Puheessaan perustuslakivaliokunnalle tiistaiaamuna saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi toivoi saamelaiskäräjien puolesta, että valiokunta priorisoisi ILO 169-sopimuksen käsittelyä, vaikka heillä onkin kiire ennen vaalikauden loppumista.
– Saamelaiskäräjät on hyvin tietoinen valiokunnan suuresta työtaakasta. Toivomme, että valiokunta priorisoi hallituksen esityksen ILO 169 -sopimukseksi ja ehtii käsitellä sen niin, että sopimus voidaan ratifioida vielä tällä eduskuntakaudella. Sekä kansallisesti että kansainvälisesti olisi kestämätön tilanne, jos esitys raukeaisi ajanpuutteeseen, Näkkäläjärvi sanoi.
Saamelaiskäräjien puolesta tiistain perustuslakivaliokunnan kuulemiseen alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän ILO 169 -sopimuksen ratifiointiehdotuksesta osallistuivat puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ja ensimmäinen varapuheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.
Saamelaiskäräjien lausunto oli pääosin samansisältöinen kuin muillekin valiokunnille, maa- ja metsätalous- sekä työ- ja tasa-arvo-valiokunnille, aikaisemmin ojennetut lausunnot.
Saamelaiskäräjät toi kuitenkin esille myös uusia näkökohtia.
"Ihmisoikeussopimusten valvontaelinten ILO-suosituksia ei voi sivuuttaa Suomessa"
Klemetti Näkkäläjärvi muistutti perustuslakivaliokuntaa siitä, että ihmisoikeussopimusten valvontaelimet ovat antaneet Suomelle useita suosituksia ratifioida ILO 169 -sopimus.
– Sopimusten valvontaelimet ovat perustaneet näkemyksensä laajaan valtioiden ja osallisten kuulemiseen ja kansainvälisoikeudelliseen kehitykseen. Elimet tuntevat hyvin Suomen olosuhteet, lainsäädännön ja kehittämistarpeet. Ihmisoikeuselimet ovat tehneet suosituksensa tietoon pohjautuen ja suhteessa kyseiseen sopimukseen. Niitä ei voi sivuuttaa Suomessa ja ne on huomioitava asianmukaisesti myös eduskunnassa. Ihmisoikeuselinten suosituksille on annettava merkittävä painoarvo myös ILO 169-sopimuksen ratifioinnin eduskuntakäsittelyssä.
Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan yleissopimuksen 34 artiklan mukaiset Suomen erityisolosuhteet tarkoittavat Suomen jo ratifioimia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja valmisteilla olevien muiden alkuperäiskansa- ja ihmisoikeussopimusten muodostamia reunaehtoja sekä saamelaiskulttuuria, perinteisiä elinkeinoja ja saamelaiskulttuurin suojan tarvetta.
"Suomi on raportoinut YK:lle että se aikoo ratifioida ILO-sopimuksen tällä hallituskaudella"
Saamelaiskäräjät muistutti myös, että Suomi on raportoinut YK:lle sekä muille ihmisoikeuselimille tavoitteestaan ratifioida ILO 169 -sopimus kuluvalla eduskuntakaudella.
– Mikäli sopimuksen ratifiointi raukeaisi, sillä olisi kielteisiä kansainvälisiä vaikutuksia Suomen ihmisoikeusmaineeseen ja myös kansainväliseen uskottavuuteen ihmisoikeusasioissa, Näkkäläjärvi lausui.
Saamelaiskäräjät kertasi näkemyksensä koskien maaoikeusselitysosaa
Saamelaiskäräjät kertasi jälleen näkemyksensä koskien maaoikeusselitysosaa: Ehdotettu, uusi saamelaismääritelmä ja nykyinen ILO-ratifiointimalli selvitysosineen liittyvät kiinteästi toisiinsa.
