Lapin yliopiston tutkija, YTM Saara Tervaniemi uskoo, että Saamelaiskäräjien hallituksen muodostumiseen vaikuttaa eniten puheenjohtajan valinta.
Suomen saamelaisten virallisen edustuselimen saamelaiskäräjien puheenjohtaja valitaan tiistaina aivan järjestäytymiskokouksen aluksi.
Samassa yhteydessä valitaan myös kaksi varapuheenjohtajaa, neljä muuta henkilöä hallitukseen sekä lautakunnat ja neuvostot. Valinnat suorittaa Saamelaiskäräjien kokous seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
Saamelaiskäräjälaki ja työjärjestys ohjeistavat, että hallituksen tulee koostua Saamelaiskäräjien jäsenistä ja että hallituksen tulee edustaa mahdollisimman hyvin Suomen saamelaisten kielellisiä ja alueellisia ryhmiä. Naisia täytyy myös olla mukana.
Loppu onkin sitten politiikkaa.
"Puheenjohtajakisan voittajalla on valta-asema hallituspaikoista neuvotellessa"
Järjestäytymiskokousta edeltävillä viikoilla on saamelaismediassa keskusteltu siitä, miten vaalituloksen tulisi vaikuttaa Saamelaiskäräjien puheenjohtajan ja hallituksen valintaan.
Tutkija Saara Tervaniemi ei usko, että syksyn vaaleissa kerätyt henkilökohtaiset äänimäärät juurikaan painavat hallituspaikkaneuvotteluissa.
– En itse asiassa usko, että näillä henkilökohtaisilla äänimäärillä on niin paljon merkitystä, mutta se millä sen sijaan on suurin merkitys, on varmaan se, miten tuo puheenjohtajakisa menee, Tervaniemi sanoo.
Tämänhetkisten tietojen mukaan kuudella edustajalla olisi kiinnostusta ryhtyä Saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi ja suurin edustajista on käytettävissä hallitukseen. Kuusi puheenjohtajaedustajaa ovat Anu Avaskari Inarista, Veikko Feodoroff Inarista, Tuomas Aslak Juuso Enontekiöltä, Kari Kyrö Inarista, Pentti Pieski Helsingistä ja Tiina Sanila-Aikio Inarista.
"Ei ole kyse ”hallituksen" ja "opposition” välisestä taistelusta"
Saara Tervaniemi ei ole tutkijan työssään tutkinut Saamelaiskäräjien valintoja, mutta on muuten seurannut niitä tarkkaan.
Tervaniemen mukaan puheenjohtajakisan voittajalla on valta-asema hallituspaikoista neuvotellessa. Hallituspaikkojen jaossa ei kuitenkaan välttämättä ole selkeästi kyse ”hallituksen" ja "opposition” välisestä taistelusta, vaan puheenjohtajakisassa hävinnyt voi silti päästä mukaan hallitukseen, Tervaniemi lisää.
– Esimerkiksi viime kaudella Tiina Sanila-Aikio, joka oli Klemetti Näkkäläjärven vastaehdokas sitten lopussa puheenjohtajakisassa, tuli valituksi myös hallitukseen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi, niin että se ei sillä lailla kuitenkaan ole varma vastinpari, mikä muodostaa niin sanotusti hallituspuolen ja opposition.
Hallituspaikkaneuvottelut salaisia
Saamelaiskäräjien hallituksen kokoamisesta neuvotellaan Saamelaiskäräjien jäsenten kesken. Äänestäjä ei välttämättä tiedä juurikaan, millä perustein hallitus kootaan.
Yle Sápmin tietojen mukaan Saamelaiskäräjien edustajat ovat kokoontuneet epävirallisiin neuvotteluihin pariin otteeseen noin viikko sitten, mutta paikalla eivät olleet kaikki edustajat. Saamelaiskäräjillä ei ole puolueita eikä listojakaan, joten yksittäinen edustaja on melko vapaa neuvottelemaan asioista.
Kuitenkin hallituspaikkoja suunniteltaessa on otettava huomioon vähintään alueellinen tasa-arvo, saamen kielten välinen tasa-arvo sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Jäsenet valitaan järjestäytymiskokouksessa yksi kerrallaan tätä tasa-arvosääntöä seuraten.
Saara Tervaniemi myöntää, että paljon on, mitä ei kerrota ulkopuolelle etukäteen, eikä välttämättä hallituspaikkojen selvittyäkään.
– Varmasti myös poliittiset kannat tulevat vaikuttamaan, todennäköisesti. Mutta mehän emme tiedetä muuten, että miten tämä prosessi kulkee. Kuinka paljon on etukäteen päätetty, kuinka paljon neuvotellaan ja päätetään varsinaisessa järjestäytymiskokouksessa. Siinä mielessä se on hyvin suljettu prosessi.
– Niin kuin ajatellaan ehkä muutenkin, ylipäätään hallitusneuvottelut voivat olla suljettujen ovien takana. Mutta koen ongelmalliseksi, että myös jälkikäteen on todella vaikea saada tietoa, että kuka on kannattanut ketä, ja miksi, Tervaniemi jatkaa.
Tutkija kuitenkin muistuttaa, että vaikka ihmiset eivät tietäisi tarkkaan kaikkia poliitikkojen mielipiteitä, ovat poliitikkojen suuret linjaukset ehkä tiedossa aikaisempien kokemusten perusteella.
– Eihän tässä myöskään ole mikään ennestään tuntematon joukko järjestäytymässä. Monet ovat tuttuja jo ennestään politiikasta, mutta myös muilta elämän osa-alueilta, Tervaniemi sanoo.
Uskoo uusien jäsenten myötä avoimuuden lisääntyvän
Tutkija Saara Tervaniemi toivoo avoimuutta saamelaiskäräjäpolitiikkaan ja uskoo varsinkin nuorten ja uusien jäsenten avaavan Saamelaiskäräjien toimintaa.
– Näen varsinkin että näillä nuorilla ja uusilla jäsenillä on mahdollisuus muuttaa tätä poliittista kulttuuria ja tuoda avoimemmin esille ketä kannattavat. Mielestäni on ollut enemmän keskustelua myös somessa nyt vaalien alla. Ihmiset ovat käyneet enemmän julkista keskustelua. Toivoisin sen näkyvän myös tässä presidenttikisassa ja hallituksen muodostuksessa.
Saara Tervaniemi lisää myös, että loppujen lopuksi on paljon myös äänestäjästä kiinni, kuinka paljon avoimuutta hän poliitikoilta vaatii ja kuinka aktiivisesti itse seuraa saamelaispolitiikkaa.
– Keskustelu on koko ajan menossa avoimempaan suuntaan. Toki siinä on vielä tekemistä, mutta näen, että se on koko ajan kehittymässä, Saara Tervaniemi sanoo.