Suomen ehdotus alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän ILO 169 -sopimuksen ratifioimiseksi on eduskunnan käsittelyssä.
Suomi aikoo ratifioida sopimuksen koskematta saamelaisalueen maaoikeuksiin. Kaikki kansanedustajat eivät kuitenkaan ole vakuuttuneita siitä, että se on mahdollista.
Suomen mallista on sovittu hallituksen ja saamelaiskäräjien kesken selitysosassa
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa rakentanut mallin, jonka mukaan Suomen ILO-ratifioinnin yhteydessä ei tarvitsisi koskea saamelaisalueen maaoikeuksiin.
Saamelaiset eivät tule omistamaan maita ja vesiä, mutta pääsevät paremmin mukaan päätöksentekoon.
Mallista on sovittu hallituksen ja saamelaiskäräjien kesken niin kutsutussa selitysosassa.
Selitysosa epäilyttää kansanedustajia
Mutta kaikki kansanedustajat eivät tunnu luottavan mallin pitävyyteen. Ja pelkäävätpä he sitäkin, että tulevaisuuden saamelaiskäräjät kaipaavat lisää maaoikeuksia.
– Tämä on poliittinen tahdonilmaisu, ja kuinka kauan tämä tulee pätemään? Saamelaiskäräjillä voi esimerkiksi tapahtua suuri muutos kokoonpanossa, jolloin nämä vaateet on ikään kuin hiekkaan piirretty ja ne voivat nousta uudelleen esille, sanoi SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä Lapista eduskunnassa tiistaina.
– Miten tiedetään, että tämä hallituksen laatima selitysosa on myös YK:n ja YK:n työjärjestö ILO:n näkökulmasta pitävä, koska aiemmin tämän sopimuksen ratifioineet maat eivät ole tällaisia selityksiä antaneet?, kysyi Kokoomuksen Heikki Autto Lapista.
– Käsittääkseni ILO-sopimukseen ei näin jälkikäteen voi tehdä varsinaisia varaumia, ja useat oikeusoppineet ovat esittäneet sellaisia tulkintoja, että tällainen selitys tai varauma, miksi sitä kutsutaankin, ei ole oikeudellisesti pätevä eikä sitova kenenkään osapuolen näkökulmasta, sanoi Keskustan Markus Lohi Lapista.
Oikeusministeri on konsultoinut ILO-asiantuntijoita
Oikeusministeri on konsultoinut muun muassa ILO-asiantuntija Lee Swepstonia, joiden mukaan malli näyttää hyvältä.
– Swepston on nähnyt tämän selityksen, ja hän on myös antanut ymmärtää, että tämä on selitys, joka ILO:lle kelpaa. Hän on sanonut näin: "Tämänkaltaiset selitykset, jotka kuvastavat kansallista yhteisymmärrystä siitä, miten sopimusta on ymmärrettävä ja sovellettava sisäisesti, sekä osapuolten suunnitelmia sen täytäntöönpanemiseksi, eivät ole poikkeuksellisia. Vaikka sillä ei ole oikeudellista merkitystä kansainvälisesti, se ei ole merkityksetön. Sen merkitys on ratifioivan valtion sisäinen." Ja englanniksi hän sanoi: "That looks good to me", Henriksson vastasi eduskunnassa tiistaina.
– Me olemme myös saaneet ILO:n oikeuspalvelun määräaikaisen johtajan kannanoton tähän. Ja ilman muuta näyttää nyt siltä, että ILO on valmis hyväksymään tämän selityksen ja sitä nimenomaan ei tulkita varaumaksi, vaan se tulkitaan osaksi tätä Suomen kansallista ratkaisua, Henriksson sanoi.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajallakaan ei vastausta
Suomen mahdollisen ILO-ratifioinnin lopullisesta muodosta päättää perustuslakivaliokunta. Sen puheenjohtajakaan ei kuitenkaan ole varma voiko ILO 169 -sopimuksen ratifioida antamatta alkuperäiskansalle maanomistusoikeuksia.
– ILO 169 -sopimuksen keskeinen ongelmahan Suomen kannalta on ollut se, että siellä 14 artiklassa todetaan, että kyseisille kansoille on tunnustettava omistus- ja hallintaoikeudet niihin maihin, missä ne perinteisesti asuvat. Ja kun tätä sopimusta on aika harvassa maassa ratifioitu ja harvassa maassa sovellettu, niin myöskin nämä tulkinnat siitä, mitä edellytetään sen omistus- ja hallintaoikeuden saavuttamiseksi, vaihtelevat. Tässä ollaan sikäli hiukan lettoisella maaperällä, että emme tiedä tulevaisuuteen päin, miten asiantuntijakomitea tulkitsee juuri Suomen kohdalla tätä velvollisuutta, Koskinen sanoi eduskunnassa tiistaina.
Henriksson ehdotti ILO-asiantuntijan kutsumusta kuultavaksi
Eduskunnan lähetekeskustelussa tiistaina oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ehdotti ILO-asiantuntijoiden kutsumista perustuslakivaliokunnan kuultavaksi.
– Olisi varmasti hyvä, jos perustuslakivaliokunta myös vaikkapa kuulisi Lee Swepstonia tästä asiasta. Hän on tietääkseni myös halukas tulemaan Suomeen, ja myös Suomen hallitus kuuli häntä tämän prosessin aikana. On erittäin hyödyllistä kuulla sellaista henkilöä, joka on ollut alusta lähtien mukana, kun tämä ILO-sopimus on saanut alkunsa, Henriksson ehdotti aivan keskustelun lopuksi.
ILO-ratifiointiehdotusta käsittelevät seuraavaksi perustuslakivaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä maa- ja metsätalouvaliokunta.