Saamelaisilla esiintyy syöpää vähemmän kuin muulla väestöllä, paljastaa tuore väitöstutkimus.
Filosofian maisteri ja lääketieteen lisensiaatti Leena Soininen selvitti väitöstyössään pohjois-, inarin- ja kolttasaamelaisten terveyttä kuolleisuuden, kuolinsyiden ja syövän esiintyvyyden avulla ja tutki, olisiko ympäristösaasteilla ollut vaikutusta saamelaisten terveyteen. Hän vertaili myös Suomen ja muiden maiden saamelaisten syöpäsairastuvuutta sekä vertasi saamelaisten syöpäpotilaiden eloonjäämislukuja Suomen väestön vastaaviin lukuihin.
Poikkeuksia olivat koltat ja Ruotsin saamelaisnaiset
Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 2 087 henkilöä, jotka olivat perimältään vähintään 75-prosenttisesti saamelaisia. Seuranta-aika oli 1979–2010.
Saamelaisten perinteinen elintapa on tutkimuksen mukaan terveydelle hyväksi. Syövän ilmaantuminen pohjois- ja inarinsaamelaisilla verrattuna Suomen muuhun väestöön oli tutkimusaikana matala. Kolttasaamelaisilla luvut kuitenkin olivat korkeammat, koska heillä oli mahasyöpää merkittävästi enemmän kuin muilla saamelaisryhmillä ja suomalaisilla yleensä.
Suomen väestössä yleisesti esiintyvät syövät, kuten eturauhas-, rinta- ja ihosyövät olivat harvinaisempia kaikissa saamelaisryhmissä. Suomen saamelaisten syöpäkuolleisuus ja -ilmaantuvuus olivat tutkimusaikana samansuuntaisia kuin Ruotsin ja Norjan saamelaisten – lukuun ottamatta Ruotsin saamelaisnaisia, joiden syöpäilmaantuvuus oli samaa tasoa kuin Ruotsin väestön.
Saamelaismiesten kuolleisuus tapaturmiin sekä heidän itsemurhakuolleisuutensa olivat sen sijaan merkittävästi korkeammat kuin vertailuväestön.
– Tässä tarvitaan lisätutkimusta, jotta näitä pystyttäisiin ehkäisemään, tutkija Leena Soininen huomauttaa.
Syöpäkuolleisuudessa ei viitteitä ympäristön saastumisesta tai radioaktiivisuudesta
Suurin osa Suomen saamelaisista on asunut saamelaisalueella, eli pohjoisimmissa kunnissa Utsjoella, Inarissa, Enontekiöllä ja Sodankylän Lapin paliskunnan alueella, aina 70-luvun alkuun asti. Alueella on havaittu 1960-luvun alusta lähtien radioaktiivisen ja kemiallisen saastelaskeuman kerääntymistä ravintoketjuihin.
Saamelaisten syöpäpotilaiden viiden vuoden eloonjäämisluvut eivät kuitenkaan tutkimusaikana eronneet koko Suomen syöpäpotilaiden vastaavista eloonjäämisluvuista.
– Syöpäkuolleisuudessa ja syövän ilmaantuvuudessa ei havaittu piirteitä, jotka olisivat aiheutuneet ympäristön radioaktiivisuudesta tai muusta saastumisesta, kertoo tutkija Leena Soininen.
Elintapojen muutos vaikuttaa sairastuvuuteen
Saamelaisten sairastuvuus on kuitenkin Soinisen mukaan elintapojen muutoksen myötä vähitellen muuttumassa muun väestön kaltaiseksi.
– Saamelaisten elintavat ja elinympäristö ovat muuttuneet ja siksi heidän kuolleisuutensa syöpään ja muihin sairauksiin sekä syövän esiintyvyys muistuttavat yhä enemmän pääväestön vastaavia. Saamelaiset ovat käymässä läpi sairastuvuudessaan epidemiologista muutosta, eri ryhmät eri aikoina, Soininen toteaa.
– Kun tarkastellaan joidenkin syöpälajien suhteellisen alhaista ilmaantuvuutta, ei voida sulkea pois myöskään syöpäalttiuteen liittyviä perinnöllisiä ominaisuuksia, Soininen kertoo.
Tutkija Leena Soininen väittelee aiheesta The health of Finnish Sami in light of mortality and cancer pattern keskiviikkona 27.5.2015 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.