Tromssan yliopiston post doc stipendiaatti Jukka Nyyssönen sanoo, että saamelaisasioiden käsittelyssä uudet ryhmät ovat saaneet äänensä kuuluville Suomen hallintojärjestelmän korkeimmalla tasolla.
Esimerkkinä hän mainitsee alkuperäiskansojen oikeuksien turvaavan ILO 169 -sopimuksen ja uuden saamelaiskäräjälain käsittelyn eduskunnassa alkuvuodesta.
Nyyssönen näkee syynä ilmiöön Suomen lainsäädännön, jolla halutaan varmistaa tarkasti, ettei laki loukkaa minkään joukon oikeuksia.
– Suomen valtio ja Suomen lainsäädäntö, siinä ollaan tarkkoja sen suhteen, että se ei saa loukata muiden eturyhmien oikeuksia. Se viimeisin eduskuntakäsittely, jossa tämä ILO-sopimuksen ratifiointi estettiin, myös tämä oikeusministeri Henrikssonin lausunto, ne paljastivat sen vanhan tavan, jossa lainsäädäntöön täytyy ottaa kaikkien eturyhmien oikeus huomioon.
Nyyssösen mukaan saamelaisasioiden käsittelyssä uudet ryhmät, jotka eivät kuulu saamelaiskäräjien äänestysluetteloon, mutta jotka itse kokevat olevansa saamelaisia, otetaan eduskunnassa nyt tosissaan huomioon.
– Se näkyy myös siinä, että nyt nämä uudet ryhmittymät ja niiden vaateet otetaan eduskunnassa hyvin vakavasti ja tästä on tullut yksi uusi este selkeästi. Nämä uudet joukkiot ovat saaneet äänensä kuuluviin valtiorakenteiden ylätasolla ja myös valiokuntakäsittelyssä.
Yleinen kuva saamelaisista on myös Nyyssösen mukaan muuttunut.
– Saamelaiset, joilla on oikeus äänestää saamelaiskäräjävaaleissa, ovat menettäneet monopolin uhrikertomukseensa. Nyt nämä uudet ryhmittyvät ovat saaneet läpi tällaisen käsityksen, että he ovat tässä ne oikeat uhrit, toteaa tutkija Jukka Nyyssönen.