Uudessa metsähallituslakiluonnoksessa on useita ihmis- ja alkuperäiskansaoikeuksiin liittyviä puutteita, sanoo Tampereen yliopiston tutkija Heta Heiskanen. Hän kirjoittaa parhaillaan väitöskirjaa ympäristöön liittyvistä ihmisoikeuksista.
Heiskanen on huolissaan metsähallituslakiluonnokseen tehtyjen muutoksen vaikutuksista Suomen alkuperäiskansaan, saamelaisiin. Hän moittii kovin sanoin myös lain valmisteluprosessia.
"Kyse on hyvin suljetuista kuulemisista"
Tutkija Heta Heiskanen kritisoi metsähallituslain valmistelun tiukkaa aikataulua ja salassapitoa.
– Lakiluonnoksen myötä ei ole järjestetty riittävästi kuulemisia. Lakiluonnos, joka on ollut viimeiset pari viikkoa täysin salattu, tuli lausuttavaksi lokakuussa parin päivän varoitusajalla, Heiskanen huomauttaa.
Maa- ja metsätalousministeriö päätti kuitenkin viime hetkellä järjestää kolme kuulemistilaisuutta Helsingissä, Oulussa ja Rovaniemelllä. Heiskanen osallistui Helsingissä maanantaina järjestettyyn kuulemistilaisuuteen. Hän ihmettelee kuulemistilaisuuden salamyhkäisyyttä.
– Paikalle ei ollut kutsuttu saamelaiskäräjiä eikä saamelaisjärjestöjä, paikalla ei ollut ihmisoikeusjärjestöjä. Ei oltu kutsuttu erikseen tutkijoitakaan. Hyvin suljetuista kuulemisista on kysymys.
– Valmisteluun kuului myös se, että toimittajia ei päästetty avoimeen kuulemistilaisuuteen. Heidät ohjeistettiin erikseen pressitilaisuuteen, jossa ministeri ei tuonut kriittisiä ääniä esiin, vaan puhui aivan muuta kuin mistä kuulemistilaisuudessa oli kolme tuntia puhuttu, Heiskanen kertoo.
Ihmettelee saamelaisten kotiseutualueen erityissäädösten poistamista lakiluonnoksesta
Heta Heiskanen näkee metsähallituslakiluonnoksen sisällössä useita puutteita, jotka heikentävät ihmis- ja alkuperäiskansaoikeuksia.
Yhtenä isoimpana ongelmana hän näkee saamelaisten kotiseutualueen erityissäännösten poiston lakiluonnoksesta. Edellinen lakiluonnos sisälsi oman lukunsa näille erityissäännöksille, mutta kyseinen luku on kokonaisuudessaan pyyhkäisty pois uudesta lakiluonnoksesta.
– Yksi iso asia on saamelaispykälien poisto. Lakiluonnoksessahan oli erillinen luku, joka olisi kirjannut muun muassa alkuperäiskansakulttuurin heikentämiskiellon ja yhdenmukaistanut sitä, että lainsäädäntö olisi ollut lähempänä esimerkiksi alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa ILO 169 -sopimusta.
Saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien heikentämiskiellon mukaisesti saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevat tai vaikutuksiltaan sinne ulottuvat, valtion maa- ja vesialueilla toteutettavat Metsähallituksen suunnitelmat ja hankkeet olisi laadittava ja toteutettava niin, etteivät ne olennaisesti heikennä saamelaisten mahdollisuuksia käyttää heille alkuperäiskansana kuuluvia oikeuksia harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan.
"Saamelaisten oikeuksien vahvistamisesta ristiriitaista viestiä"
Tutkija Heta Heiskanen kaipaisi lakiluonnokseen myös enemmän selvitystä ja vaikutustenarviointia. Hänen mukaansa saamelaisille perustuslaissa myönnetyt oikeudet kieleen ja kulttuuriin velvoittavat valtiota ottamaan saamelaiset huomioon lainvalmistelussa.
– Alkuperäiskansan oikeuksista ei ole riittävässä määrin tehty perusoikeusselvitystä. Lakiluonnoksessa olisi hyvä olla vaikutusarvio, jossa olisi avattu kaikkia näitä asioita. Sellaista arviota sieltä ei löydy. On vain yhteiskunnallinen vaikutusarvio, joka on hyvin lyhyt ja siinä todetaan, että saamelaisten oikeuksia vahvistetaan, mutta kaikkialla muualla sanotaan, että oikeudet pysyvät samana. Vähän ristiriitaista viestiä sekin osuus antaa.
Edellisessä lakiluonnossa oli myös ehdotus saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen oikeudesta hakea muutosta Metsähallituksen tekemään hallintopäätökseen sillä perusteella, että se on heikentämiskiellon vastainen. Se on poistettu nykyisestä luonnoksesta.
– Lakiluonnoksessa on kaksi pykälää, jotka koskevat muutoskenhakuoikeutta, mutta saamelaisten kotiseutualuetta koskevat erityispykälät, jossa saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen muutoksenhakuoikeus oli, on pyyhitty pois. Olen tuonut tämän asian esille YK:n kahdelle erityisraportoiijalle, katsotaan ehtivätkö he ottaa kantaa tähän. Tässä on tullut heikennystä edelliseen luonnokseen nähden, Heiskanen kommentoi.
"Suomi saa kansainvälisesti nuhteita jatkossakin"
Heiskanen on ollut yhteydessä ulkoministeriöön ja tiedustellut, kuinka he näkevät metsähallituslain valmistelun.
Ulkoministeriö uskoo Suomen saavan moitteita toiminnastaan lainvalmistelussa.
– Asiasta kun tiedustelin ulkoasianministeriöstä, niin he eivät ole mitenkään keskeisesti olleet mukana valmistelemassa tätä lakia, vaikka heille tämä myös kuuluisi hyvin oleellisesti. Sieltä tuli sellaista viestiä, että Suomi saa kansainvälisesti nuhteita jatkossakin. Suomi ei ole pyrkinyt saamaan lainsäädäntöään – kansainvälisistä lupauksista huolimatta – sellaiseksi, että ne vastaisivat YK:n asettamia vähittäistasoja alkuperäiskansojen oikeuksien suhteen, Heiskanen sanoo.
Heta Heiskanen on hallinto- ja valtiotieteiden maisteri. Hän kuuluu myös Lapin yliopiston vuoden alussa alkaneen "Saisiko olla ympäristökonfliktisoppaa?" -projektin työryhmään.