Lapin Kullankaivajien liiton mukaan saameliskäräjät ovat tehneet jatkuvia kullankaivuuta koskevia valituksia Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin lupajärjestelmään, minkä vuoksi ŧli sata kullankaivuulupaa on jäänyt käsittelemättä.
Lapin Kullainkaivajain liiton edunvalvonnasta vastaava geologi Antti Pereniuksen mukaan saamelaiskäräjien valitukset koskevat enimmäkseen niitä, jotka vapaa-aikanaan kaivavat kultaa, vaikka valitukset on tarkoitettu päällimmäisenä ammattimaiseen kaivantaan.
Saamelaiskäräjien ensimmäinen puheenjohtaja Heikki Paltto sanoo, ettei Saamelaiskäräjät ole vastustanut käsinkaivantaa.
– Mehän emme ole vastustaneet ollenkaan käsin kaivamista. Koneellisesta kaivamisesta olemme valittaneet.
Paltto huomauttaa myös, että Tukesisssa on oma mahdollisuutensa käsitellä hakemuksia ja valituksia.
– Tukesissa itsellään on mahdollisuus käsitellä hakemuksia ja valituksia, ja jos heillä ei ole tähän resursseja, se on heidän perustelunsa.
Negatiivista vastakkainasettelua saamelaisia kohtaan
Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Heikki Paltto harmittelee, että kullankaivajien osoittelusta tulee todella negatiivinen kuva saamelaisista ja saamelaiskäräjistä.
– Kullankaivajat ovat alkaneet syyttelemään saamelaiskäräjien ja antavat hyvin negatiivisen kuvan, ennen kaikkea saamelaiskäräjien vastaan ja myös saamelaisia vastaan, sanoo Paltto.
Heikki Paltto muistuttaa, etteivät kullankaivajat ole ottaneet itse saamelaiskäräjiin yhteyttä suoraan.
–Tietysti kullankaivajat ovat syytelleet saamelaiskäräjiä siitä, ettemme halua neuvotella asiasta, mutta kullankaivajat eivät ole koskaan minun tietojeni mukaan ottaneet yhteyttä suoraan saamelaiskäräjiin. Haluaisimme neuvotella asiasta, mutta toivomme asiallista keskustelua, lopettaa Heikki Paltto.