Saamelaiskäräjälakia ja sen myötä saamelaismääritelmää ollaan uudistamassa. Oikeusministeriön asettama työryhmä jättää ehdotuksensa uudeksi laiksi toukokuun lopussa.
Toiset puolustavat nykyistä saamelaismääritelmää ja toiset taas haluaisivat kaventaa sitä. Keskustelu aiheesta on kiihtynyt jälleen viime aikoina ja kannat ovat jyrkkiä.
Kuka sitten tällä hetkellä on saamelainen?
- Kansainvälisten periaatteiden mukaan ratkaiseva on ryhmän itseidentifikaatio, eli saamelaiset tunnistavat oman etnisen ryhmänsä jäsenet itse. Ei riitä, että henkilö väittää olevansa saamelainen. Jos ryhmä ei tunnista henkilöä omakseen, hän ei ole saamelainen, kiteyttää saamen kielen ja kulttuurin emeritusprofessori Pekka Sammallahti.
"Kuvitellut edut aiheuttavat liikehdintää"
Saamelaismääritelmäkeskustelussa tunteet kuumenevat ja sanan säilä heiluu. Sammallahden mukaan tähän ovat omat syynsä.
- Suurin syy ovat varmaankin ILO 169 -yleissopimuksesta levitetyt uhkakuvat saamelaisalueen suomalaisten keskuudessa. Monet haluaisivat päästä ILO-sopimuksen mukanaan tuomista kuvitelluista eduista osallisiksi ja pyrkivät sen takia saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
Sammallahden mukaan nämä pyrkijät ajattelevat saamelaisuutta tavallisesti muuna kuin etnisenä ryhmänä. Siis esimerkiksi niin, että saamelaisuus voidaan määritellä historiallisesti polveutumisen perusteella ja jo kuolleiden henkilöiden kautta.
- Saamelaiset taas ajattelevat omaa etnistä ryhmäänsä nykyajassa elävänä kokonaisuutena. Sen jäsenet ovat vuorovaikutuksessa keskenään. He jakavat yhteistä kulttuuritietoisuutta, tunnustavat yhteisiä arvoja ja kuuluvat keskinäisesti tunnistettuihin sukuyhteisöihin, havainnollistaa emeritusprofessori.
"Saamelaiseksi synnytään"
Nykyinen määritelmä ei tyydytä esimerkiksi kaikkia inarinsaamelaisia. Inarinsaamelaiset ry:n puheenjohtajan Anu Avaskarin mukaan kieliperuste ei anna oikeutta kaikille.
- Syntyperä ratkaisee eli saamelaiseksi synnytään. Mitään vuosilukuja polveutumisen rajaksi en asettaisi, painottaa Avaskari.
Avaskari odottaa saamelaiskäräjälakityöryhmältä oikeudenmukaista ratkaisua inarinsaamelaisille.
"Kammottavia keskusteluja"
Kolttasaamelainen, Saamelaisneuvoston entinen puheenjohtaja Pauliina Feodoroff kokee ympärillä vellovan keskustelun kammottavaksi.
- Tuon kaltaiset keskustelut siitä, kuka on mitä, mikä on kenenkin juridinen status tai identiteetti, ne ovat sellaisia keskusteluja, joita ei voi käydä loukkaamatta. Näitä asioita ei voida ratkaista huutoäänestyksellä vaan niistä täytyy päättää instituutiotasolla. Tällä hetkellä tämänkaltainen saamelainen instituutio ja oikeus puuttuu.
Keskustelun taso on välillä, varsinkin netissä, ihan kammottavaa, kuvailee Feodoroff.
- Käynnissä oleva keskustelu ei tunne vuoropuhelua, vaan kukin joukko käy vuorollaan julkisuudessa ilmoittamassa, että tämä asia ei ole näin tai toisinpäin.
"Ratkaisu on harvinaisen selvä"
Feodoroffilla on selvä ratkaisuehdotus siitä, miten saamelaismääritelmäkeskustelussa päästäisiin eteenpäin.
- Peruslähtökohta on harvinaisen kirkas. Kansa itse määrittelee ketkä sen jäseniä ovat. Vain tämä on itsemääräämisoikeuden hengen mukaista. On saamelaisten itsensä asia kehittää sellainen järjestelmä, että jokainen tuntee saaneensa asiansa käsitellyksi, korostaa Feodoroff.
Ylen toimitukset eri puolilla Suomea ja radion ajankohtaisohjelmat käsittelevät aina torstaisin yhteistä teemaa. Yle Radio Suomen Ajantasan Torstaiseuran aiheena on saamelaiset ja saamelaismääritelmä 16.5 klo 14.00.