa suullisen huomautuksen.
Tapaus on kuvitteellinen ja perustuu poliisin kertomaan puhuttelujen etenemisestä. Tämänkaltaiset kohtaamiset ovat poliisille arkipäivää.
Jos alle 18-vuotias nuori jää kiinni huumeiden käytöstä, hän saa kutsun poliisin puhutteluun. Aiemmin puhuttelun teki syyttäjä, mutta vuosi sitten ensikertalaisten puhuttelu siirtyi poliisille kuulustelun yhteyteen.
Useimmiten poliisi soittaa nuorelle kotiin ja pyrkii sopimaan tapaamisajan, joka sopii myös vanhemmille ja sosiaaliviranomaiselle. Jos poliisi on ottanut nuoren kiinni ja tuonut asemalle, saatetaan puhuttelu hoitaa saman tien. Paikalle on kuitenkin aina saatava myös nuoren vanhempi tai sosiaaliviranomainen, mieluummin molemmat.
– Yleensä löydämme kannabista eri muodoissaan. Nuori on kärähtänyt käytöstä kotibileissä tai meidän kenttävalvonta on napannut kyytiin kadulta, kertoo rikoskomisario Maria Sainio Lounais-Suomen poliisilaitokselta.
Puhutteluun kutsuttavat ovat alle 18-vuotiaita, mutta yli 15-vuotiaita. Sitä nuoremmat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa ja ovat näin lastensuojeluviranomaisten asiakkaita.
Jos nuoren hallusta löytyy huumausainetta suuri määrä, katsotaan sen olevan myymistä varten ja juttu etenee syyttäjälle. Syyttäjän pakeille päätyvät myös huumeiden käytöstä uudelleen kärähtäneet.
– Suurin osa nuorista on tavallisia nuoria, joilla kiinnijäänti aiheuttaa melkoisen säikähdyksen. Kun puhuttelu on pidetty, annetaan huomautus, eikä juttu etene siitä eteenpäin syyttäjälle. Toki kaikki riippuu paljon nuoren suhtautumisesta asiaan.
Ei varsinaista merkintää rikosrekisteriin, mutta mopokortti on vaarassa ja työnsaanti voi vaikeutua
Suullisesta huomautuksesta ei nuorelle tule varsinaista merkintää rikosrekisteriin, mutta huumeista kärähtäminen voi silti vaikeuttaa työnsaantia jatkossa. Jos nuori jossain vaiheessa hakee töitä esimerkiksi turvallisuusalan yrityksestä, on työnantajan helppoa löytää julkinen syyttämättäjättämispäätös asiassa.
Huumeista kiinnijäänyt nuori usein yllättyy seurauksista, jos hän omistaa mopokortin. Mikäli nuori jää kiinni huumeista mopolla ajaessaan tai mopoauton ratista, on kyseessä rattijuopumus. Ylikonstaapeli Janne Aro-Heinilä korostaa, että nuoren ajo-oikeus on joka tapauksessa vaarassa.
– Jos joku ilta jää Aurajoen rannassa kiinni jointin polttamisesta, tulee ajokorttikäsittely. Kahdeksan kuukauden ajalta pitää olla lääkärintodistuksessa puhtaat huumeseulat. Jos tulee joku kärähdys tai jää uudelleen kiinni, lähtee ajo-oikeus välittömästi.

Puhutteluita koko maassa satoja vuosittain
Turun maakunnallisen kenttävalvontaryhmän haaviin jäi viime vuonna noin 200 alle 18-vuotiasta nuorta käyttörikoksesta. Heistä ensikertalaisia oli noin sata. Kaikki kiinnijääneet puhutetaan. Sainio uskoo, että uusi käytäntö on ainakin vähentänyt syyttäjälaitoksen työtaakkaa.
– Koska nuori joka tapauksessa kutsutaan poliisilaitokselle kuulusteluun, menee puhuttelu usein luontevasti siinä samassa. Menettely on samalla keveämpi ja usein tarkoituksenmukaisempi.
Samaa mieltä on aluesyyttäjä Markku Heikonen Turusta.
– Voisi väittää, että aiempi prosessi oli ylimitoitettu. Meille tuli usein kertakokeiluun hairahtaneita nuoria. Puhuttelu poliisin tekemänä vaikuttaa toimivalta.
Lounais-Suomi on pitkään ollut maan kärkipäätä puhuttelujen määrässä. Koko maassa syyttäjät tekivät vuonna 2018 alle 300 puhuttelua. Viime vuonna jo tammikuun ja syyskuun välisenä aikana puhutteluja tehtiin lähes 400.
– Lähes puolet valtakunnan puhutteluista on tehty meillä. Lounais-Suomessa on tehty kaikki prikulleen valtakunnansyyttäjän ohjeiden mukaan, sanoo ylikonstaapeli Janne Aro-Heinilä.
Samaa todistaa syyttäjä Heikonen.
– Lounais-Suomi on pitkään ollut malliesimerkkinä siinä, miten asiat on hoidettu. En osaa sanoa, miksi muualla on toimittu toisin, sillä ohjeet ovat olleet hyvin selkeät.
Vanhempien asenteet huumeisiin vaikuttavat suuresti
Poliiseja huolestuttaa yhteiskunnan löystynyt asenne huumeiden käytössä.
Rikoskomisario Maria Sainio korostaa, että jos kodeissa asennoidutaan huumeisiin myönteisesti, valuu poliisin nuorille antama huumevalistus kuin vesi hanhen selästä.
– Jos vanhempien asenne kannabikseen on myönteinen, on aivan sama mitä poliisi juttelee. Nuoret kuulevat paljon sitä, että pilvenpolttelu olisi jopa ihan normaalia ja hyväksyttävää. Se on todella ristiriitaista.
Osalle vanhemmista Janne Aro-Heinilä antaa varauksetonta tunnustusta. Monet tulevat oma-aloitteisesti nuorensa kanssa poliisiasemalle puhumaan epäilyksistään.
– Silloin tällöin tulee vanhempia, jotka ovat löytäneet nuorensa hallusta käyttövälineitä. He haluavat selvittää asiat juurta jaksaen poliisin läsnäollessa.
Aro-Heinilä uskoo, että poliisin tekemänä puhuttelu on tehokasta. Uusijoita on melko vähän. Puhuttelussa menee minimissään tunti, mutta joskus saatetaan istua hyvinkin pitkään.
– Jos tilanne vaatii, saatetaan istua kolmekin tuntia. Siinä nuoren elämää käydään laajasti läpi. Kun mukana keskustelussa on monta nuoren tilanteesta huolestunutta tahoa, menee viesti hyvin perille.
Lue lisää:
Tutkimus: Puolet nuorista ei usko, että kannabiksen kokeilussa on riskejä
Jäitkö kiinni kannabiksen poltosta? Nämä 7 asiaa siitä voi seurata