Saamelaisorganisaatioiden tulee varautua entistä paremmin myös rasistisisiin hyökkäyksiin, sanoo Aslakin Turva -yrityksen pelastussuunnittelija Aslak Uula Länsman.
Tämän viikon tiistaina tuntematon pariskunta ruiskutti mahdollisesti kyynelkaasua Jokkmokin Ájtte-saamelaismuseon henkilökunnan ja vierailijoiden päälle. Samanlainen hyökkäys voisi hyvin kohdistua myös Suomen saamelaisorganisaatioihin, huomauttaa Länsman.
– Organisaatiot eivät usein ota riskejä tosissaan. Turvallisuuden takia olisi tärkeää, että hyökkäyksiin valmistaudutaan. Toivon, että tilanne paranee tulevaisuudessa.
"Pitää muistaa, millaisessa maailmassa elämme"
Pelastussuunnittelija Aslak Uula Länsman on laatinut pelastussuunnitelman muun muassa Inarissa sijaitsevalle saamelaiskulttuurikeskus Sajokselle. Suunnittelutyö alkaa riskien arvioimisella.
– Jokaisessa organisaatiossa tulee ensin arvioida riskit. Sen jälkeen mietitään, miten niiden kanssa voidaan elää, kertoo Länsman.
Suomalaisten ja saamelaisten organisaatioiden pelastussuunnitelmissa ei ole suuria eroja. Länsman myöntää kuitenkin, että Saamenmaalla oman lisänsä tuo rasististen hyökkäysten uhka.
– Pitää muistaa, millaisessa maailmassa tänä päivänä elämme. Nykypäivän Saamenmassa näihin uhkiin ei voi olla varautumatta. Syrjäseuduilla ei myöskään voi turvautua vain ulkopuoliseen apuun, kuten poliisiin, mietiskelee Länsman.
"Työntekijöiden koulutus on ensiarvoisen tärkeää"
Organisaatioiden kirjalliset pelastussuunnitelmat ovat kuitenkin vain työväline. Tärkeintä on pelastussuunnittelijan mukaan huolehtia siitä, että jokaisessa työpaikassa osataan toimia hätätilanteessa.
– Työnantajien tulee huolehtia siitä, että työntekijät ymmärtävät riskien mahdollisuuden ja tietävät, miten toimia uhkaavassa tilanteessa.
Länsman kertoo, että hätätilanteessa tärkeintä ei ole epäillyn kiinniotto. Ensin huolehditaan ihmisten turvallisuudesta.
– Tärkeintä on saada ihmisille tieto uhasta, paeta paikalta ja hakeutua johonkin turvalliseen paikkaan. Sen jälkeen on jatkotoimien aika.