Enontekiön kunta suunnittelee rakentavansa Kilpisjärvelle Suomen ensimmäisen pumppuvoimalan.
Osana kokonaisuutta Lammasoaivin päälle pitäisi rakentaa kaksi uutta tuulimyllyä.
Taustalla tuulivoiman hyödyntäminen
Kunta pyrkii tulevaisuudessa hyödyntämään tuulivoimaa.
Tuulivoimaloiden lisäksi tarvitaan jokin energialähde säätövoimaksi. Säätövoiman tarkoituksena on turvata energiantuotanto tuuliolosuhteiden vaihdellessa.
– Pumppuvoimala on kuin patteri. Se varastoi energiaa noin 85-90 prosentin hyötysuhteella. Kun tuulimyllyt pyörivät, niin osa energiasta siirretään pumpulle, joka pumppaa vettä ala-altaasta yläaltaaseen. Silloin kun ei tuule, voidaan vettä juoksuttaa taas putkea pitkin takaisin alas ja näin voidaan ottaa varastoitua energiaa taas käyttöön, Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä selventää.
Järjestelmän tarkoituksena on myös säästää rahaa.
– Veden voi pumpata yläaltaaseen vaikkapa yöllä, kun sähköenergia on halvempaa. Päivällä, kun energian kulutus on suurempaa, voidaan taas juoksuttaa vettä takaisin ja laitoksen toiminta on kannattavaa jo tätäkin kautta, Kärnä sanoo.
Laitoskokonaisuus koostuisi useasta osasta
Suunnittelutyö on vielä kesken, mutta nyt tiedetään jo mitä osia kokonaisuuteen kuuluu ja mihin eri osat rakennettaisiin projektin toteutuessa.
Itse pumppuvoimala rakennettaisiin Ala-Kilpisjärven rantaan, ja Kilpisjärvi toimisi ala-altaana.
Lammasoaivin päälle pitäisi rakentaa kaksi uutta tuulimyllyä. Yläallasta on suunniteltu rakennettavaksi Laassavaaraan.
Altaiden välille täytyy rakentaa pitkä putki, jotka pitkin vesi pumpataan ylös ja juoksutetaan alas. Putken rakentamiseen on kaksi tapaa.
– Yhtenä vaihtoehtona on porata kalliotunneli tai vaihtoehtoisesti asentaa putki maan päälle ja sitten maisemoida se. Kustannuksien osalta kalliotunnelin poraaminen olisi kalliimpi vaihtoehto, Kärnä kertoo.
Lammasoaivin olemassaolevan kolmen tuulivoimalan kohtalo avoin
Lammasoaivin päällä on tällä hetkellä kolme tekniikaltaan vanhentunutta tuulimyllyä, joiden kohtalosta ei ole vielä tietoa.
Tuulivoimaloiden entinen omistaja Fortum ei aikanaan ollut tyytyväinen niihin, sillä ne eivät tuottaneet sähkö toivotulla tavalla.
– Jollain tavalla vanhojakin myllyjä varmastikin voidaan käyttää, mutta emme vielä tässä vaiheessa tiedä miten niitä mahdollisesti hyödynnetään. Neuvotteluita käydään yhä, mutta se on kuitenkin lähtökohtana, että tuulivoiman kapasiteettia Lammasoaivin päällä täytyy kasvattaa, Kärnä kommentoi.
“Mittakaavan puolesta pieni hanke”
Ennen kuin mitään päätöksiä voimaloiden rakentamisesta tehdään, aikoo Enontekiön kunta neuvotella asiasta vielä poronhoitajien, paliskunnan ja saamelaiskäräjien kanssa.
Kärnä uskoo, että rakennustyöt saataisiin käyntiin aikaisintaan vuonna 2017.
– Sekin saattaa olla vähän optimistinen tavoite. Haluan vielä korostaa, että Laassavaaraan suunniteltu yläallas on varsin pieni, ja paljonko se nyt sitten lopuilta söisi laidunmaata. Koko alueen pinta-ala on noin neljä hehtaaria. Pumppuvoimalan vaikutus Kilpisjärven pintaan on yhden senttimetrin luokkaa, eli luontainenkin vaihtelu on huomattavasti suurempaa, hän toteaa.