Veli-Pekka Lehtolan Saamelaiskiista-kirja julkaistaan keskelle kuumana läikkyvää saamelaiskeskustelua. Ajoitus on täydellinen. Myös kirjan julkaisualusta – Turun kirjamessut – ovat valinneet Saamenmaan teemakseen.
Inarista kotoisin oleva Veli-Pekka Lehtola on saamelaisen kulttuurin professori Oulun yliopistossa. Hän on äitinsä puolelta saamelainen ja isänsä puolelta suomalainen. Lehtola valittiin vuoden tietokirjailijaksi vuonna 2011.
Saamelaisia on kuohuttanut koko viikon. Korkein hallinto-oikeus hyväksyi 93 uutta henkilöä saamelaisiksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Saamelaiskäräjät vastustivat asiaa.
Lehtola ei halua arvostella KHO:n päätöstä, mutta hänen mielestään saamelaiskäräjien olisi pitänyt saada valita saamelaiset.
– Kyllä tässä on tilinpäätöksen aika. 25 vuotta tässä on kinasteltu, Lehtola tiivistää.
Saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi oli järkyttynyt korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä.
– Ensimmäinen tunne oli kauhu ja järkytys. Pahimmat pelkoni ovat käyneet toteen, kommentoi Näkkäläjärvi KHO:n tuoretta päätöstä Yle Uutisissa.
Saamelaisuutta vallataan
Metsäsaamelaiset, porosaamelaiset, inarinsaamelaiset ja koltat ovat nyt huutaneet yhteen ääneen. Metsäsaamelaiset ovat puhtaasti poliittinen ryhmä. Porosaamelaisten julkisesta mollaamisesta Lehtola on erityisen pahoillaan.
Mistä tämä kauna saamelaisten ja suomalaisten suhteissa sitten kumpuaa?
– Tässä keskustelussa jokaisella on puolensa, professori Lehtola sanoo saamelaisella viekkaudella ja kertoo tasapainoilleensa kirjoittaessaankin kahden totuuden välillä.
Kyse on ilmeisesti itsemääräämisoikeudesta eli siitä, kuka saa määrittää ihmisen saamelaiseksi. Nyt KHO päättää asiasta vanhojen sukuasiakirjojen perusteella. Saamelaiskäräjillä ei ole juurikaan valtaa. Käräjät päättävät saamenkielisistä sosiaalipalveluista, oppikirjoista ja kulttuuriapurahoista.
– Saamelaisten mielestä saamelaisuuden määrittelykysymys halllitsee liikaa keskustelua. He keskustelisivat mieluummin kielestä ja vahvana elävästä taiteestaan.
Saamelaisia on Suomessa noin 10 000 ja KHO päättää uusista saamelaisista jälleen neljän vuoden kuluttua.
– Globaalissa maailmassa voisi kuvitella, että kaikki on maailmassa vapaata. Kyllä tässä monen mielestä vallataan saamelaisuutta laajemmalta rintamalta.
Tunne ja veren polte ovat arkipäivää tänään suomalaisten ja saamelaisten välillä. Kiistat näkyvät nimittelynä, huomautteluna ja sanallisina hyökkäyksinä. Saamelaisilla kuvitellaan olevan vielä suuria etuoikeuksia. Lehtola puhuu uhasta.
– 2000-luvun alussa tuntui, että henki on vielä hyvä, mutta nyt uhka näkyy jo arjessa, Lehtola kuvaa.
Wanna be a saamelainen
Saamelaiset odottivat vuosia YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimus 169:ää. Viime keväänä asia päätettiin siirtää kuitenkin seuraavalle hallitukselle.
Suomen perustuslain mukaan saamelaiset ovat alkuperäiskansa ja ILO 169 -sopimuksella Suomi olisi sitoutunut edistämään saamelaisten oikeuksia.
Lehtola toivoo, että nyt ILO:n sopimuksesta tehtäisiin konkreettisia malleja, joista keskusteltaisiin. ILO 169 -sopimusasiassa pitäisi lähteä liikkeelle aivan uusilla askelmerkeillä.
Osa suomalaisista ei kuitenkaan antaisi saamelaisille etuoikeuksia eikä alkuperäiskansakeskustelua ymmärretä Lehtolan mukaan riittävästi.
Kaiken kaikkiaan tässä sekavassa sopassa voi olla kyse ehkä politiikasta tai pienten kielten vahvistamisesta eli revitalisaatiosta tai jostain ihan muusta.
Saamelaiskäräjien vaalit järjestetään sunnuntaina. YK:n alkuperäiskansa-asioiden pysyvän foorumin varapuheenjohtaja Virolainen Oliver Loode harkitsisi saamelaiskäräjävaalien pysäyttämistä.
Hänen mielestään Suomi on rikkonut YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistusta hyväksymällä 93 uutta ihmistä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
Tilanne on herkkä – vallataanko saamelaisuus suomalaisten toimesta? Pelkkinä viihdemaailman pelleinä tai matkailumaskotteina saamelaiset eivät viihdy.