Pohjois-Norjassa järjestettävä saamelaisfestivaali Márkomeannu on kieltänyt saamelaiskäsitöitä imitoivat neljäntuulenlakit ja on kieltänyt myös niiden myynnin festivaalialueellaan.
Myös Suomen puolella Inarissa järjestettävän alkuperäiskansojen musiikkifestivaalin Ijahis Idjan järjestäjä tukee Márkomeannu-festivaalin päätöstä.
– Saamenmaalla on kolme suurta saamelaisfestivaalia kesällä, Riddu Riđđu, Márkomeannu ja Ijahis Idja Suomen puolella elokuussa. Ja vielä syksympänä on Vuonomarkkinat, ja kaikki nämä tapahtumat ovat sellaisia, joissa gáktia eli lapinpukua käytetään. Nämä tapahtumat ovat viimeisen parin vuoden aikana alkaneet vaalimaan sitä, että saamelaisten tulee pukeutua saamelaispukuihin, jotta ihmiset näkisivät, millaisia nämä oikeat saamelaiset puvut ovat ja kuinka niihin pukeudutaan, sanoo Inarin saamelaisyhdistyksen puheenjohtaja Aslak Paltto.
Ijahis idjan yksi järjestäjä, Inarin saamelaisyhdistyksen puheenjohtaja Aslak Paltto ihmettelee, miten vuodesta toiseen on samanlaisia ongelmia niin kutsuttujen feikkisaamelaispukujen kanssa. Ei pelkästään Suomessa, mutta näyttävästi myös Kanadassa.
– Nythän Márkomeannu-festivaali seurasi perässä, kun nyt on myös Kanadan tapahtumissa kielletty, ettei saa käyttää Kanadan alkuperäiskansojen vaatetusta muistuttavia asuja ja nyt sama ajatus on rantautunut tänne Saamenmaalle. Samassa yhteydessä ilmestyi myös muusikko David Guettan markkinointivideo, jossa markkinoidaan Ibizan tapahtumaa, jossa tänä vuonna teemana on intiaanit.
David Guetta lanseerasi uuden markkinointi videon, jossa Amerikan intiaanien sulkapäähineisiin pukeutuneet ihmiset tanssivat toteemien edustalla.
Ihmiset eivät tiedä vieläkään, kuinka kunnioittaa alkuperäiskansojen pukeutumista
Aslak Paltto uskoo, että turistit eivät vieläkään tiedä tarpeeksi saamelaisasujen käyttämisestä ja tämän vuoksi eivät osaa kunnioittaa niitä.
– Näimme ystäväni kanssa Norjassa Riddu Riđđu -festivaaleilla, kuinka joillakin oli tällaiset neljäntuulenhatut päässään ja aloimme puhumaan siitä, että mikä siinä on, kun täytyy turisteille niitä myydä. Mutta toisaalta ei niitä aitoja alkuperäisiä lakkeja edes mistään saa, koska emmehän me saamelaiset mene ostamaan kaupoista omia lapinpukujamme tai -lakkejamme. Meillä on aina se tietty käsityöläinen joka ompelee. Turistit myös haluaisivat sellaisia, mutta eivät saa niitä mistään. Siinä olisi varmasti hyvä bisnesidea ihmisille, sillä ihmiset kyllä ostaisivat niitä, mietiskelee Paltto.
Palton mielestä turisteille ja ihmisille tulisi olla enemmän tietoa tarjolla siitä, miten saamelaisasuja tulisi käyttää. Nykypäivänä saamenmaalta löytyy monenlaisia yrityksiä, jotka myyvät saamelaisdesignia.
– Turistithan eivät ymmärrä sitä, että on olemassa jotain mikä kuuluu ja jotain mikä ei kuulu heille. Mutta tulisi olla joitain erilaisia tuotteita joita ostaa. Nykyaikana on monenlaisia yrityksiä, kuten Graveniid ja saamenkäsitöitä, joita ei suoraan ajatella perinteisiksi saamelaisten käsitöiksi. Tällaiset saamelaiset käsityöntekijät kyllä tietävät sen eron perinteiseen kansanpukuun ja sitten sellaisiin käsitöihin, joita voi myydä, ja mitkä eivät sitten ole kenenkään identiteetistä pois, selittää Aslak Paltto.
Tiedonjakaminen on todella tärkeää
Paltto uskoo, ettei matkailijoilla ole tarpeeksi selvää kuvaa siitä, millaisia sääntöjä saamelaisasujen pukeutumiseen liittyy.
– Kuljen päivittäin Lemmenjoella matkailijoiden kanssa ja minulla on melkein aina saamelaismiehen lakki päässäni. Ihmiset näkevät sen ja kyselevät siitä paljon. Kyllä he sitten kysymällä tietävät, että se on nimenomaan miehen lakki. Mutta turistille, joka ei tiedä sitä eroavaisuutta feikin ja alkuperäisen välillä, jos me emme sitä itse kerro, hänelle se ero on hyvin vaikeaa nähdä. Monesti naisihmiset kyselevät taas, että "voisinko minä pukea tuollaisen päähän", niin meidän täytyy se kertoa hänelle ettei hän voi, koska se on nimenomaan miehen lakki. "Aijaa niinkö!", ruukaavat vastata, kertoo Paltto.
Aslak Paltto näkee, että nyt on tärkeää myös reagoida feikkivaatteiden käyttöön, jotta vähitellen ihmiset ymmärtäisivät paremmin, että niiden käyttäminen ei ole oikein.
– Matkamuistomyymälöissä ei ole mitään muuta saatavilla kuin näitä miesten lakkeja. Ja eivätkä saamelaisetkaan aina jaksa vain kommentoida, jos näkevät niin kutsutun neljäntuulen lakin turistin päässä. Usein, jos me emme sano mitään, että "et saisi käyttää tuollaista lakkia", mikä hyvin usein on Utsjoen ja Enontekiön mallin sekoitus, jos me itse kiellämme sen, niin se on aika selvää. Ja vähitellen ihmiset näkevät, että tässä tosiaankin on jotain mistä saamelaiset eivät pidä ja tämä ei ole oikein, Paltto jatkaa.
– Nyt kun Márkomeannu on nyt ottanut tämän linjan, että kielsi kaikki turistien käyttämät feikkilakit, sitä olisi tärkeää seurata, jotta tieto saamelaisasusteiden käytöstä menisi eteenpäin, lopettaa Paltto.