Suomen saamelaisjärjestöt vetoavat Suomen kansanedustajiin ja ministeriöihin saamen kielten ja kulttuurin turvaamiseksi. Kuusi saamelaisjärjestöä allekirjoittivat Etelä-Suomen saamelaisyhdistyksen tekemän vetoomuksen uudelle eduskunnalle.
Vetoomuksessa kansanedustajia ja viranomaisia pyydetään ottamaan huomioon myös saamelaiskäräjien hallitusohjelmapäämäärät uuden hallitusohjelman teossa. Vetoomus lähetettiin eduskunnalle kesäkuussa.
– Vetoomuksessamme pyysimme kansanedustajia, ministereitä ja ministeriöiden viranomaisia kiinnittämään huomiota saamen kielten ja saamelaiskulttuurin edistämiseen saamelaisalueen ulkopuolella, sanoo City-Sámit yhdistyksen puheenjohtaja Pentti Pieski.
Lisäksi vetoomuksessa kiinnitettiin huomiota saamenkielen opetukseen, varhaiskasvatukseen ja muiden sosiaalipalveluiden turvaamiseen, perinteisten elinkeinojen asemaan sekä vapaaehtoisten organisaatioiden merkitykseen kielen ja kulttuurin ylläpitäjänä.
– Ilahduttavaa, että yhdistys on saanut vastauksen usealta kansanedustajilta, joita tulemme tapaamaan syksyn aikana, Pieski kommentoi.
Vetoomuksen ovat kirjoittaneet Sisä-Suomen saamelaisyhdistys Bárbmu ry, Etelä-Suomen saamelaisyhdistys City-Sámit, Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii, Oulun saamelaisyhditys Oulu Sámit, kolttasaamelaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys Saa´mi Nue´tt ja Suomen saamelaisnuoret.
"Suomalaistamispolitiikan vuoksi kielen siirtyminen on katkennut sukupolvelta toiselle"
Saamelaisyhdistysten vetoomuksen mukaan viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on tapanut merkittävää edistymistä saamelaisten asemassa Suomessa.
Esimerkiksi nykyisin saamelaislapsilla on mahdollisuus saada saamenkielistä opetusta ja päivähoitoa saamelaisalueella. Myös erilaisia saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja on pyritty lisäämään ja perinteisten elinkeinojen asemaa on pyritty turvaamaan lakiasetusten avulla.
Saamelaisyhdistysten mielestä kuitenkin tästä huolimatta saamen kielille tarvitaan yhä enemmän ja enemmän tukea.
– Näistä edistysaskeleista huolimatta kielemme ja kulttuurimme tarvitsee yhä tukea. Kaikki Suomessa puhutut saamenkielet ovat yhä uhanalaisia, inarin- ja koltansaamenkielet ovat alle 300 puhujalla hyvin uhanalaisia. Saamelaislapsista ja -nuorista jo noin 70 prosenttia asuvat saamelaisalueen ulkopuolella, eikä etenkään heidän osaltaan saamenkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen tarjontaa ole pystytty turvaamaan.
– Suomessa aikaisemmin harjoitetun suomalaistamispolitiikan seurauksena monissa saamelaisperheissä kielen siirtyminen seuraaville sukupolville on katkennut ja nämä vahingot näkyvät edelleen nykyisissä sukupolvissa, vetoomuksessa kirjoitetaan.
Saamelaisyhdistykset ovat omin voimin huolehtineet kuntien lainmukaisista palveluista
Saamelaisyhdistykset ovat vapaaehtoisten voimin yrittäneet paikkaamaan puutteita saamenkielisten palveluiden tarjonnassa joissain tapauksissa jopa kuntien lakisääteisistä tehtävistä huolehtimalla.
Tilanne on saamelaisten oikeuksien toteutumisen ja järjestöjen pienten resurssien kannalta hyvin vaikea.
– Me allekirjoittaneet saamelaisyhdistykset vetoamme Teihin, hyvä kansanedustaja, jotta sitoutuisitte osaltanne turvaamaan oikeutemme Suomen saamelaiskäräjien hallitusohjelmaesitysten mukaisesti. Ilman elävää kieltä ja kulttuuria ei voi olla myöskään elävää kansaa. Auttakaa meitä turvaamaan tulevaisuutemme ja säilyttämään kielemme ja kulttuurimme myös tuleville saamelaissukupolville, saamelaisyhdistykset pyytävät.