Olohuoneessa tietokoneen ääressä istuu pieni poika ja kuuntelee kuulokkeilla, mitä opettaja tällä kertaa pyytää tekemään. Pojan äiti, Karoliina Juhola istuu vieressä ja auttaa tekniikassa.
Toista luokkaa käyvä Mihku Näkkäläjärvi opiskelee äidinkieltään pohjoissaamea koulupäivän jälkeen netissä, sillä jo toista vuotta peräkkäin Rovaniemen kaupunki tarjoaa saamenkielen opetusta vain virtuaaliopetuksena. Opetus tapahtuu koulun jälkeen ja se luetaan kerhotoiminnaksi.
– Ristena mielas dat… , lukee Mihku tunnin alussa opettajalle, joka istuu Tampereella oman koneensa ääressä ja kuuntelee oppilaansa ääneenlukua.
– Sehän meni hienosti, kuuluu koneelta opettajan ääni.
Yhteydenpitoa kameran ja kuulokkeiden kautta
Oppitunnin Mihku ja opettaja ovat yhteydessä tietokoneen kameran ja korvakuulokkeiden välityksellä. Välillä Mihku nostaa oppikirjansa webbi-kameran eteen, jotta opettaja näkee puhuvatko he samasta kirjasta.
Kun puolet oppitunnista on kulunut, Mihku jo haukottelee. Nälkäkin vaivaa. Muiden tokaluokkalaisten koulupäivä on jo loppunut.
Mihkun äidinkielentunti, saamentunti, alkoi kolmelta iltapäivällä. Kellon ollessa puoli neljä, Mihku huokaa. Tokaluokkalaisen koulunkäynti jatkuu vielä tunnin, aina puoli viiteen asti.
– En enää jaksaisi, olen istunut tässä jo puoli tuntia. Haluaisin lähteä ulos leikkimään, huokaisee Mihku.
Mihkun äiti pelkää, että järjestely tappaa pojan kiinnostuksen opiskella saamea. Koulun jälkeen tapahtuva saamen etäopetus voi alkaa tuntua lapsesta rangaistukselta.
– Minusta tuntuu, että kun opetuksen järjestämisessä on ollut hankaluuksia, on kaupunki siirtänyt ongelmat kodeille, toteaa saamenkielisen koululaisen äiti Karoliina Juhola.
Rehtori puolustaa etäopetusta
Saamelaiskäräjien arvion mukaan Rovaniemellä asuu noin 800 saamelaista ja saamenkielen opetusta on alueella järjestetty jo vuosia. Vielä muutama vuosi sitten saamenopetus oli järjestetty koulupäivän aikana lähiopetuksena.
Korkalovaaran peruskoulun rehtori Heikki Ervast on ollut mukana suunnittelemassa saamenkielen opetusta Rovaniemellä. Ervast pahoittelee tilannetta ja sanoo ymmärtävänsä koululaisten vanhempien huolen.
Hän kuitenkin muistuttaa, että oli pakko löytää uusi ratkaisu, sillä saamenkielenopettajan löytäminen on ollut vaikeaa. Edellisiltä vuosilta heillä on hyviä kokemuksia etäopetuksesta.
– Päätettiin järjestää tällainen etäopetusmalli, jossa opetus ostetaan Saamelaisalueen koulutuskeskukselta. Järjestelmä saatiin toimimaan ja siitä saatiin hyviä kokemuksia, joten etäopetusta päätettiin jatkaa, sanoo Ervast.
Ervast jatkaa, että saamenkielen opetus on koululaisen ja vanhemman yhteinen hanke, lapsen ja vanhemman yhteistä aikaa, joka tukee saamenkielen oppimista.
"Toivottavasti tulevaisuudessa asiaa voitaisiin miettiä uudestaan"
Mihkun äiti Karoliina Juhola ei ole tyytyväinen etäopetusratkaisuun. Hän toivookin, että tulevaisuudessa kaupungin päättäjät miettisivät asiaa uudelleen.
– Toivottavasti tulevaisuudessa asiaa voitaisiin miettiä uudestaan. Että tämä ei olisi lopullinen ratkaisu. En usko, että tämän lukuvuoden aikana asiaan tulee muutosta, mutta toivottavasti jossain vaiheessa, sanoo Juhola.
Tämän kouluvuoden Mihku kuitenkin joutuu istumaan tietokoneen ääressä joka tiistai koulun jälkeen, jos aikoo opiskella omaa, isänsä ja vaarinsa äidinkieltä.