Metsähallituslakiesitys sai vastaansa paljon kritiikkiä ja jopa 130 000 suomalaisen allekirjoittaman nettiadressin. Rovaniemellä vieraillut toimitusjohtaja Esa Härmälä sanoo, että keskustelun vilkkaus ei yllättänyt, mutta valheelliset argumentit harmittivat.
– Sanoisiko näin, että vähän kateellisena ajattelin, että joillain on vapaus puhua mitä sylki suuhun tuo, Härmälä sanailee.
Lain myötä Metsähallituksen omistamien talousmetsien hoito ja puukauppa siirtyi uuden tytäryhtiön vastuulle. Tuottovaatimukset pysyvät Härmälän mukaan entisellään. Tänä vuonna Metsähallituksen tavoitteena on tulouttaa valtiolle 115 miljoonaa euroa.
– Veronmaksajilla on oikeus odottaa, että heidän omaisuuttaan hoidetaan tuottavasti, mutta tuottovaatimukset eivät saa olla ylirealistiset eli sellaiset että rahaa joudutaan keinotekoisesti repimään eri lähteistä, Härmälä sanoo. Tällainen tilanne oli muutama vuosi sitten, kun Metsähallituksen piti myydä isoja metsätiloja yltääkseen tuottotavoitteisiin.
Poronhoitoalueiden talouskäyttö helpottuu
Lapissa 40 000 hehtaaria Inarin virkistysmetsiä siirrettiin ”luontotaseesta” ”tuottotaseeseen” ja yli 300 000 hehtaaria lähinnä poronhoitoalueina toimivia Ylä-Lapin luontaistalousalueita siirrettiin uuden lain myötä perustettuun ”kolmanteen taseeseen”. Teiden varsilla sijaitsevien luontaistalousalueiden talouskäyttö siis helpottuu.
– Jos kunnat haluavat kaavoittaa alueita asumiseen, teollisuuteen tai vaikkapa tuulivoimaloille, niin sitten katsotaan olisivatko hankkeet ohjattavissa näille alueille, jotta ei tarvitse mennä erämaihin tai suojelualueille.
Härmälä sanoo, ettei ainakaan hänen tiedossaan tällä hetkellä ole suunnitelmia Ylä-Lapin luontaistalousalueille. Tuottotaseen alle siirrettyjen Inarin virkistysmetsien käyttö pysyy Härmälän mukaan entisellään.
– Siellä on metsätaloutta harjoitettu aiemminkin ja alueen käyttö on perustunut ja perustuu edelleen luonnonvarasuunnitelmalle, josta sovitaan ympäröivän yhteiskunnan kanssa.
Laissa on Härmälän mukaan yhä epäselvyyksiä sen suhteen, mitkä tehtävät kuuluvat julkisten hallintotehtävien piiriin. Härmälä arvelee, että joitakin lainkohtia joudutaan tulkitsemaan maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa. Lain myötä myös toimitusjohtajan paikka tuli hakuun. Härmälä kertoo hakevansa paikkaa.
Rovaniemen asema vahvistuu
Uuden, puukauppaa varten perustetun osakeyhtiön kotipaikaksi tuli Rovaniemi. Se tarkoittaa ainakin sitä, että yhtiökokoukset pidetään Rovaniemellä. Uusia työntekijöitä kotipaikkapäätös sinänsä ei Lappiin tuo, mutta pidemmällä tähtäimellä toimitusjohtaja lupaa Rovaniemen aseman vahvistuvan.
– Rovaniemi on selkeästi muodostunut Metsähallituksen kakkospaikaksi. Rovaniemeä on vahvistettu pitkin matkaa ja uskon, että se suunta jatkuu.
Metsähallitus omistaa kaksi kolmannesta Lapin metsistä ja metsäautoteistä. Metsähallitus alkoi viime syksynä periä tienkäyttömaksua, josta monet lappilaiset metsänomistajat ovat suivaantuneet. Heidän mukaansa puukaupasta ei jää paljoakaan käteen, jos puuta pitää kuljettaa Metsähallituksen teillä kymmeniä kilometrejä. Härmälä sanoo saaneensa paljon vihaista palautetta.
– Olemme tietoisia siitä, että jotkut ihmiset ja ihan kohtuullisin perustein kokevat tilanteen hankalaksi. Joidenkin metsätilallisten osalta muutokset ovat kieltämättä suuria.
Onko siis mahdollista, että tienkäyttömaksuja vielä muutetaan ?
- Tänä päivänä en vastaa tuohon kysymykseen.