Tietämättömyys vaikuttaa olevan yksi suurimmista syistä saamelaiskulttuurin hyväksikäyttöön Lapin matkailuelinkeinossa.
Lapinpuvun väärinkäyttö puhutti runsaasti viime viikolla, kun kuvat Levin pujottelun maailmancup-kisojen suomalaisista kisatytöistä lapinpuvun tapaisissa vaatteissa levisivät internetissä.
"Emme ole saaneet ohjeita pukeutumiseen"
Levin maailmancup-kisojen kisatytöt olivat Levi-instituutin suomalaisia oppilaita, jotka vastasivat kisojen palkinnonjaosta. Lapinpuvun tapaisiin asuihin pukeutuneet kisatytöt Kati ja Janette puolustivat itseään kertomalla, että eivät ole saaneet ohjeita lapinpuvun oikeaoppiseen pukemiseen.
- Emme ole saaneet minkäänlaisia ohjeita siitä, miten puku puetaan tai miten huivi laitetaan.
Tytöt kertovat, että puvut ovat koululta ja paikalliselta yritykseltä lainassa, eivätkä ole aitoa saamelaista käsityötä.
- Toisen puvun saimme lainaan koululta, se on teetetty Tapsan Tapulissa. Toinen on Lapinkylästä lainassa, se on itse tehty siellä.
Tyttöjen lapinpuvut muistuttavat Enontekiö-Koutokeinon-alueen pukuja, mutta sitä he eivät itse tienneet.
- Jaa-a, ei kyllä tiedetä.
Levi-instituutti pitää saamelaiskulttuurin hyödyntämistä matkailussa sopivana
Kisatyttöjen puvuista vastasi Levi-instituutti. Koulutuspäällikkö Riitta Karusaari kertoo, että heidän mielestään saamelaiskulttuurin hyödyntäminen sopii matkailuun ja koulutukseen.
- Meillä on Levi-instituutissa matkailualan perustutkinto. Meillä on ohjelmapalveluiden käyttöön niin sanottuja lapin asusteita, joita opiskelijat käyttävät palkintojen jaossa. Kyllä asiasta on keskusteltu, mutta ne on nähty ohjelmapalvelukäyttöön sopivana. Kyllä me näitä täällä pohjoisen alueella käytetään. Näkökulma on toki erilainen, kun asiaa katsotaan autenttisen kulttuurin näkökulmasta, kuin meidän, matkailualan koulutuksen ja ohjelmapalveluiden, näkökulmasta.
Karusaari kertoo, että ei ole tajunnut, että asia saattaisi loukata saamelaisia.
- Ei tietenkään ole tietoisesti haluttu loukata, sillä lailla pahoitellaan, jos ollaan loukattu, sanoo Karusaari.
Saamelainen käsityöläinen ei hyväksy saamelaiskulttuurin hyväksikäyttöä
Saamelainen käsityöläinen Meeri Ojanperä oli kauhistunut kuullessaan, kuinka vähän tietoa matkailuelinkeinolla ja kouluttajilla on saamelaiskulttuurista.
- Olin kauhistunut, kun kuulin, kuinka vähän esimerkiksi kouluttajat tietävät asiasta. Kyllä minua suututtaa se, että saamelaiskulttuurin väärinkäyttö vain jatkuu. Kyllä minä suoraan sanottuna vihaan niitä ihmisiä, jotka tekevät näin, vaikka varmasti tietävät, että se loukkaa meitä saamelaisia.
Ojanperä näkee vähemmistökulttuurin hyödyntämisen maailmanlaajuisena ilmiönä.
- Alkuperäiskansojen tilanne on samanlainen ympäri maailmaa. Tässäkin voi olla kyse valkoisesta vallasta, siitä, että suomalaiset haluavat käyttää hyväkseen vähemmistöä, uskoo Ojanperä.