Saamelaismuseo Siidan auditoriossa Inarissa koettiin keskiviikkona sykähdyttävä hetki.
Inarilaisyleisö sai kunnian todistaa, kun 100 vuotta Etelä-Suomessa lainassa ollut saamelaisesineiden kokoelma paljastettiin ensimmäistä kertaa yleisön nähtäväksi.
Yleisöstä kuului ihastuneita huokaisuja, kun Siidan kokoelma-amanuenssi Anni Guttorm ja kokoelmamestari Marjo-Riitta Rantamäki nostivat ylös lakanat, jotka kätkivät vuonna 1905 Inarista kerätyt tavarat juhlapuheiden ajaksi.
– Täällä meillä ovat vyöt, paulat ja lapaset. Sitten täältä löytyvät laukut, lakit. Yksi kenkä saatiin mukaan ja loput tulevat kenkämuseon purkuvaiheessa. Siellä on myöskin leuku, jossa on oletettavasti luodinreikä. Suopunki. Täältä löytyy sitten miehen puku: housut, takki ja huivi.
– Ahkion takana on vuosiluku 1815 eli kyseessä on 200 vuotta vanha ahkio. Täältä löytyvät sitten puukot ja pahkarasia. Ja tuolla on tietysti vielä harvinainen sarvilakki, Rantamäki esitteli ylpeänä.
Kyseessä on taiteilija Gabriel Engbergin Inarista vuonna 1905 keräämä kokoelma, joka palautettiin Museokeskus Vapriikista Tampereelta saamelaismuseo Siidaan huhtikuun lopussa.
Esineiden joukossa on muun muassa saamelaismuseo Siidan kokoelmien ensimmäinen sarvilakki.
Inarilainen yleisö ahmi vanhojen tavaroiden yksityiskohtia
Yleisö pääsi siis tuoreeltaan tutkimaan kulttuuriaarteita.
Esineitä pääsi hansikkaat kädessä myös koskettelemaan.
Enimmäkseen inarilaisista kulttuuriharrastajista ja käsityöammattilaisista koostunut yleisö kuvasi kokoelman tavaroita ahkerasti ja ahmi esineiden yksityiskohtia.
Kännykkäkamerat ja järjestelmäkamerat oli keskittyneesti suunnattu erityisesti sata vuotta vanhojen vanttuiden, paulojen ja puukkojen yksityiskohtiin.
Saamelaisia perinteentuntijoita ja käsityöläisiä kiinnosti erityisesti se, onko kokoelmassa jo käytöstä kadonneita kuvioita tai löytyykö esineiden joukosta oman suvun käsityöläisten tekemiä töitä.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja: Esineet voimaannuttavat sekä täydentävät yhteisöämme
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio sanoi juhlapuheenvuorossaan, että kokoelman palautuksella kotiseudulleen ei ole vain symbolista merkitystä.
– Kokoelma sisältää harvinaisuuksia, joita ei tapaa enää edes täällä Saamenmaassa. Tästä johtuen kokoelman palautukselle ei ole vain symbolista arvoa meille saamelaisille, mutta myös konkreettista apua ja hyötyä sen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi.
– Kokoelman nyt yli sata vuotta muualla olleet esineet ovat palanneet nyt kotiin. Täältä esineet saavat voimaa ja ne voimaannuttavat sekä täydentävät yhteisöämme, Sanila-Aikio tiivisti yhteisön tunnot.
Lisää kuvia ja videoita kaikille avoimilla Yle Sápmin Instagram- ja Facebook-sivuilla.