Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saamelaiskulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola ja Lapin yliopiston sosiologian lehtori Jarno Valkonen ottavat kantaa eduskunnan saamelaisasioiden käsittelyyn Helsingin Sanomat -lehden pääkirjoituksessa maanantaina.
Lehtolan ja Valkosen mielestä viime aikojen tapahtumat näyttävät, että Suomessa ei luoteta saamelaisten kykyyn päättää itse omista asioistaan.
"Valiokuntien työskentelyn ajatellaan rakentuvan asiantuntijoiden tiedolle"
Veli-Pekka Lehtola ja Jarno Valkonen ihmettelevät pääkirjoituksessaan suomalaisten päättäjien tapaa käsitellä saamelaisasioita viime vaalikaudella. Heidän laskujensa mukaan eduskunnan valiokunnat kuulivat saamelaiskäräjälain uudistamisessa ja ILO-sopimuksen ratifiointiprosessissa ennemmin saamelaiskäräjien vastustajia kuin itse saamelaisia.
– Perustuslakivaliokunta kuuli viranomaisten, kuntien, Saamelaiskäräjien ja oikeusoppineiden lisäksi kahtatoista muuta asiantuntijaa, joista viisi edusti Saamelaiskäräjien vastustajia. Perustuslakivaliokunta pyysi lausunnot myös kahdelta muulta valiokunnalta. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kuuli viittä asiantuntijaa. Kaikki edustivat Saamelaiskäräjien vastustajia. Maa- ja metsätalousvaliokunta kuuli neljää asiantuntijaa, joista kolme edusti käräjien vastustajia.
– Tämän pohjalta perustuslakivaliokunta äänesti hallituksen esitystä vastaan äänin 8–6. Hämmentävää oli, että hallituksen ja Saamelaiskäräjien kantaa vastustivat nimenomaan lappilaiset kansanedustajat Markus Lohi (kesk) ja Simo Rundgren (kesk). Eduskunta hyväksyi valiokunnan kannan, Lehtola ja Valkonen kirjoittavat.
Lehtola ja Valkonen huomauttavat, että usein valiokuntien työn nähdään perustuvan puolueettomien asiantuntijoiden tiedolle.
– Eduskunnan valiokuntien työskentelyn ajatellaan usein rakentuvan harkitulle, puolueettomien asiantuntijoiden tuottamalle tiedolle. Historia kuitenkin osoittaa, että saamelaiskysymyksissä asiantuntijuus on yllättävän paljon perustunut yksipuolisille käsityksille saamelaisten tarpeista ja kehityksen suunnasta, Lehtola ja Valkonen kirjoittavat.
"Kansa jakaantunut saamelaiskäräjien puolustajiin ja vastustajiin"
Veli-Pekka Lehtolan ja Jarno Valkosen mielestä saamelaiskysymykset ovat jo alusta asti herättäneet suurta kiistelyä Pohjois-Suomessa. Kansa onkin kaksikon mielestä jakaantunut kahtia: Saamelaiskäräjien puolustajiin ja vastustajiin.
– Vastustajat ovat esittäneet jyrkkiäkin näkemyksiä. He ovat esimerkiksi kyseenalaistaneet saamelaisten aseman alkuperäiskansana ja pitäneet Saamelaiskäräjiä "laittomasti maahan tulleiden" porosaamelaisten valtaamana pienen eliitin temmellyskenttänä. Nämä tuulesta temmatut puheet ovat näkyneet myös saamelaisten oikeuksia koskeneissa eduskuntakeskusteluissa.
Suomessa päättäjät ovat useissa yhteyksissä tuoneet esille, että saamelaisasioihin täytyy löytää yhteisymmärrys paikallisella tasolla, ennen kuin niistä voidaan päättää vähemmistön eli alkuperäiskansan hyväksi. Lehtola ja Valkonen oudoksuvat vaatimusta.
– Milloin kansainvälisiä sopimuksia säädettäessä osapuolten välillä olisi ollut täysi yhteisymmärrys? Entä onko niin, että saamelaisia koskevissa kiistoissa toisen osapuolen edustajat ovat neutraaleja asiantuntijoita ja saamelaiset puolueellisia?, Valkonen ja Lehtola kysyvät kirjoituksessaan.