– Sopimuksen ratifiointiasiakirjoihin liitettävä selitys ei ole Wienin yleissopimuksen mukainen varauma. Selityksellä ei voida kumota ILO 169-sopimuksen velvoitteita.
– Saamelaiskäräjät on hyväksynyt ILO 169 -sopimuksen ratifioinnin ja siihen liitettävän selityksen. Mikäli saamelaismääritelmää muutettaisiin saamelaiskäräjälain eduskuntakäsitellyssä tai uutta saamelaismääritelmää ei sovelleta seuraavissa syksyllä 2015 järjestettävissä saamelaiskäräjävaaleissa, edellytyksiä ILO 169 -sopimuksen ratifioinnille ei ole.
"Seuraava saamelaiskäräjät saattaa muuttaa näkemystään"
Saamelaiskäräjät lausui myös, että jos seuraavat saamelaiskäräjät saattavat muuttaa näkemystään selitysosasta, jos olosuhteet muuttuvat.
– Saamelaiskäräjät on sitoutunut ILO 169 -sopimukseen liitettävään selitykseen ja saamelaiskäräjien jäsenet tekevät päätöksensä virkavastuulla, mutta mikäli selityksen ja ILO 169 -sopimuksen toimeenpano eivät etene sopimuksen tavoitteiden mukaisesti, tulevilla saamelaiskäräjillä on lakisääteinen velvollisuus arvioida uudelleen sitoutumistaan selitykseen.
Saamelaiskäräjät muistutti omasta perustuslaillisesta asemastaan
Saamelaiskäräjät otti myös esille oman asemansa ja muistutti, että perustuslaki takaa saamelaiskäräjille aseman saamelaisten edustajana ja saamelaisten asioiden hoitajana.
– Saamelaiskäräjät kiinnittää huomiota siihen, että perustuslain ja saamelaiskäräjälain nojalla saamelaiskäräjien tehtäväksi on asetettu edustaa saamelaisia ja hoitaa saamelaisia alkuperäiskansana koskevat asiat. Se on saamelaiskäräjien tärkein tehtävä ja perustuslaillisena itsehallintomuotona rinnastettavissa tältä osin kunnalliseen itsehallintoon ja myös eduskuntaan, joka edustaa Suomen kansaa.
Kuten kolttien kyläkokouksen edustaja, vt. luottamusmies Tanja Sanilakin, saamelaiskäräjät lausui, että ILO-sopimuksen toimeenpanon kannalta osapuolia ovat Suomen valtion lisäksi Suomen saamelaiskäräjät ja kolttien kyläkokous.
– Kummatkin tahot ovat sopimuksen ratifioinnin hyväksyneet.
Saamelaiskäräjien lausunto viittasi myös perustuslakivaliokunnan jäsen Markus Lohen mediatiedotteeseen viime viikolla.
– Saamelaiskäräjät pitää todella huolestuttavana puheita siitä, että saamelaiskäräjillä ei ole legitemiteettiä edustaa kaikkia saamelaisia. Perustuslaissa säädetään paitsi saamelaiskäräjien tehtävistä, mutta myös kansanedustajien tehtävistä. Perustuslain mukaan kansanedustajat ovat velvollisia noudattamaan perustuslakia sekä noudattamaan oikeutta.
– Saamelaiskäräjät on huolissaan tällaisten väitteiden vaikutuksesta lakiesityksen edustakuntakäsittelyyn, saamelaiskäräjien asemaan, esityksestä kuultavien tahojen määrittämiseen sekä saamelaiseen kulttuuri-itsehallintoon ja saamelaiskäräjien asemaan. Tällaisilla väitteillä luodaan tietoisesti mielikuvaa saamen kansan yhtenäisyyden heikkenemisestä, luodaan todellisuuteen perustumattomia ristiriitoja saamelaisryhmien välille ja halutaan hajottaa saamen kansaa heikentäen tietoisesti saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon asemaa ja yhteneväisyyttä.