ILO 169 -alkuperäiskansasopimuksen sovittamisesta Suomen lainsäädäntöön on keskusteltu jo melkein 25 vuotta, sopimuksen asettamisesta lähtien.
Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet julkaisi keväällä tietokirjasen ILO-sopimuksesta ja sanoi että olisi toivottavaa, että Suomi mahdollisimman pian hyväksyisi sopimuksen, jonka laatimisessa se on ollut mukana ja joka on saamelaisille tärkeä.
– Saamelaisten oikeuksien kokonaisvaltainen suojelu Suomen alkuperäiskansana ei ole täysin toteutunut. ILO 169 -sopimuksen ratifiointi voisi edistää kokonaisvaltaista suojelua ja turvata saamelaisten säilymisen kansana, Biaudet lausui keväällä.
Ehdotus ei lupaa suuria muutoksia
Ratifiointi on myös Kataisen hallituksen ohjelmassa.
Maanantaina julkaistu ratifiointiehdotus ei kuitenkaan lupaa suuria muutoksia. Sen mukaan Suomi täyttää jo suurimman osan ILO 169 -sopimuksen ratifioinnin ehdoista.
Suurimmat näkemyserot ovat koskeneet maaoikeuksia ja saamelaisten itsehallintoa.
Hallituksen maanantaisen esityksen mukaan on tarpeeksi, että tärkeimmissä laissa, kuten kaivos- ja vesilaissa, on kielto heikentää saamelaiskulttuuria saamelaisalueella. Samanlaista saamelaiskulttuurin heikennyskieltoa kaavaillaan myös valmisteilla olevaan metsähallituslakiin.
Esitys painottaa saamelaisten tasa-arvoisuutta verrattuna muihin kansalaisiin
Saamelaisten itsehallinnon näkökulmasta hallituksen esitys vetoaa meneillään olevaan saamelaiskäräjälain uudistustyöhön. Siinä on ehdotettu saamelaisille vahvempaa neuvotteluoikeutta saamelaisia koskevissa asioissa. Samanlainen konsultointisysteemi on jo käytössä Norjassa.
Norjan-mallin maankäyttöhallintoa, jossa saamelaiset ja paikalliset linjaavat Ruijan maankäyttöä, ei Suomen saamelaisalueelle kuitenkaan ole tulossa.
Hallituksen ehdotuksessa painotetaan kautta linjan, että saamelaiset ovat tasa-arvoisia muihin Suomen kansalaisiin nähden ja että heillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omiin asioihinsa demokraattisen päätöksenteon kautta.
– Yleissopimuksen keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että alkuperäis- ja heimokansat voivat nauttia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia ilman esteitä ja syrjintää sekä osallistu sellaisten asioiden valmisteluun, jotka voivat vaikuttaa välittömästi niihin.
Esityksessä muistutetaan, että jos saamelainen näkee omia oikeuksiaan rikotun, hän voi viedä asian tuomioistuimiin, kuten muutkin Suomen kansalaiset.
EU-vaaliehdokkailta selvä tuomio
Saamelaiset EU-vaaliehdokkaat Pekka Aikio (vihr.) ja Klemetti Näkkäläjärvi (rkp) tyrmäsivät hallituksen ehdotuksen tuoreeltaan tiistai-iltana.
Näkkäläjärvi huomauttaa, että luonnoksesta puuttuvat saamelaiskäräjien siihen tekemät ehdotukset. Hän sanoo kuitenkin, että saamelaiskäräjien lopullisen ILO-kannan ratkaisee saamelaiskäräjien täysistunto.
– On kuitenkin selvää, että että esitys on melko vaillinainen siinä mielessä, että sen mukaan Suomen ei tarvitse tehdä mitään lakien muuttamiseksi eikä rahoitusta tarvitse lisätä, Näkkäläjärvi arvioi.
Aikio ei säästele sanojaan nähtyään luonnoksen.
– Suomi ei aio ottaa huomioon saamelaisten näkemyksiä eikä suojella saamelaisten oikeuksia. Hallitus haluaa ulottaa saamelaisten oikeudet koskemaan myös pohjoissuomalaisia. Siitä seuraa saamelaisten ruma ja nopea assimilaatio eikä se ole ILO-sopimuksen tavoitteena. ILO-sopimuksen pitäisi päinvastoin mahdollistaa sen, että alkuperäiskansat voivat jatkaa elämäänsä oman kulttuurinsa pohjalta.
Aikiolla on selvät ohjeet saamelaiskäräjien täysistunnolle.
– Saamelaiset ja saamelaiskäräjät eivät voi hyväksyä tätä ehdotusta.
Myös romanit ILO-sopimuksen alaisuuteen?
Hallituksen ehdotus sisältää muutamia yksittäisiä, uusia kuriositeetteja.
Hallitus linjaa, että myös romanit voisivat halutessaan päästä ILO 169 -sopimuksen piiriin.
– Yleissopimusta voidaan soveltaa Suomen romaniväestöön jos se täyttää yleissopimuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan objektiiviset kriteerit ja jos Suomen romaniväestö määrittää itsensä yleissopimuksessa tarkoitetuksi heimokansaksi.
ILO-sopimus puhuu alkuperäiskansan instituutioista, joiden suojelemisesti on tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin.
– Artiklan 1 kohdan mukaan alkuperäis- ja heimokansojen jäsenten, instituutioiden, omaisuuden, työn, kulttuurin ja ympäristön suojelemiseksi on tarvittaessa ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin, hallituksen esitys referoi ILO-sopimusta.
Hallitus linjaakin tällaisia erityissuojelua vaativia tahoja ja nostaa esille muun muassa saamelaisten vaaleilla valitut edustuselimet ja yhden rekisteröidyn yhdistyksen.
– Yleissopimuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja instituutioita on Suomessa esimerkiksi saamelaiskäräjät, kolttien kyläkokous ja kolttaneuvosto, Inarinsaamelaiset ry ja siitajärjestelmä.