– Saamelaismääritelmän lakiteksti on sinällään hyvä ja noudattelee pitkälti KHO:n viimeisintä tulkintaa saamelaisuudesta, mutta lain perustelut kaipaavat tarkentamista. Perustelutekstissä todetaan muun muassa, että ”sukusiteillä ei viitata pelkästään saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkittyihin sukuihin, koska myös vaaliluettelon ulkopuolella on saamelaisia sukuja”. Tämä on tunnustus sille, että koko vaaliluettelo on alun perin muodostettu liian suppean tutkimuksen pohjalta, sanoo Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry:n puheenjohtaja Erika Sarivaara.
– Suomessa lainkäyttäjä hyväksyy saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakeutuvat vaalilautakunnan kokouksessa. Näin laintulkitsijalla on keskeinen rooli vaaliluettelon soveltamisessa. Koska saamelaiskäräjien poliittisesti valittu vaalilautakunta toteuttaa prosessissaan ryhmäidentifikaatiota, en usko vaalilautakunnan muuttavan työskentelytapojaan, arvelee Erika Sarivaara.
– Valittu vaalilautakunta edustaa saamelaiskäräjien johdon jo toteuttamaa linjausta, eli he tulevat ajamaan kapeaa saamelaismääritelmää ja perustamaan näkemyksensä pääasiassa vanhentuneisiin ja kapea-alaisiin näkemyksiin saamelaisuudesta. Tämän vuoksi on todennäköistä, että uudet vaaliluetteloon pyrkivät saamelaiset joutuvat pyrkimään luetteloon valitusprosessin kautta. Erika Sarivaaran mukaan vaalilautakunta koostuu nyt sellaisten sukujen edustajista, jotka eivät halua uusia saamelaisia vaaliluetteloon.
Voitaisiinko lain perusteluita täydentää siten, että vaalilautakunnan on hyväksyttävä vaaliluetteloon lain objektiiviset kriteerit täyttävä hakija, joka todistaa saamelaisuutensa esimerkiksi kymmenen vaaliluetteloon jo merkityn saamelaisen todistuksella? kysyy Erika Sarivaara ja jatkaa, että Norjassa lakia ei sovelleta tällä tavoin tiukasti, vaan siellä saamelaisuus on ilmoitusasia.
– Mielestäni Norjan mallin saaminen Suomeen olisi ensiarvoisen tärkeää, koska näin voitaisiin poistaa repivä kiista saamelaisuudesta. Kiistan osapuolena ovat vanhat Suomen saamelaissuvut ja Suomen saamelaiskäräjät. Suomen saamelaiskäräjät ovat vuosikymmenen panneet aikaa ja energiaa vastustaa kyseisiä sukuja. Mielestäni kyseessä on valta- ja resurssikiista. Ulkona olevat saamelaissuvut ovat niin isoja, että Suomessa saamelaispolitiikka on sen vuoksi pakotettu uudelleentarkastelun kohteeksi.