Pohjois-Norjan runsas hirvenpyynti tuntuu myös Suomen kannassa.
Utsjoen naapurikuntiin Norjan Kaarasjoelle ja Tanaan on myönnetty viime vuosina huomattavan paljon hirvilupia. Utsjoen riistanhoitoyhdistyksen mukaan se on aiheuttanut hirvikannan romahtamisen Suomen puolella.
– Meidän hirvikantamme on laskenut huomattavasti. Siihen on montakin syytä, mutta suurin syy on rajan toisella puolella, kertoo toiminnanjohtaja Esa Vuomajoki.
"Utsjoen hirvikanta tuhoutuu"
Viime vuonna Kaarasjoen kunnassa Norjan puolella sai pyytää 250 hirveä. Metsästyskaudella saaliiksi saatiin vain 130 hirveä, jonka vuoksi kautta päätettiin jatkaa vielä kolmella viikolla.
– Metsästysaikaa jatkettiin ja Kaarasjoella pyydettiin vielä 50 hirveä lisää, kertoo Esa Vuomajoki.
Riistanhoitoyhdistys on huolissaan seudun hirvikannasta. Viimeisimpien laskelmien mukaan Kaarasjoen alueella on enää 400 hirveä.
– Kanta on romahtanut. Tätä menoa saamme hyvästellä hirvet Utsjoella, se on ihan varma, sanoo Vuomajoki.
FeFo myöntää: Yhteistyötä tulisi lisätä
Pohjois-Norjassa hirvilupien myöntämisestä vastaa Finnmarkin hallintoelin Finnmarkseiendommen (FeFo). Eräasioista vastaava toiminnanjohtaja Jörgen Eira Solbakke myöntää, että Suomen ja Norjan viranomaisten tulisi tiivistää yhteistyötään.
– Kaarasjoella hirviä on niin runsaasti, että olemme leikanneet kantaa huoletta. Toisella puolella rajaa hirvikantaa taas haluttaisiin vahvistaa. Olisi hyvä keskustella näistä asioista yhdessä.
Ratkaisu on Solbakken mukaan yksinkertainen.
– Niin kauan kuin meillä ei ole yhteistyötä Suomen viranomaisten kanssa, voivat päämäärämme olla täysin vastakkaiset. Meidän täytyy tavata ja selvittää, mitkä ovat yhteiset aikomuksemme hirvakannan suhteen, painottaa Solbakke.