Tunturi-Lapin luontokeskuksen auditorio oli tupaten täynnä, kun perustuslakivaliokunta oli kutsunut alueen asukkaat koolle kertomaan tuntojaan ILO 169 -yleissopimuksen ratifioinnista.
- Halusimme kuulla alueen asukkaiden, niin saamelaisten kuin lantalaisten ja muidenkin käsityksiä siitä, mitä pitäisi tehdä. Hallituksen puolellahan on valmisteluja liittyen ILO-sopimuksen mahdolliseen ratifiointiin, kertoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen.
Saamelaisia nimiteltiin mafiaksi ja siirtolaisiksi
Puheenvuoroissa käytettiin paikoin kovaakin kieltä. Neljän valtakunnan rajojen sisällä asuvaa yhtä kansaa nimiteltiin muun muassa siirtolaisiksi ja mafiaksi.
- …Me metsäsaamelaiset olemme puolustaneet omilla rahoillamme tätä suurta mafiaa ja koneistoa vastaan…
- …Varallisuudeltaan saamelaiset lienevät muuta väestöä vauraampaa, joten senkään vuoksi etuoikeuksien lisääminen ei ole tarpeellista…
- ...Suomen valtio ei voi olla velvollinen näiden siirtolaisten aikaisemmissa kotimaissaan mahdollisesti kokemien vääryyksien korjaamisessa…
"Raskasta kuulla että me vähemmistö syrjisimme kunnan enemmistöä"
Saamelaisia oli saapunut paikalle vain kourallinen.
- Saamelaisille päivä oli raskas. Istua siellä ja kuunnella, että me (saamelaiset) olemme ne, jotka syrjivät toista kansanryhmää, suomalaisia, jotka ovat kunnassa muutenkin enemmistönä. Puheenvuoroissa väitettiin meidän olevan siirtolaisia Saamenmaassa. On todella raskasta kuunnella tuollaisia puheita, huokaa Johtti Sápmelaččat -yhdistyksen edustaja Minna Näkkäläjärvi.
Koskisella ei ratkaisua
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana toimiva Koskinen on toiminut myös oikeusministerinä. Ratkaisua ei löytynyt hänen toimikaudellaan, eikä sellaista löytynyt Hetastakaan.
- Se vaatii tietenkin vastaantuloa, kumpikaan osapuoli ei voi olla kovin jäykkäniskainen. Täytyy löytää toimiva malli jossa ei aseteta eri kansalaisryhmiä vastakkain, sovitteli Koskinen.