Savukoskella on näyttely, jossa tuodaan esille Itä-Lapin metsäsaamelaisten alueen pukeutumistapoja. Paikalliset kutsuvat vanhojen mallien mukaan ommeltuja vaatteita kauhteiksi. Gákti on pohjoissaamea ja tarkoittaa saamenpukua.
Lokkalainen Leena Pyhäjärvi on myös ommellut samantapaisia vaatteita ja valottaa sitä, mikä on heidän alueelleen ominaista.
- Vanhoista valokuvista, vanhimmista mitä on säilynyt, näkee nimenomaan tämän perän mallin. Itä-Lapin takeissa etukaarroke on leimallinen sekä naisten että miesten takeissa, Pyhäjärvi kertoo.
"Saumoista pitää olla hyötyä"
Duodji-instituutin johtaja ja käsityöläinen Inga Hermansen Hætta Kautokeinosta, Pohjois-Norjasta, oudoksuu vartalonmyötäisiä koristeita. Hermansen Hætta on tutkinut entisten aikojen saamenpukumalleja vanhasta kirjallisuudesta.
Hänen tietojensa mukaan saamenpuvun alkuperäinen materiaali nahka on määritellyt puvun leikkaukset. Hermansen Hæhtta sanoo, että perinteisessä saamenpuvussa on vain suoria leikkauksia, koska materiaalia ei saanut haaskata.
- Kauhti-vaate pisti kyllä silmään. Se ei ole saamelainen vaate eikä saamelaisten perinteiden mukaan leikattu, väittää Inga Hermansen Hætta.
Hermansen Hætta kertoo, että rintaa myötäilevä koriste ei täytä perinteisen saamenpuvun ehtoja.
- Kaikista saamenpuvun saumoista pitää olla hyötyä. Jos laittaa palasen, niin siitä pitää olla hyötyä.
Inga Hermansen Hætta näyttää esimerkkinä 1800-luvun Kautokeinon saamenpuvun mallin mukaan ommeltua käyttövaatetta, jossa koristeet ovat saumojen kohdalla. Hermansen Hætan mukaan saamelainen ei koristellut umpimähkään vaan koristeen tarkoituksena oli vahvistaa saumaa.
Mitä tahansa vaatetta ei Hermansen Hætan mukaan voi kutsua saamenpuvuksi.
- Ihmisten pitää tietää, että perinteisten vaatteiden suunnittelemisessa ja leikkaamisessa on rajansa ja sääntönsä. Minun mielestäni olisi oikein mukavaa, jos ihmiset noudattaisivat niitä.